Aihearkisto: oikeuspolitiikka

Ei valtionvelkojen yhteisvastuuta

Kesäloma ei ole oikein päässyt käynnistymään, vaan tänäänkin olin eduskunnan suuren valiokunnan kokouksessa. Isoja asioita oli jälleen esillä, joten jouduimme jättämään eriävän mielipiteen. Ohessa eduskuntaryhmämme kanslian laatima tiedote asiasta.

Suuren valiokunnan Perussuomalaiset: Ei valtionvelkojen yhteisvastuuta

Suuri valiokunta kokoontui tänään kuulemaan pääministeri Jyrki Kataisen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen selvitystä myöhemmin tällä viikolla pidettävästä eurohuippukokouksesta. Euromaiden johtajat kokoontuvat Brysseliin käsittelemään Euroopan taloushuolia, joille ei näytä loppua tulevan.

Valiokunta sai nähtäväkseen selvityksen, jonka ovat laatineet Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy, komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sekä Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi.

Raportissa eurojohtajat esittävät visionsa talous- ja rahaliitto EMUn tulevaisuudesta. Keskeisinä tavoitteina ovat Euroopan laajuinen yhteinen pankkivalvonta, budjettivallan keskittäminen, finanssipoliittinen yhteisvastuu, yhteiset velkakirjat sekä valtiovarainministeriön kaltainen elin euroalueen tasolla.

Perussuomalaisilta eriävä mielipide

Suuren valiokunnan perussuomalaiset jäsenet jättivät asiasta eriävän mielipiteen, jossa allekirjoittajat esittävät, että suuri valiokunta ei hyväksy Suomen itsenäisen toimivallan vähentämistä lainsäädäntö-, talous- ja budjettiasioissa eikä valtioiden velkojen yhteisvastuuta.

Eriävässä mielipiteessä hallitukselta edellytetään myös selvitystä Suomen mahdollisesta irtautumisesta eurovaluutasta. Perussuomalaisten mukaan se on varteenotettava vaihtoehto syvenevälle talous-, finanssi- ja pankkiunionille, jonka synnyttäminen aiheuttaisi Suomen vastuiden merkittävän kasvun.

Eriävän mielipiteen allekirjoittivat valiokunnan kokouksessa paikalla olleet perussuomalaiset jäsenet: kansanedustajat Pietari Jääskeläinen, Jussi Niinistö, Vesa-Matti Saarakkala ja Timo Soini.

Suomalaisen elämänmuodon puolesta

Eduskunnassa keskusteltiin vielä ennen kesän istuntotaukoa kuntauudistuksesta. Hallitus antoi eduskunnalle tiedonannon, jossa se vahvisti uudistuksen aikataulun venymisen vuoteen 2017. Keskustelun päätteeksi hallitus sai luottamusäänestyksessä eduskunnan tuen äänin 106–71.

Kuntauudistus tulee olemaan syksyn kunnallisvaalien tärkein teema, vaikka sille päätettiinkin taktisista syistä ottaa aikalisä. Vaikuttaa siltä, että hallituksen työ 70 tai 100 suurkunnan eteen on jäämässä haaveeksi. Hyvä niin, sillä kuntien määrän ei olisi alun perinkään pitänyt olla uudistuksen lähtökohta. Marssijärjestys alun karttaharjoituksineen oli väärä ja aikataulu epärealistinen.

Kuntien vastustus liitoksille oli odotettua. Antamissaan lausunnoissa kuntatyöryhmän esitykseen yli puolet kunnista totesi olevansa haluttomia kuntaliitosselvitykseen.  Lisäksi valtaosa niistäkin kunnista, jotka kannattivat selvitystä omalla alueellaan, ehdottivat eri selvitysaluetta kuin hallituksen työryhmä. Kuntia kuullaan jälleen syksyllä, jolloin niillä on mahdollisuus antaa palautetta muun muassa kuntarakennelain luonnoksesta ja sosiaali- ja terveyspalvelurakenneselvityksestä.

Kovimmista pakkoliitospuheista on hallituksessakin onneksi maltillistuttu, mutta on silti odotettavissa, että ainakin osa kunnista joutuu liittymään vasten tahtoaan yhteen velvoittavan lainsäädännön seurauksena.

Pakkoliitoksia ei voi hyväksyä. Perustuslain takaamaa kunnallista itsehallintoa sekä toimivaa lähidemokratiaa on arvostettava. Kestävä kuntauudistus rakentuu alhaalta ylöspäin. Kuntademokratia on kansanvallan henkivakuutus.

Kuntauudistuksessa huolettaa edelleen myös se, turvataanko sillä palvelujen rahoitus ja niiden läheisyys. On nimittäin fakta, että kunnilla on liikaa tehtäviä. Viimeisen 12 vuoden aikana kunnille on syydetty yhä enemmän velvoitteita, mutta valtionosuuksia ei ole kasvatettu samassa suhteessa. Myös kansainvälisessä vertailussa suomalaisille kunnille on kasautunut paljon tehtäviä.

