Aihearkisto: Politiikka

Maaseudulla kasvaa kaikki

Perussuomalaisten ohjelmatyöryhmissä on tehty työtä. Palkkioita ei ole maksettu, talkootunteja ei ole laskettu. Aatteen voimalla on tehty tulosta, joista viimeisin on puolueen maaseutuohjelma. Se käsittää kantamme maa- ja metsätalouteen sekä maaseudun asumisen ja yrittämisen.

Perussuomalaisten maaseutupoliittista ohjelmaa eduskunnassa 1.2.2011 julkistamassa olivat työryhmän kantavat voimat, kuvassa vasemmalta Pentti Oinonen, Lauri Heikkilä, Karri Ollila ja Vesa-Matti Saarakkala.

Mitä perussuomalainen maaseutu on? Haluamme, että se on ihmisläheinen, turvallinen, taloudellisesti järkevä ja ekologisesti kestävä. Perussuomalaisten maaseutupolitiikka on itsenäistä, oikeudenmukaista, etujärjestöistä riippumatonta ja yhteistyökykyistä.

Näin yleisellä ingressitasolla, lue lisää itse ohjelmasta.

Luulen, että pian loppuu median kirjoittelu siitä, ettei Perussuomalaisilla ole ohjelmia. Kun eduskuntavaaliohjelmamme on 25. päivä tätä kuuta kokonaisuudessaan julkaistu, on ehdokkaittemme hyvä lähteä vaalikentille haastamaan vanhoja väsyneitä puolueita.

Epäselvyyttä vaalirahoituslainsäädännöstä

Minulta on kysytty, miksei hiljattain Länsiväylässä, Vantaan Sanomissa, Nurmijärven Uutisissa ja Vartti Nurmijärvessä olleissa vaali-ilmoituksissani ole mainittu maksajan nimeä. Ilmoitus oli tämän näköinen:

Erään vasemmistolaisen lehden päätoimittaja jopa ilmoitti minulle 26.1.2011 pitävänsä ilmoituksiani ”laittomina”. Kaikkea sitä kuuleekin! Tämä kertoo, ettei hän ole perehtynyt uuteen vaali- ja puoluerahoituslakiin saati sitä tulkitsevaan Lauri Tarastin oppaaseen.

Tuskinpa lakiin muutkaan toimittajat ovat sen syvällisemmin perehtyneet – siitä kertoo toisena esimerkkinä ehdokas Laura Kolben ilmoituksen saama käsittely Helsingin Sanomissa 22.1. (korjaus 23.1.2011).

Siksi on syytä todeta, ettei maksajan nimeä lain mukaan saa julkaista ilmoituksessa, jos kyseessä on yksityishenkilö, joka ei halua nimeään julkisuuteen. Kyse on yksityisyyden suojasta. Raja on 1500 euroa.

Omassa tapauksessani voin kuitenkin asianomaisen antamalla luvalla paljastaa viikoilla 3, 4 ja 6 yllä mainituissa lehdissä julkaistujen ja julkaistavien ilmoitusten maksajan: kyseessä on veljeni Jaakko Niinistö, Perussuomalaisten Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, joka toimii vaalipäällikkönäni.

Jaakko halusi pienellä etupainotteisella ilmoitusrynnäköllä edesauttaa kampanjani näkyvyyttä. Kaikki hänen maksamansa ilmoitukset eivät vielä ole julkaistu, mutta kokonaisuudessaankin rahallinen tuki jää tässä tapauksessa alle tuhannen euron, koska ilmoitus on pienikokoinen (2 palstaa x 50 mm).

Ilmoituskampanjaan liittyvät omalla kustannuksellani painattamani, ilmoituksen kanssa samasisältöiset postikortit, joita on jaettu Nurmijärvellä, Vantaalla ja Espoossa. Ilmoitusten ja korttien tarkoituksena oli tehdä ehdokasta ja näitä kotisivuja tunnetuiksi.

Kiitos kävijöille, niin hyville ystäville kuin pahoille vihamiehille tai muuten vain sivuilleni eksyneille, tervetuloa toistekin!

J.K. Arvostan Jaskan antamaa tukea. Toivon politiikan kanssavaeltajilta jatkossa enemmän asialinjaa. Yksityisillä ihmisillä tulee olla jatkossakin mahdollisuus tukea haluamiensa ehdokkaiden vaalikampanjoita.

Vähemmän EU:ta, mutta parempaa

Otsikkoon voisi kiteyttää ydinsanomani liittyen lähitulevaisuudessa häämöttäviin hallitusneuvotteluihin Kokoomuksen Verkkouutisten tekemässä haastattelussa. Sainpa nostettua EU-kriittisyyden lisäksi myös puolustusmäärärahat ja pakkoruotsin esille.

Totesin hallituspohjan riippuvan täysin asiakysymyksistä. Perussuomalaiset eivät sulje muita kuin Vihreät pois. Pidin myös käytännössä mahdottomana olla samassa hallituksessa Rkp:n kanssa.

Mutta ennen hallitusneuvotteluja Perussuomalaisten pitää voittaa vaalit!

Koko haastattelu on luettavissa tätä hyperlinkkiä klikkaamalla.

Perussuomalaisten kannatus 16,2 %

Perussuomalaisten kannatuksen kasvulla ei tunnu olevan rajoja lainkaan. Uusi gallupennätys julkistettiin tänään Helsingin Sanomissa. Sen TNS-Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan 16,2 prosenttia äänestäisi meitä, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

Merkillepantavaa on, että SDP (18,2 %) ja PerusS mahtuivat nyt ensimmäistä kertaa samaan virhemarginaaliin, melkein Keskustakin (18,3 %). Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

HS-Gallup herättää kysymyksen: aikooko Yle edelleen järjestää vaalitenttejä ilman Perussuomalaisia?

