Aihearkisto: Politiikka

Operaatio Atalanta

Miinalaiva Pohjanmaata ollaan lähettämässä Somalian rannikkovesille ensi vuoden alussa. Perussuomalaiset ovat ainoana puolueena eduskunnassa vastustaneet tätä Atalantan nimellä kulkevaa EU:n kriisinhallintaoperaatiota.

Miksi? Koska mielestämme Suomen puolustusvoimien tehtävä on oman maan suojaaminen, ei merirosvojahti Adeninlahdella. Operaatioon ollaan surutta upottamassa runsaat 11 miljoonaa euroa, vaikka raha tarvittaisiin kipeästi kotimaassa.

Operaatio Atalantan päätehtävänä on suojata Maailman elintarvikeohjelman (WFP) rahtikuljetuksia Somaliaan. Samalla se suojaa muuta laivaliikennettä ja torjuu merirosvoutta Somalian rannikkovesillä.

Perussuomalaisten mielestä suomalaisten ei ole tarkoituksenmukaista osallistua operaatio Atalantaan muuta kuin nykyisellä tasolla esikuntatehtäviin. Siksi sen yhteydessä merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyä koskevan rikosasiain käsittelystä ei ole tarpeen säätää lakiakaan, kuten hallitus esittää.

Hallitus pyrkii tietysti siihen, että mahdollisimman harvoin jouduttaisiin tilanteeseen että Somalian lähivesillä tapahtunutta merirosvoutta tai aseellisia ryöstöjä käsiteltäisiin suomalaisten poliisi- ja oikeusviranomaisten toimesta Suomessa.

Kun lakia nyt kuitenkin ollaan enemmistön voimin säätämässä, tulisi ottaa huomioon se ilmeisen tietoisesti unohdettu tosiasia, etteivät merirosvot kaappaa ruokakuljetuksia merellä. Ne ryöstetään vasta maissa, koska niistä ei saa lunnasrahoja. Sitä paitsi saaliin haltuunotto maissa on kätevämpää. Operaatioon osallistumisen pääperustelu on siten yksinkertaisesti virheellinen.

Somaliaan saatu elintarvikeapu myydään edelleen, ja sillä rahoitetaan sodankäyntiä. Hädänalaisten elintarvikejakeluongelman oikea ratkaisu olisi ollut YK:n alainen laaja siviilioperaatio, ei EU:n sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio.

Kaapattujen alusten lastina on yleensä länsimaihin matkalla olevaa huippuelektroniikkaa, jolloin kaappaajilla on ollut mahdollisuus saada suuria lunnasrahoja. – Tässä bisneksessä muuten tuntuu olevan mukana laajat kansanjoukot.

Operaatio Atalantaan liittyvä valmisteilla oleva lainsäädäntö ei ole aukoton. On esimerkiksi erikoista, että jos ei löydy maata, joka ottaisi merirosvon tutkinnan kohteeksi epäillystä teosta ja tuomittavaksi, on hänet päästettävä vapaaksi!

Atalanta-operaatio voi mahdollistaa tilanteen, jossa Suomi voi joutua järjestämään veronmaksajille erittäin kalliiksi koituvia merirosvojen oikeudenkäyntejä omalla maaperällään. Taannoinen Ruanda-oikeudenkäynti antanee jotain suuntaa koituvista kustannuksista.

Uusipaavalniemi Perussuomalaisiin

Keskustan kansanedustaja Markku Uusipaavalniemi ilmoitti tänään eroavansa Keskustan eduskuntaryhmästä ja siirtyvänsä Perussuomalaisten eduskuntaryhmään. Asia on esillä ylimääräisessä ryhmäkokouksessamme huomenna, mutta siirtymistä voi pitää varmana.

Siirto ei tullut yllätyksenä ainakaan allekirjoittaneelle, onhan Uusipaavalniemi osoittanut hallituspuolueen kansanedustajalle harvinaista itsenäistä harkintakykyä ja äänestänyt eduskunnassa niin Lissabonin sopimusta kuin Kreikan tukipakettiakin vastaan.

Lempinimillä ”M-15” ja ”Uusis” tunnettu Markku Uusipaavalniemi on tuttu urheiluväen piirissä curling-urastaan. Torinon olympialaisissa 2006 hän johdatti Suomen joukkueen loppuotteluun.

Uusipaavalniemi valittiin eduskuntaan 2007 Uudenmaan vaalipiiristä 2817 äänellä. Kansanedustajana hän on ollut kiinnostunut erityisesti Suomen taloudesta ja tulevaisuudesta. Uskon, että hän matemaattisena lahjakkuutena tuo oman vahvan lisänsä Perussuomalaisten talouspoliittiseen osaamiseen.

