Aihearkisto: Politiikka

Vaalityökuvia Vantaan Hakunilasta

Simosen Juhalla on vaalibussin lisäksi vaalimopo, mallia Eino Poutiainen.
Vaalijännitystä ilmassa. Pietari Jääskeläisen, Timo Auvisen ja Erkki Havansin ilmeet peruslukemilla. Taustalla Hesarin toimittaja kyselemässä Johannes Niemiseltä.
Hakunilassa oli mukana myös Vantaan Perussuomalaisten ja SMP:n pitkäaikaisin toimija, taksiautoilija Kalle Ylimutka.
Paluumatkalla Hakunilasta jaoin vaalilehteä lapsuuteni maisemissa Seutulassa, Riipilässä ja Reunassa. Kuvassa kaunis vihkikirkkoni Seutulan kappeli iltahämyssä.

Tavattavissa viikonloppuna

Ilmoitukseni Keski-Uusimaassa 9.4.2011.

Ensi viikonloppuna olen vaalityössä lauantaina 9.4. klo 10-12 Espoossa Ison Omenan maalaismarkkinoilla ja sen jälkeen klo 12.30-14 Myyrmäen Paalutorilla. Sunnuntaina 10.4. minut löytää varmimmin klo 10-12 Keravan kevätmarkkinoilta. Tervetuloa tapaamaan ja juttelemaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä!

Lihakombinaatin rakentaja eduskuntaan

Kas sa räägid eesti keelt? Jos niin, tutustu toki oheiseen Virumaa Teatajassa 1.4.2011 julkaistuun artikkeliin, joka kertoo kesätyöajastani Neuvosto-Eestissä kuumana kesänä 1988.

Olinpahan tosiaan kesätöissä 1988 mukana rakentamassa aitoon neuvostotyyliin valtaisaa liha- ja makkarakombinaattia Rakvereen. Kesä oli kuuma ja työntäyteinen, lauantaitkin kuluivat rakennustyömaalla.

Viro oli tuolloin vielä osa Neuvostoliittoa. Kerron haastattelussa siitä sykähdyttävästä hetkestä, kun näin Rakveressä ensimmäisen kerran ”livenä” Viron kauniin sinimustavalkean kansallislipun – sitä kannettiin riemusaatossa mielenosoitukseen Rakveren linnan raunioille.

En täysin ymmärtänyt mistä puhuttiin, mutta kansallinen innostus oli hyvin tarttuva. Ymmärsin, että nyt virolaiset tekevät historiaa ja että Neuvostoliiton hajoaminen oli alkanut. 

Kerron myös, että Viro merkitsee minulle heimokansaa – naapureista läheisintä, jonka kanssa Suomella on runsaasti yhteisiä etuja ajettavanaan.

Perussuomalaisista puolestani halusin kertoa virolaisille, että kyseessä on kansallismielinen ja EU-kriittinen puolue, joka kristillis-sosiaaliseen arvopohjaan tukeutuen uskaltaa puuttua epäkohtiin ja nostaa niitä yhteiskunnalliseen keskusteluun selvällä suomen kielellä. Toimimme Suomen kansan parhaaksi: Tegutseme soome rahva hüvanguks.

Voimaa työhön tarvittiin silloin kuten tarvitaan nytkin – vaalityöhön. Jõudu tööle!

Nato-jäsenyys: tosiasiat tunnustettava

Olin tänään Perussuomalaisten edustajana Suomen Atlantti-Seuran keskustelutilaisuudessa Vanhalla ylioppilastalolla. Ohessa alustukseni, jonka pidin vapaasti, mutta joka sisältää suurin piirtein ne asiat joita käsittelin.

NATO JA KRIISINHALLINTA

Nato on nykyisin yhä enemmän poliittinen yhteenliittymä, mutta se on silti edelleen myös sotilasliitto. Sen toiminnan painopiste on suuntautunut yhä enemmän kansainväliseen kriisinhallintaan. Siinä se on saavuttanut vaihtelevaa menestystä. Esimerkiksi Kosovossa meni hyvin, mutta Afganistanista on tulossa arvovaltatappio. Kosovostakin voidaan tietenkin kysyä oliko onnellinen loppu juuri Naton ansiota?

