Aihearkisto: Politiikka

Nigel Farage Suomeen

Perussuomalaiset on siitä erikoinen puolue, ettei sillä ole veljespuolueita Pohjoismaissa tai muualla Euroopassa kuten kaikilla muilla eduskuntapuolueilla. Viime aikoina Timo Soinin europarlamentaarikon työn kautta puolueelle on kuitenkin avautunut kansainvälisiä yhteyksiä. Niistä tärkein on europarlamentin Europe of Freedom and Democracy- eli EFD-ryhmä, johon Soini kuuluu.

Viime elokuussa Perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa Porissa tervehdyksen esitti Tanskan kansanpuolueen ääniharava, nuori Morten Messerschmidt. Perussuomalaisten puoluehistorian ensimmäinen tervehdys koto-Suomen ulkopuolelta otettiin lämmöllä vastaan; EU-kriittisyys yhdistää.

Nyt olisi vuorostaan itse EFD-ryhmän puheenjohtaja Nigel Farage tulossa Suomeen 6.-8.2.2011. Hän pitää Timo Soinin kanssa yleisötilaisuuden Helsingissä sunnuntai-iltana 6. helmikuuta, josta enemmän myöhemmin. Alustavana teemana on: ”Tule kuulemaan totuuksia Euroopan Unionista.”

Farage on Iso-Britannian itsenäisyyspuolueen UKIPin puheenjohtaja ja aivan erinomainen puhuja. Näistä videoista saatte esimakua miehestä ja hänen retoriikastaan; YouTubesta löytyy lisää:

Nigel Farage shows Barroso ’true state of the Union’

UKIP Nigel Farage MEP – BBC Question Time Nov 2010

Pakkoruotsi joutaa mennä

Perussuomalaisten kannatus on 2,7 % – nimittäin ruotsinkielisten parissa, kertoo Åbo Akademin tutkimus. Neljä vuotta sitten tehdyssä vastaavassa gallupissa kannatus oli vain prosentti. Keskustan kannatus puolestaan on nyt prosentti, kun se neljä vuotta sitten oli kolme. Osat ovat vaihtuneet.

Kannatuksen kasvu on sikäli mielenkiintoinen ilmiö, kuten STT:kin huomauttaa asiaa koskevassa uutisessaan, että Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka vastustaa virallisesti pakkoruotsia. Keskustan kannatuksen laskussa näkynee taannoinen Kokkolan aluehallintokiista.

Veikeä tarra 1990-luvun lopulta, edelleen ajankohtainen!

Suomen kansan enemmistön mielipide on selvä: pakkoruotsi on aikansa elänyt ja joutaa mennä. Entistä useampi ruotsinkielinen suomalainen on samaa mieltä.

Joulun alla Ruotsalaisen kansanpuolueen varapuheenjohtaja Nils Torvalds kohautti ehdottamalla pakkoruotsista luopumista, ja puolueen taustavaikuttaja Per Stenbäck puolestaan halusi Rkp:n valmistautuvan pakkoruotsin jälkeiseen aikaan.

Enpä olisi uskonut tällaisia kannanottoja kuulevani. Ne ovat merkkejä siitä, että jäät ovat lähdössä liikkeelle.

Pakkoruotsin kannattajien ja vastustajien äänimäärät mitataan huhtikuun eduskuntavaaleissa, haluaa Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen sitä tai ei. Pakkoruotsi on ja tulee olemaan yksi vaalikeskustelujen aiheista.

Vistbacka sairaalahoitoon

Tiedotusvälineille 3.1.2011
 
Julkaisuvapaa heti
 
KANSANEDUSTAJA RAIMO VISTBACKA SAIRAALAHOIDOSSA
 
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Raimo Vistbacka on hakeutunut rintakipujen johdosta sairaalahoitoon.
 
Vistbackalla on todettu lievä sydäntapahtuma, jonka johdosta hän on hoidossa Seinäjoen keskussairaalassa.
 
 
Laitoin äsken matkaan yllä olevan tiedotteen keskusteltuani Vistbackan kanssa. Pikaista parantumista vallesmannille!

Soini järisyttää Uuttamaata

Näin otsikoi Helsingin Sanomat tämän päiväisen pääkirjoituksensa. Uudenmaan vaalipiirissä tehty tuore HS-Gallup näyttää Perussuomalaisille tasan 16 prosentin kannatusta. Nousua olisi 10 prosenttia viime eduskuntavaaleihin 2007 verrattuna.

Perussuomalaisten nousu on kieltämättä huikea. Olemme tekemässä historiaa. Nousu ei kuitenkaan yllätä, kun tilannetta on seurannut pidempään. Luulen, että loppupeleissä nousu voi olla suurempikin – nimenomaan Uudellamaalla.

Perussuomalaiset olisivat mielipidetutkimuksen mukaan saamassa ääniä joka suunnasta: oikealta, keskeltä ja vasemmalta. Mikään muu puolue kuin PerusS ei ole onnistunut nostamaan kannatustaan maamme suurimmassa vaalipiirissä.

Puolueen puheenjohtajan ja tulevien eduskuntavaalien todennäköisen äänikuninkaan Timo Soinin imussa eduskuntaan nousisi Soinin lisäksi peräti viisi uusmaalaista PerusS:n ehdokasta. Viime vaaleissa saimme kaksi edustajaa.

