Aihearkisto: liikennepolitiikka

Palvelusturvallisuus etusijalla

Puolitoista viikkoa sitten heräsimme surulliseen, pysäyttävään uutiseen: kolme varusmiestä ja yksi junamatkustaja oli kuollut tasoristeysonnettomuudessa Raaseporissa. Onnettomuus herätti kysymyksen palvelusturvallisuudesta.

Puolustusvoimien toiminnassa asevelvollisten palvelusturvallisuus on aina etusijalla. Näin ollen on tärkeä selvittää onnettomuustapahtuma ja siihen johtaneet syyt. Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätökset otetaan luonnollisesti huomioon toimintaa kehitettäessä.

Ennen Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätöksiä on tehtävissä parannuksia. Ministeri Pirkko Mattilan johdolla sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu parannuksia asevelvollisten tapaturmalakiin, jossa tapaturmavakuutuksen korvaustasot nostetaan kriisinhallinnan kanssa samalle tasolle.

Nykyinen laki paransi asevelvollisten vakuutusturvaa jo tämän vuoden alusta, mutta nyt sitä parannetaan edelleen. Valmisteltavat lisäkorvaukset pyritään saamaan voimaan vuodenvaihteessa.

Toinen kysymys on Suomen pari tuhatta valvomatonta tasoristeystä. Siniset ovat valmiita edistämään kaikkia niitä ratkaisuja, joilla valvomattomat tasoristeykset poistetaan.

Valvomattomia ja suojaamattomia tasoristeyksiä on noin kaksi tuhatta. Niiden poistaminen edellyttää kymmenien miljoonien investointia. Se on kuitenkin pieni raha, jos sillä voidaan säästää ihmisten elämä ja terveys.

Kaupunkibulevardit lisäävät ilmansaasteita

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt niin sanottujen kaupunkibulevardien ilmanlaatuun liittyviä selvityksiä, joista vihreät ovat kuitenkin ideologisista syistä vaienneet. Näin siksi, koska vallitsevan harhan mukaan autot ovat lähtökohtaisesti pahoja ja bulevardi kuulostaa jo sananakin viehättävältä puistokujalta. Kunnallisvaalien alla on kuitenkin tärkeää, että äänestäjillä on realistinen kuva kaupunkibulevardien rakentamisen seurauksista.

Helsingistä alkavien moottoriteiden alkupäiden muuttaminen kaupunkibulevardeiksi ruuhkauttaisi liikennettä Kehä I:n ja kantakaupungin välillä. Samalla liikennetiheyden kasvaessa häiriöherkkyys lisääntyy. Pienikin liikenteen häiriö aiheuttaa pitkiä jonoja. Ruuhkahuippujen aikana kaikki liikenne ei mahdu bulevardeille vaan joutuu jonottamaan pääsystä niille. Samanaikaisesti autoilijat etsivät uusia väyliä keskustaan ja ruuhkauttavat lähitienoon pikkutiet.  Liikenne on kuin kevätpuro: se löytää aina jonkun uuden väylän, kun vanha padotaan.

Avoimen väylän supistaminen katukuiluksi – kauniisti sanottuna siis katubulevardiksi – nostaa ilman typpipitoisuuksia. Suurimpia kärsijöitä ovat lapset, vanhukset ja astmaatikot. Liikenteen nopeudesta ja sujuvuudesta riippuen bulevardien terveysriskit ovat 2-5 -kertaiset verrattuna 80 km/h nopeusrajoitteisen väylään.  Helsingin kaupungin tilaaman tutkimuksen mukaan typpioksidipitoisuuden sallitun raja-arvon ylittyminen on todennäköistä lähes kaikissa kaupunkibulevardien toteuttamisvaihtoehdoissa. Vaikka sähkö- ja vetyautot kuinka yleistyisivät, ne eivät vähennä katupintojen ja jarrujen kulumisesta aiheutuvia hiukkaspäästöjä.

Kaupunkibulevardien havainnekuvissa näkyy poikkeuksetta ihmisiä katukahviloissa hörppimässä soijalattea tai nojailemassa parvekkeillaan maisemia ihaillen. Todellisuus tulee kuitenkin olemaan toinen. Koska ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät suunnitelluissa katukuiluissa, ei tutkimusten mukaan niille suositella rakennettavaksi kadunpuoleisia parvekkeita, katukahviloista puhumattakaan.  Sama koskee jalkakäytäviä ja pyöräteitä.

Havainnekuvissa näkyy myös vehreitä lehtipuita. Jotta kasvillisuus estäisi mahdollisimman vähän saasteita hajottavia ilmavirtauksia, tulisi sen ikävä kyllä olla joko hyvin matalaa tai puiden harvaan istutettuja. (Ehkäpä piikkipensaita tai jokunen kataja siellä täällä?)