Kriisinhallintanäkökulmasta Suomella ei ole Nato-jäsenyydelle tarvetta. Me voimme halutessamme osallistua jo nykyisin kaikkiin kansainvälisiin operaatioihin.

Perussuomalaiset haluavat yleensäkin asettaa kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen kriittisen tarkastelun alaiseksi. Kyseessä ei tietenkään ole lähtökohtaisesti huono asia, päinvastoin, mutta meidän on syytä arvioida operaatioiden panos-tuotos -suhdetta entistä tarkemmin, kun valtiontalous on kovan säästökuurin edessä.

Sanomme kyllä kansainväliselle yhteistyölle, mutta ei kritiikittömälle kriisinhallintaintoilulle.

POLIITTISTA OHJAUSTA TARVITAAN

Suomen kansan enemmistö ei maatamme Naton jäseneksi halua. Eivät myöskään Perussuomalaiset.

Poliittisten päättäjien olisikin puolustusvoimauudistuksen kannalta erinomaisen tärkeää selkeästi linjata, tuleeko Suomi liittymään tällä vuosikymmenellä Naton jäseneksi vai ei. Tätä poliittista ohjausta kenraalimme tarvitsevat ja tämä linjaus vaikuttaa olennaisesti mihin suuntaan puolustusvoimiamme tulee kehittää.

Nyt nimittäin olemme luisumassa tilanteeseen, jossa renki ei tottele isäntää: toimivaa kalustoa tuhotaan ja reserviä pienennetään. Maanpuolustuksemme rapautuu. Sen sijaan kansainvälinen kriisinhallinta ei ole joutunut leikkausten kohteeksi.

EDUT JA HAITAT

Tosiasiat on tunnustettava. Nato-jäsenyyden etuja ja haittoja tulisikin edelleen selvittää huomioiden myös se, että Naton eurooppalaisten jäsenvaltioiden sotilaallinen suorituskyky nykyaikaisessa laajamittaisessa sodan uhkaskenaariossa on jatkuvasti laskeva, samalla kun kriisinhallintaoperaatiokyky on kasvava.

Natolla ei ole omia asevoimia ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta sen jäsenvaltioiden potentiaali nostaa nopeasti puolustusvalmiutta omalla alueellaan Euroopassa heikkenee – samalla kun Venäjän sotapotentiaali kasvaa voimakkaasti.

Sama selkokielellä: Tulisi selvittää olisiko Nato kustannustehokas ratkaisu Suomelle? Epäilen. Tulisiko Nato tarpeen vaatiessa Suomen avuksi? Epäilen sitäkin, mutta tiedostan toki samalla, ettemme saa todellisia turvatakuita EU:stakaan.

OMAN MAAN PUOLUSTAMINEN

Nämä ovat joka tapauksessa kysymyksiä, jotka tulisi nostaa keskusteluun. Oman maan puolustaminen on puolustusvoimiemme lainmukainen päätehtävä. Perussuomalaisten mielestä koko Suomea puolustaa tehokkaimmin oma, yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva kansanarmeija, jolla on laaja reservi ja riittävä kalusto.

Mahdollisuus liittyä Natoon tulee olla, mutta Natoon tulee liittyä vain jos tilanne sitä edellyttää: jos liittyminen lisää Suomen turvallisuutta ja jos suomalaisten enemmistö on päätöksen takana. Nyt nämä edellytykset eivät täyty.

Lisäksi kävimme mielenkiintoista keskustelua yleisökysymysten pohjalta cyber-sodankäynnistä, Nato-optio -sanan alkuperästä, Ruotsin roolista Libyassa, Afganistanin tilanteesta jne.

Puolen minuutin loppupuheenvuorossa yritin vielä kiteyttää viestini: Mahdollisuus liittyä Natoon pitää jatkossakin olla, mutta tulevalla vaalikaudella liittyminen on hyvin epätodennäköistä. Siksi meidän pitää panostaa omaan, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaan koko kansan armeijaan.