Toinen fakta on, että kuntaliitokset eivät automaattisesti paranna palveluja. Kahden tai useamman köyhän kunnan kaavamainen yhteen niputtaminen ei synnytä yhtä rikasta kuntaa. Eikä muuta huoltosuhdetta. Siksi olennaista onkin miettiä kuntien tehtävien ja resurssien määrää.

Kuntauudistuskritiikissä on kyse myös suomalaisen elämänmuodon puolustamisesta. Koko maa tulee pitää asuttuna. Suomi ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa suurkaupungistumista kiihdyttäen. Elinvoimaisen maaseudun – pikkukaupungit mukaan lukien – merkitys kasvaa lähitulevaisuudessa, kun taas hallituksen kuntauudistus pyrkii keskittämään ja korostaa kaupungistumista. Suomea ei pidä jakaa menestyviin kaupunkeihin ja taantuvaan maaseutuun.

Kolumni julkaistu Keski-Uusimaassa 22.6.2012.

Sotasyyllisyystuomiot purettava

Kansanedustajakollegani Reijo Tossavainen (PerusS) on jättänyt tärkeän lakialoitteen sotasyyllisyystuomioiden purkamisesta.

Aloitteen allekirjoitti 40 kansanedustajaa, luonnollisesti minäkin. Perussuomalaisten kansanedustajien lisäksi allekirjoittaneiden joukossa on myös Kokoomuksen ja Keskustan kansanedustajia.

Tämä asia pitää vihdoinkin saada pois päiväjärjestyksestä.

Kuten ryhmäkansliamme lähettämässä tiedotteessa lukee, sotasyyllisyysoikeus oli Neuvostoliiton uhkavaatimuksesta perustettu satunnainen erityistuomioistuin, joka pantiin soveltamaan taannehtivaa eli jälkikäteistä rikoslakimuutosta. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1945–1946 oli lukuisia muitakin karkeita rikkomuksia sivistys- ja oikeusvaltioissa noudatettavia rikosoikeudenkäyntien perusperiaatteita vastaan.

Ankaran painostuksen alle joutunut sotasyyllisyysoikeus tuomitsi pitkiin vapausrangaistuksiin kahdeksan vuosien 1941–1944 valtionjohtomme huipun edustajaa, mukaan lukien presidentti Risto Ryti sekä ministerit J.W.Rangell ja Väinö Tanner.

Valtaosa suomalaisista on aina ollut sitä mieltä, että isänmaan puolesta erittäin vaikeissa olosuhteissa ponnistelleet tuomitut eivät koskaan menettäneet kunniaansa, joten sinänsä mitään kunnian palautusta ei tarvita. Me lakialoitteen allekirjoittaneet kansanedustajat kuitenkin katsomme, että Suomen kansallinen ja oikeusvaltiollinen itsekunnioitus vaatii poliittisten tuomioiden muodollistakin purkamista.

Lakialoitteessa edellytetään tuomionpurkuhakemusten tapahtuvan viimeistään 5. päivänä joulukuuta 2017 eli ennen kuin tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen itsenäistymisestä.

Lakialoite kokonaisuudessaan löytyy lähipäivien kuluessa eduskunnan kotisivuilta.

Löperöä kriminaalipolitiikkaa

Eduskunnassa näyttäisi löytyvän halua kiristää henkirikoksia koskevaa lainsäädäntöä, jos Sanoman maakuntalehtien (Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat ja Etelä-Saimaa) kansanedustajille tekemään kyselyyn on uskominen.

Se on hyvä. Itsekin olin kyselyssä tätä mieltä. Kriminaalipolitiikassamme on löperöjä piirteitä johtuen muun muassa siitä, että meillä on ollut liberaaleja oikeusministereitä.

Printtilehdessä olleeseen juttuun oli otettu kommenttini: ”Joskus tuntuu siltä, että rikoksen tekijän oikeudet ovat paremmat kuin rikoksen uhrin.”

Oheisesta linkistä löytyvät kansanedustajien vastaukset puolueittain.

Täysin epäonnistuneena pidän säännöstä, että moninkertainen törkeidenkin rikosten tekijä on aina automaattisesti ensikertalainen – siis lievästi kohdeltava, kunhan on ollut kolme vuotta vapaalla jalalla edellisen törkeän rikoksensa vankila-ajan jälkeen. Tätä on esimerkiksi eduskuntaryhmämme oikeudellinen asiantuntija, oikeustieteen emeritusprofessori Erkki Havansi perustellusti moittinut.