Markku Uusipaavalniemi tulee olemaan seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdolla PerusS:n listalta Helsingin vaalipiirissä.

Tervetuloa Perussuomalaisten tiimiin, Uusis!

J.K. Puolueen puheenjohtajan Timo Soinin kommentti päivän aiheeseen löytyy mm. Ilta-Sanomista. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Raimo Vistbackan kommentti esim. Ylen uutisista.

Hyvin menee mutta menköön

Perussuomalaisten eduskuntavaalikampanja on saanut viime aikoina mukavasti huomiota mediassa. Myös henkilökohtainen kampanjani on ollut esillä: potkua sille antoi esimerkiksi Timo Soinin taannoinen ministerimaininta Pressiklubissa ja viime viikonvaihteessa Ilta-Sanomien aiheeseen liittyvä juttu.

Eilen puolestaan ilmestyi paikallislehtemme Nurmijärven Uutisten juttu (3.11.2010, ks. s. 6), johon oli haastateltu minua ja puolueemme vaalityömiestä Matti Putkosta. Ei hullumpi juttu sekään. Eilen olin myös yksi MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman haastatelluista.

Julkisuus on ollut asiallista, mistä on oltava tyytyväinen. Perussuomalaiset otetaan nyt vakavammin kuin sanotaan vaikka 2007 eduskuntavaalien alla. Samalla on kuitenkin tiedostettava, ettei näin voi jatkua loputtomiin. Peli tulee kovenemaan vaalien lähestyessä.

Esimakua antaa Keskustan junailema operaatio Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Reykjavikissa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka heitettiin tylyllä tavalla ulos keskiryhmän kokouksesta – syynä puolueen väitetty yhteydenpito Ruotsidemokraatteihin. Väite on perätön.

Keskustajohdon hermot ovat olleet viime vuodet kovalla koetuksella. On ollut vaalirahakohua, sisäisiä ristiriitoja ja kannattajien kannalta väärää politiikkaa. Siksi Keskustan kannatus onkin laskenut kuin lehmän häntä. 

Politiikassa voittaa lopulta se, jonka hermot kestävät. Saa nähdä mitä tuleman pitää. Reykjavikin kaltainen kepulointi vain sataa Perussuomalaisten laariin.

Jos kutsu käy…

Viikonvaihteen Ilta-Sanomiin oli haastateltu Perussuomalaisten mahdollisia ministerikandidaatteja. Minullakin oli kunnia olla joukossa – aiempi blogikirjoitukseni http://jussiniinisto.fi/index.php/2010/10/minustako-ministeri/ kertoo miksi.

Muut haastatellut olivat nykyiset kansanedustajamme Raimo Vistbacka, Pentti Oinonen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Pertti Virtanen ja Pietari Jääskeläinen. Myös professori Erkki Havansi ja ex-kansanedustaja Pentti Kettunen lukeutuivat haastateltuihin.

Ilta-Sanomat esitti kaksi kysymystä. Ensinnäkin: Olisitteko valmis ministeriksi, jos kutsu käy? Toiseksi kysyttiin: Mikä ministerintehtävä vastaisi parhaiten osaamistanne?

Vastaukseni löytyvät oheisesta lehtileikeskannauksesta.

Toimittaja Eija Kallioniemen artikkelista "Ministeriksi? Kyllä kiitos!" (Ilta-Sanomat 30.10.2010).

Maalaiskunta metropolin paineessa

Viisas vihreä mies Osmo Soininvaara Helsingistä oli tänään kertomassa meille nurmijärveläisille luottamushenkilöille miten maalaiskuntaamme tulisi kehittää osana metropolia. Soininvaaran tyyli oli provokatiivinen, minkä hän itsekin myönsi. Tarkoituksena oli herätellä uusia ajatuksia, ja sen tylsää nimeä Maankäytön kehityskuvatyö kantavan seminaarin avauspuheenvuoro tekikin.

Soininvaara totesi, että Nurmijärven suurin taajama Klaukkala on samalla kunnan heikkous. Sillä on hyvä sijainti lähellä Helsinkiä, mutta toteutus on jäänyt kesken. Klaukkalaa pitäisi kuulemma eheyttää: esimerkiksi parkkipaikat pitäisi sijoittaa talojen alle, taakse tai päälle.

Kieltämättä kiinteämpi keskusta-alue voisi tehdä Klaukkalasta viihtyisämmän. Sanojensa vakuudeksi polkupyöräilyä harrastava matkasaarnaajamme esitteli Klaukkalan betoniarkkitehtuurista ottamaansa kuvaa, jonka kuvakulma ei ollut taajamalle erityisen mairitteleva.