Vihreä Onnela onkin todellisuudessa tuhkanharmaa savuverho autoilun vastaiselle ideologialle ja epärealistisille toiveille suurkaupungin liikenteen uudelleenjärjestelyiksi. Helsinki on kasvava kaupunki eikä siitä saa millään taikapavuilla aikaiseksi autotonta kukkaniittyä.

Kolumni on julkaistu Töölöläisessä helmikuussa 2017.

Ei kiitos teiden yhtiöittämiselle

Liikenneministeri Anne Berner esitteli tänään ministeriönsä valmisteleman selvityksen liikenneverkon yhtiöittämisestä. Kyseessä on liikenne- ja viestintäministeriön selvitys, joka toimii pohjana jatkokeskustelulle. Hallitus ei ole tästä asiasta sopinut saati päättänyt yhtikäs mitään.

Perussuomalaiset on yhtä mieltä ministeri Bernerin kanssa siitä, että aiempien hallituksien aikana syntynyt liikenneverkon korjausvelka on kurottava umpeen. Liikenneverkko on yhteiskunnan perusrakenteita, joka mahdollistaa asumisen ja yrittämisen koko Suomen alueella. Niin ikään kannatamme vinjettimaksua ulkomaalaisille ajoneuvoille.

Tässä yhteydessä on huomautettava, että EU:n Suomelle asettamat päästövähennystavoitteet ovat kohtuuttomat.

Liikenneverkon kunnossapitäminen tai päästövähennystavoitteet eivät edellytä sitä, että julkisin varoin rakennettu omaisuus yhtiöitetään ja kansallisomaisuudella tehdään bisnestä kansalaisten kustannuksella. Jos liikenteen verotuksen rakennetta halutaan muuttaa, se voidaan tehdä jatkossakin viranomaistoimintana ja veroluonteisena maksuna. Mikään ei edellytä veron muuttamista käyttömaksuksi eikä meillä ole tarvetta siirtyä kilometrikohtaiseen käyttäjämaksuun.

Perussuomalaisille ei sovi, että auton ja muiden liikennevälineiden omistajien omaisuudensuojaa loukataan. Emme kannata kyttäystäkään! Nyt esitetty liikenteen verotuksen rakenteen muutos romahduttaisi käytettyjen autojen arvon ja tyrehdyttäisi niiden kaupan. Jo kertaalleen autoveron maksaneet maksaisivat autoveron uudelleen käyttömaksuina.

Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys osoittaa, että käyttömaksu olisi arvolisäverotettava maksu, jonka loppukäyttäjiä olisivat yksityiset autonomistajat. Tämä lisäisi autoilun kokonaiskustannuksia, koska auto- ja ajoneuvovero eivät sisällä arvonlisäveroa.

Perussuomalaiset kannattaa esimerkiksi vaihtoehtoa, jossa liikenneverkon investoinnit vahvistetaan parlamentaarisen valmistelun perusteella hallituskausien yli.

Samoin tuemme sitä, että parlamentaarisesti sitoudutaan kattamaan liikenneverkon korjausvelka. Kun se on tehty, niin liikenneverkon investoinnit mitoitetaan vastaamaan yhdessä sovittua rakentamis- ja ylläpitokorjaustasoa.

Taksit olennainen osa liikennekaarta

Keskustelu liikennekaaresta käy kuumana. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä oli valtiovarainministeri Orpon haastattelu Kauppalehdessä 8.9.2016. Median tehtävänä on hakea eriäviä näkökulmia puolueiden ja erityisesti hallituspuolueiden välillä. Eroavaisuuksia on lopulta melko vähän.

Kaikki kolme hallituspuoluetta haluavat purkaa sääntelyä, uudistaa toimintatapoja sekä hyödyntää digitaalisia mahdollisuuksia. Tästä on kyse myös suomalaisen liikenteen uudistamisessa; enemmän tehokkuutta, parempia palveluja ja pienemmin julkisin varoin.

Liikennekaari on mittava hanke, joka on tehtävä taiten ja oikea-aikaisesti. Muutoin menetämme hyvät nykyiset palvelut ilman, että uudet ovat käytettävissä.

Perussuomalaiset arvostaa suomalaista taksialaa ja suomalaista yrittäjyyttä yleensä. Tästä syystä taksialan sääntelyn uudistaminen on tehtävä siten, ettei lainsäätäjän toimesta heikennetä alan palvelutasoa missään osassa Suomea eikä vaikeuteta yrittäjien liiketoimintaa.