Keitä tulevat uusmaalaiset perussuomalaiset kansanedustajat sitten Soinin ohella olisivat, kysyy Helsingin Sanomat ja hakee vastauksia aiemmin julkaistusta, ehdokkaiden vetovoimaa mitanneesta tutkimuksesta. Aihetta olen kommentoinut aiemmassa blogikirjoituksessani.

Vahvoilla olisivat tietenkin istuvat kansanedustajamme Pietari Jääskeläinen Vantaalta ja Pirkko Ruohonen-Lerner Porvoosta, mutta ilokseni olin minäkin päässyt kuvan kera ehdokkaidemme eturiviin.

Erot ehdokkaiden kesken ovat tuhannen hengen gallupotoksessa luonnollisesti pienet, mutta kyllä en menisi kirjoittamaan Hesarin pääkirjoitustoimittajan tavoin että ”loput perussuomalaiset voisi valita yhtä hyvin arpomalla, sillä sen verran tasaista on Soinin takana”.

Demokratiassa kansa ratkaisee, ketkä eduskuntaan valitaan. Ja pulinat pois, kun Suomen kansa on puhunut: väärin et voi äänestää.

Polttava kysymys eli tarvitaanko ilmastolakia?

Maan Ystävät -niminen järjestö on organisoinut kampanjan nimeltä Polttava kysymys. Maan jokainen kansanedustajaehdokas saa vastattavakseen seuraavan kysymyksen:

Ilmastolaki velvoittaisi tulevat hallitukset vuosittaisiin päästövähennyksiin, jotka johtavat vähintään 40 %:n kotimaisiin vähennyksiin vuoteen 2020 mennessä ja 95 %:n vähennyksiin 2050 mennessä (vuoden 1990 tasoon mennessä).

Tulisiko mielestänne Suomen säätää ilmastolaki ja olisitteko kansanedustajana valmis työskentelemään sekä puolueenne sisällä että puoluerajat ylittäen ilmastolain saamiseksi seuraavaan hallitusohjelmaan?

Jouduin tuottamaan maanystäville pettymyksen, sillä vastasin EI. Perusteluni olivat seuraavat:

Ilmastopolitiikkaa ei hoideta kansallisella lainsäädännöllä vaan kansainvälisillä, sitovilla sopimuksilla. Perussuomalaiset tulevat esittämään ilmastopoliittisen sopimuspohjan täysmuutosta: siirtymistä ominaispäästöjärjestelmään. Tässä ns. Soinin mallissa saastuttajat joutuvat vastuuseen.

Vastaus oli poliittisesti epäkorrekti ja lunta tulee epäilemättä tupaan sen johdosta, mutta perusteluni kestävät. Ilmastonmuutoksella on turha kohkata.

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma julkistetaan 25. helmikuuta 2011, jolloin tästäkin aiheesta enemmän. Asialinjalla.

Hyvissä lähtökuopissa joulutauolle

Uudenmaan vaalipiiri tulee seuraavissa eduskuntavaaleissa olemaan kilpailluin ja seuratuin vaalipiiri. Sieltä valitaan 35 kansanedustajaa eli eniten koko maasta. Paljon on ääniä vapaana, kun esimerkiksi Sauli NiinistöMatti Vanhanen, Antti Kalliomäki ja Tanja Karpela eivät enää asetu ehdolle.

Ensimmäisen vaalipiirikohtaisen gallupin Uudeltamaalta julkaisi Helsingin Sanomat tänään. Sen mukaan ensimmäistä kertaa eduskuntaan pyrkivä ulkoministeri Alexander Stubb olisi vetovoimaisin ehdokas, toiseksi suosituin olisi Timo Soini. Kieltämättä hyvä taistelupari median kannalta, siksi erilaiset EU-teemat miehillä ovat.

Perussuomalaiset voivat Hesarin gallupin mukaan saada neljäkin paikkaa Uudeltamaalta. Ilokseni sain huomata, että olin mahtunut kärkiviisikkoon Soinin, Pietari Jääskeläisen, Pirkko Ruohonen-Lernerin ja Seppo Huhdan kanssa.

Mielipidetutkimus oli tosin hieman epätavanomaisesti tehty. Vastaajille lueteltiin vaalipiirin ehdokkaiden nimet, jonka jälkeen he saivat valita niin monta sellaista ehdokasta kuin halusivat – siis sellaista ehdokasta, joita voisivat kuvitella äänestävänsä.

Joka tapauksessa lähtöasemat – niin puolueella kuin itsellänikin – ensi vuonna varsinaisesti käynnistyvään vaalitaisteluun ovat hyvät. Asetelma on, että Perussuomalaiset haastavat vanhat puolueet. Viime kädessä aatepohja ja vaaliohjelma ratkaisevat, siksi uskon Suomen poliittisen historian suhteellisesti suurimman vaalivoiton olevan mahdollinen.

Toivotan Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2011 kaikille blogini lukijoille! 

Perussuomalaisten Uudenmaan kansanedustajaehdokkaiden gallupkärki. Musta palkki tarkoittaa kaikkia vastaajia, sininen puolueen kannattajia. Helsingin Sanomat 17.12.2010.