Kyllä kansa tietää: pois pakkoruotsi!

Kirjoitin blogissani pari viikkoa sitten: ”Suomen kansan enemmistön mielipide on selvä: pakkoruotsi on aikansa elänyt ja joutaa mennä.”

Kyllä kansa tietää. Tänään nimittäin julkistettiin Suomalaisuuden Liiton teettämä gallup, minkä tulokset on median ja vanhojen puolueiden pakko huomioida. Perussuomalaisethan on ainoa puolue, joka vastustaa virallisesti pakkoruotsia. Toki jokaisesta puolueesta löytyy pakkoruotsin vastustajia, Rkp:sta jopa puheenjohtajaportaasta…

Mutta tässä gallup-kyselyn tulokset lainattuna Suomalaisuuden Liiton lehdistötiedotteesta:

– 69 prosenttia suomalaisista toivoo ruotsin kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi kaikille suomenkielisille koululaisille.

– pakkoruotsia kannatti 24 prosenttia vastaajista

– 7 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. 

Pakkoruotsia vastustaa siis tällä hetkellä yli kaksi kolmasosaa suomalaisista ja kannattaa alle neljännes.

Suomalaisuuden Liitto on teettänyt säännöllisin väliajoin tutkimuksia samalla kysymyksellä vuodesta 1990 alkaen. Olen ollut liiton hallituksessa vuodesta 1996, ja saanut aitiopaikalla seurata tilanteen kehittymistä. Vuodesta toiseen gallupit ovat kertoneet korutonta kieltään ja osaltaan kasanneet paineita päättäjien päälle: uskon, että eduskuntavaalit 2011 ovat myös pakkoruotsivaalit.

Asiallinen keskustelu pakkoruotsista on käyty julkisuudessa jo moneen monituiseen kertaan, argumentit vaihdettu puolin ja toisin, asia on lehtien yleisönosastojen ja netin keskustelupalstojen arkipäivää. Melkein jokaisella on asiasta mielipide. Kansa ratkaiskoon pakkoruotsin kohtalon 17. huhtikuuta.

Uusimman gallupin todellinen uutispommi oli kuitenkin kysymys Suomen valtion muuttamisesta virallisesti yksikieliseksi, mitä tiedusteltiin Suomalaisuuden Liiton kyselyssä nyt ensimmäistä kertaa.

Kyselyssä selvästi suurempi osa vastaajista (48 %) kannatti Suomen valtion muuttamista yksikieliseksi kuin nykyistä kaksikielisyyttä (41 %), kunhan ruotsinkielisten palvelut turvataan.

Suomi on Itämeren alueen ainoa kaksikielinen maa. Yksikielisyyteen siirtyminen edellyttää meillä perustuslain muuttamista, mikä tuotiin myös ilmi kyselyssä. Se on pitkä tie. Pakkoruotsin purkaminen ei sen sijaan edellytä perustuslain muuttamista. Se voi tapahtua tulevalla vaalikaudella: vain äänestämällä voi vaikuttaa.

Ja loppuun pakkolitania: Kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy. Kyselyyn haastateltiin 1 005 kansalaista 17.1.-20.1.2011 välisenä aikana. Virhemarginaali on 3  prosenttiyksikköä.

Vanhat puolueet leikkaamassa puolustuskyvystä

Taas kerran oli aihetta tyytyväisyyteen, kuin luin Timo Soinin kannanottoa puolustusmäärärahojen leikkauksiin. Niitä ovat kuluvalla viikolla vaatineet kolmen kopla: Kokoomus, SDP ja Keskusta. Aiemmin samaa virttä ovat veisanneet Vasemmistoliitto ja Vihreät.

Perussuomalaiset on näin ollen ainoa eduskuntapuolue, joka ei esitä leikkauksia puolustusmäärärahoihin. Sellainen on vastuullista politiikkaa. Suhtaudumme myönteisesti puolustusvoimiin ja reserviläistoimintaan. Kantahenkilökunnan ja varusmiesten taloudellisia ja sosiaalisia etuja ei pidä leikata, totesi puheenjohtaja Soini.

Koko Suomea on puolustettava ja Suomen kansan armeija on pidettävä iskukykyisenä myös kallistuvan puolustusmateriaalin osalta. Soini muisti myös mainita onnettoman päätöksen luopua tehokkaista ja taloudellisista maamiinoista. Sekin oli päätös, jossa Perussuomalaiset jäivät yksin. Me olemme kuitenkin asiassa sataprosenttisesti oikeassa, ja se yleensä maanpuolustushenkisissä kokoomus-keskustalaisissa piireissäkin myönnetään.

Puolustusvoimien toimintoja tulee olla kattavasti eri puolilla maata. Rakenteita voi silti tarkastella kriittisesti. Esimerkiksi yhden varuskunnan olisin omasta puolestani valmis lakkauttamaan kustannustehokkuuden nimissä. Se ei vaikuttaisi puolustuskykyyn, maanpuolustustahtoon tai aluepoliittisiin intohimoihin. Ken arvaa mitä varuskuntaa tarkoitan?

Vastauksen saatte viimeistään hallitusneuvottelujen yhteydessä, jos ja kun Perussuomalaiset sinne pääsevät!