Liikennekaaren osalta juuri taksialan sääntelyn muuttaminen on herättänyt eniten keskustelua. Joillekin Uberin tulon mahdollistaminen suomalaisille markkinoille on tärkeämpää kuin nykyisten yrittäjien toimeentulon turvaaminen. Uber on laillinen yhtiö Suomessa, mutta Uberin maailmalla harjoittama liiketoiminta ei ole Suomessa laillista.  Mielestäni Uber voi harjoittaa taksiliikennettä samoin periaattein Suomen lain mukaan kuin muutkin suomalaiset taksiyrittäjät.

Perussuomalaiset haluaa edistää liikennekaarta ja tukea liikenne- ja viestintäministeri Bernerin työtä sen valmistumiseksi. Mielestämme taksialan sääntelyn sisällyttäminen osana liikennekaarta on olennaista.

Miinalaiva Pohjanmaata ei romuteta

Olen tänään kumonnut miinalaiva Pohjanmaata koskevan romutuspäätöksen. Alkuperäisen romutuspäätöksen jälkeen alukselle on löytynyt ostaja, Meritaito Oy, joka täyttää sen jatkokäyttöön liittyvät vaatimukset.

Valtion omistama Meritaito Oy, entinen Merenkulkulaitos, tuottaa puolustushallinnolle keskeisiä merenmittaukseen liittyviä palveluja.

Asiaa käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa 17.3.2016.

Vaalivuoden budjetti viilattavana

Suomen taloustilanne on heikko. Arvioiden mukaan bruttokansantuote laskee tai jää nollaan tänäkin vuonna. Taloutta jarruttavat vaimea kulutus, kasvava työttömyys ja Ukrainan kriisin mukanaan tuomat talouspakotteet.

Näiden vaikeiden näkymien edessä eduskunta aloitti syksyn pääurakkansa, eli ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelyn käymällä aiheesta lähetekeskustelun.

Totesin puheenvuorossani, että hallitus ei tee riittävästi työllisyyden ja talouskasvun eteen, vaan päinvastoin – se hidastaa talouden elpymistä nostamalla kustannustasoa. Hallitus on nimittäin löytänyt budjettiinsa tutut rahasammot: energia- ja ajoneuvoverojen kiristämisen. Jälleen kerran lämmittäminen ja autoilu kallistuvat.

Vaalivuoden budjetillaan hallitus mainostaa hidastavansa Suomen velkaantumistahtia. Totta on, että velkaa otetaan aiempia vuosia vähemmän, mutta siitä huolimatta valtionvelka saavuttaa 100 miljardin euron haamurajan. Samalla EMU:n edellyttämä velkaraja rikkoontuu, kun julkisen sektorin velka noussee yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Talouskasvun aikaan saamiseksi tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia. Perussuomalaiset ovat ehdottaneet muun muassa ALV:n alarajan nostoa 20 000 euroon kotimaisen yrittäjyyden tukemiseksi.

Uutta suuntaa kaipaa myös energiapolitiikka, jonka perustaksi on otettava kohtuuhintainen ja kotimainen energia. Energiatuotannon kotimaisuusasteen nostaminen parantaa huoltovarmuutta ja saisi aikaan kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Ensiaskeleena on bioenergian, kuten turpeen ja puuhakkeen, verotus ja tuet palautettava vuoden 2012 tasolle.

Säästöjä tarvitaan, mutta ne on kohdistettava asioihin, jotka eivät tukahduta kasvun mahdollisuuksia ja joita ilmankin suomalaiset tulevat toimeen.

On pöyristyttävää, että Suomen nettojäsenmaksu Euroopan unionille noussee yli miljardiin euroon tänä vuonna. Hallituksen tulee välittömästi avata neuvottelut Suomen EU-jäsenmaksuosuuden alentamiseksi. Ruotsi, Iso-Britannia ja Alankomaat ovat saaneet jäsenmaksuihinsa alennuksen, mutta Suomi ei ole koskaan edes tehnyt vastaavaa alennusesitystä.

Myös kehitysavusta voidaan säästää. Perussuomalaisten hiljattain esittelemällä uudella kehitysapumallilla valtio säästäisi 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Työskentely budjetin parissa jatkuu eduskunnassa koko syksyn. Seuraavaksi talousarvioesitys lähtee valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn. Sen jälkeen esitys palaa täysistuntoon, jossa jokaisesta pääluokasta käydään perusteellinen keskustelu ja kaikista kansanedustajien tekemistä muutosehdotuksista äänestetään. Toivon, että budjettiesitystä saadaan vietyä Suomen tulevaisuuden kannalta kestävämpään suuntaan.

Kolumni julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 21.9.2014.