Soininvaara latasi myös, ettei kuntaa pidä kehittää tasapuolisesti. Nurmijärven ei hänen mielestään yksinkertaisesti kannata ylläpitää kolmea elinvoimaista keskusta: Klaukkalaa, kirkonkylää ja Rajamäkeä. Meidän tulisi panostaa yksinomaan Klaukkalaan, ja ottaa sen asukastavoitteeksi 30 000. Tästä olen vahvasti eri mieltä.

Kun puhe eteni Klaukkalan kauan kaivattuun junarataan, joka on suunnitteilla vasta vuoden 2035 jälkeen, jäi ainakin allekirjoittaneelle Soininvaaran alustuksesta sellainen kuva, ettei edes 30 000 asukkaan Klaukkala riittäisi tuomaan rataa Nurmijärvelle.

Aika paljon asukkaita siis saisi olla, että junarata tulisi Nurmijärvelle. Ja jos rata ei tule, ei asukkaitakaan kuntaan muuta riittävästi. Suo siellä, vetelä täällä.

Olisiko siksi järkevintä tässä vaiheessa panostaa yhteistyössä Vantaan kanssa kunnolliseen liityntäpysäköintimahdollisuuteen Kivistön tai muun vastaavan tulevan uuden junaaseman yhteydessä?

Yhdestä asiasta olin Osmo Soininvaaran kanssa vahvasti samaa mieltä: Nurmijärven maaseutumaisemaa on vaalittava. Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan ei taloa saa pystyttää, vaan annettakoon tilaa ja arvoa myös esi-isien vuosisataiselle uurastukselle, nurmijärveläiselle kulttuurimaisemalle. Se on kuntamme todellinen valttikortti.

Minustako ministeri?

Timo Soini vieraili YLE TV2:n Pressiklubissa. Ohessa linkki niille, jotka eivät ohjelmaa nähneet: http://areena.yle.fi/ohjelma/Pressiklubi (ks. etenkin 21-22 minuutin kohdalta).

Aina valppaat toimittajat Ruben Stiller, Pekka Ervasti ja Timo Haapala tenttasivat Soinia parhaansa mukaan. Heitä tuntui erityisesti kiinnostavan Perussuomalaisten mahdollinen meno hallitukseen eduskuntavaalien jälkeen. Soini toppuutteli: karhu pitää ensin kaataa, että sen pääsee nylkemään. Toisaalta hän myös totesi, että vastuuseen pitää olla valmis, jos kansa antaa kannatuksen.

Toimittajat totesivat, että Timo Soini puolueen puheenjohtajana on itseoikeutettu ministerikandidaatti, vaan kuka on toinen? Olettamus kun on, että jos menemme hallitukseen, saamme kaksi ministeripostia. Yhdellä ministerillä emme hallitukseen mene – se on varma.

Ervasti tarkensi Soinille: Jos et halua nimetä yhtä ministerikandidaattia, anna kolme nimeä, joista voisi tulla ministereitä. Ja sanavalmis Soinihan vastasi kiertelemättä ja kaartelematta: Raimo Vistbacka, eduskuntaryhmän pääsihteeri Jussi Niinistö ja eläkkeellä oleva prosessioikeuden professori Erkki Havansi.

”Jos he pääsevät eduskuntaan, niin siinä on muun muassa kelpo nimiä”, sanoi Soini tarkoittaen minua ja Havansia, sillä Vistbackahan ei enää asetu ehdolle. Toki hän mainitsi myös nykyisten kansanedustajiemme Pirkko Ruohonen-Lernerin, Pentti Oinosen, Pietari Jääskeläisen ja Pertti Virtasen kyvyt ministerin tehtäviin.

Oli tietenkin yllättävää kuulla puolueen puheenjohtajan mainitsevan nimeni ministerispekulaatioiden yhteydessä, mutta mikäs siinä. Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Ja kun minulta on ohjelman jälkeen vuorostaan kysytty, että mikä ministerin palli miestä kiinnostaa, niin vastaan minäkin suoraan: puolustusministeri.

Maanpuolustuksen asiat kiinnostavat, mutta käydään kuitenkin ensin vaalit, joihin on aikaa vielä puoli vuotta, ja nyljetään sitten se kuuluisa karhu. Joka tapauksessa tästä on hyvä jatkaa vaalitaistoa, kun Perussuomalaisten kannatus jatkaa historiallisessa nousukiidossa: viimeisin Ylen mittaus näyttää peräti 14,3 prosenttia.