Valitettava nykytrendi on se, että taloudellisista syistä avovankiloihin siirretään paljon sellaisia vankeja, joiden oikea paikka on suljettu laitos. Näpistelijöiden tosiasiallinen vapautus rangaistuksista ja käytännössä myös ulosotosta on väärä signaali yhteiskunnalta.

Vankien olojen ei pidä olla ainakaan parempia kuin laitoshoidettavien vanhusten. En ole koskaan esimerkiksi osannut pitää vankiloiden paljusellejä sellaisena suurena ihmisoikeusongelmana, jonka ratkaisemiseen pitää pikaisesti sijoittaa miljoonia euroja, kuten muistaakseni muiden muassa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on esittänyt. Tästä asiasta olen kysynyt vankilavirkailijoilta ja he ovat yhtyneet kantaani: verorahoille on parempaakin käyttöä.

Varsinainen uutinen Sanoman maakuntalehtien jutussa oli se, että seitsemän kansanedustajaa hyväksyisi kuolemanrangaistuksen. Itse olin sijoitettu siihen viiden edustajan joukkoon, joka ei osannut kyselyssä ilmaista kantaansa. Todellisuudessa olin kyllä perusteluissa kertonut kantani: rauhan aikana en pidä kuolemanrangaistusta tarpeellisena. Sen sijaan sota-aikana voi kansakunnalla olla tarve muuttaa rangaistuskäytäntöä.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti

Suomalaiselle parempi – Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2012 on julkaistu. Se löytyy kokonaisuudessaan puolueen kotisivuilta. Olin mukana työstämässä sitä ryhmämme työvaliokunnan jäsenenä. Ohessa tiedote, josta selviävät vaihtoehtomme päälinjaukset.

Suomalaiselle parempi – Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2012

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Budjettimme ei lisää velanottoa valtion esitykseen verrattuna.

Perussuomalaiset haluavat edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja talouskasvua. Esitämme investoimiseen kannustavan t&k-verotuen käyttöönottoa sekä tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistamisesta. Toimenpiteet kannustaisivat isänmaallisia yrityksiä sijoittamaan Suomeen. Ajamme pienyrittäjien asemaa vastustamalla hallituksen esityksiä kotitalousvähennyksen leikkaamiseksi ja työvaltaisten alojen alv-helpotuksen poistamiseksi. Haluamme turvata painetun median aseman emmekä hyväksy tilauslehtien alv-korotusta.

Verotusta on mielestämme kehitettävä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Olemme valmiit korottamaan korkeatuloisten suomalaisten ansiotuloverotusta nostamalla ylimmän portaan marginaaliveroa. Lisäisimme myös uuden 5. portaan poikkeuksellisen suurituloisia henkilöitä varten (ns. Wahlroos-vero). Varallisuusvero tulisi palauttaa ja suursäätiöiden pääomatuloja tulisi verottaa maltillisesti. Tasaverokehitys on pysäytettävä laskemalla energia- ja polttonesteverotusta.

Sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen on kestämätöntä. Kuntien rahoitus on turvattava, koska leikkauksista kärsivät kovimmin vähäosaiset. Lasten ja nuorten mielenterveyteen tarvitaan lisäpanostusta ja köyhien lapsiperheiden ahdinkoon on puututtava. Omaishoidon tukea ja yleistä asumistukea olisi korotettava. Sotaveteraanien kuntoutukseen on panostettava nyt tai ei koskaan.

Perussuomalaiset ovat valmiit sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. Samalla on panostettava yliopistojen laatuun sekä ammatilliseen koulutukseen koko maassa. Hallituksen vastuuttomat leikkauslistat johtavat pidemmällä tähtäimellä tappioihin. Myös yleissivistävään koulutukseen tarvitaan lisäsijoituksia, jotta jatkuva lähikoulujen lakkauttaminen ja ryhmäkokojen paisuminen voidaan pysäyttää.

Maa- ja metsätalouden saralla on turvattava kotimaisen tuotannon edellytykset. Nykyinen tukipolitiikka on johtanut etenkin pienet ja keskisuuret tilat ahdinkoon. Metsäteollisuuteen tarvitaan lisäpanostuksia.

Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on säilytettävä. Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen on pysäytettävä välittömästi. Samoin on lopetettava poliisien resurssien karsiminen, jotta yhteiskunnan turvallisuutta voidaan ylläpitää. Harmaan talouden vastainen toiminta edellyttää lisäresursseja, jotka maksavat itsensä ajan kuluessa takaisin.

Maanteiden ja rautateiden rapautuminen on pysäytettävä. Nykytilanne on käynyt monilta osin kestämättömäksi. Riittämättömät investoinnit infrastruktuuriin tulevat pitkällä tähtäimellä kalliiksi.

Verotuksen muutosten ohella esitämme lisätuloja saatavan mm. Kela-maksun palauttamisesta yksityiselle sektorille sekä kehitysavun ja puoluetukien leikkaamisesta.