Aihearkisto: perhepolitiikka

Kokoonnuimme Pirkanmaalla

WP_20160820_12_07_51_Pro pakattu

Perussuomalaisten ministeriryhmä kokoontui kesäkokoukseensa 19.-20. elokuuta Pirkanmaalla. Kokouksen pääpaino oli valtion ensi vuoden budjetissa ja kuun taitteen budjettiriihessä. Ryhmä oli lisäksi kansalaisten tavattavissa Parkanossa, Tampereella, Kangasalla ja Valkeakoskella.

Valtionvarainministeriön budjettiehdotus luo lähtökohdat, mutta työttömyyden ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan on saatava lisää toimenpiteitä.

Budjetissa on merkittäviä panostuksia työllisyyteen: esimerkiksi se, että valtion maksama osuus työttömyysturvasta voidaan käyttää palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen. Tämä mahdollistaa yli 10 000 työttömän tukemisen. Kuitenkin lisää toimia ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan tarvitaan, sillä vaikka työttömyys kääntyi kesän aikana pieneen laskuun, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti.

Pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole valitettavasti olemassa kaiken hoitavaa ratkaisua, mutta yksi varteenotettava keino on päästää jo vuosia työttömänä olleet yli 60-vuotiaat kertaratkaisulla eläkkeelle. On turha roikottaa kortistossa henkilöitä, jotka ei syytä tai toisesta valitettavasti enää pääse työmarkkinoihin kiinni. Tämä ”Lex Lindström” olisi heille kunniakas ratkaisu ja myös vapauttaisi resursseja muiden työttömien palveluun.

Päivähoitomaksujen korotusten peruminen on ollut viime aikoina laajasti esillä. Perussuomalaisten tavoite ei ole maksujen korottaminen, mutta hallitusohjelmassa on sovittu tietty kokonaisuus. Olemme kuitenkin valmiita rahoittamaan päivähoitomaksujen noston perumisen pääomaveron ylimmän luokan korotuksella.

Keskustelimme myös EU:n päästöesityksestä. Kuukausi sitten julkaistu komission ei-päästökauppasektorin taakanjakoehdotus ei voi hallitukselle käydä, sillä se on räikeästi hallitusohjelman vastainen. Ehdotettu taakanjako nostaisi merkittävästi suomalaisen teollisuuden kustannuksia ja näkyisi autoilijalle bensapumpulla. Hallituksen on nyt ilmoitettava tiukka neuvottelukanta, sillä ehdotuksen hyväksyminen maksaisi merkittävästi teollisuuden työpaikkoja.

Sixpackistä viisikoksi

Hallitus sai kun saikin rivejään repineen kehysriihen päätökseen. Vasemmistoliiton lähtö oli odotettu. Sixpackistä tuli viisikko.

Talouden sopeutus on välttämätöntä, ja Perussuomalaiset pitävät päätetyn sopeuttamistarpeen suuruusluokkaa oikeansuuntaisena. Painotuksissa sen sijaan olisi ollut rutkasti parantamisen varaa.

Hallituksen ratkaisut osuvat kipeimmin jo ennestään heikommassa asemassa oleviin suomalaisiin. Leikkausten kohdistaminen lapsiperheisiin, pienituloisiin ja työttömiin ei ole kohtuullista. Erityisen kohtuuttomalta tuntuu päätös leikata lapsilisiä.

Tämänpäiväisessä eduskuntaryhmämme kannanotossa todetaan, että hallitus ei päätöksillään harjoita sellaista sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, jota Perussuomalaiset kannattavat.

Kritisoimme myös autoilun kustannusten kasvattamista. Tästä kärsivät erityisesti haja-asutusalueiden asukkaat, joille oma auto on välttämättömyys. Polttoaineveron korotus, työmatkavähennysoikeuden kiristys ja autoveron korotus nostavat suoraan työssäkäynnin kustannuksia.

Jotain kehuttavaakin kehysriihipäätöksistä toki löytyy. On hyvä, ettei arvonlisäveroa korotettu, eikä puolustusmenoja leikattu. Kehitysapuun kohdistuvat leikkaukset ovat perusteltuja – nipistää olisi tosin voinut enemmänkin.

Lapsilisien leikkaamisen sijaan olisi voitu luopua esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostamisesta. Kuntaliitosten yhteyteen säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja johtavien virkamiesten osalta olisi joutanut tulla puretuksi.

Olisimme lisäksi toivoneet hallituksen tarttuvan Perussuomalaisten esittämiin merkittäviin uudistuksiin, kuten energiatuotannon kotimaisuusasteen nostamiseen ja pk-yritysten työllistämisedellytysten parantamiseen.

Kotihoidontuen pilkkominen ongelmallista

Hallitus sai vastattavakseen opposition yhteisen välikysymyksen kotihoidontuen korvamerkitsemisestä puoliksi äidille ja isälle. Pilkkomispäätös on verhottu tasa-arvon kaapuun, mutta todellisuudessa se on enemmänkin ideologinen kannanotto päiväkotien paremmuuden puolesta.

Mielestäni päiväkoteja tarjotaan turhan voimallisesti ainoana varhaiskasvatuksen vaihtoehtona. Päiväkodeissa tehdään hyvää työtä, mutta lukuisten asiantuntijoiden mukaan kotihoito sopii paremmin alle kolmivuotiaille. Tällaiseen pienelle ihmiselle hyväksi havaittuun hoitomuotoon on panostettava, ei leikattava. Mikäli toinen vanhemmista ei syystä tai toisesta voi pitää osuuttaan kotihoidontuesta, on se ennen kaikkea lapselta pois.

Muutoksen varjolla hallitus haluaa patistella pikkulasten äitejä nopeammin palkkatöihin veroja maksamaan. Nykyisessä taloustilanteessa kaikilla äideillä ei kuitenkaan ole työpaikkaa, johon palata, jolloin he siirtyvät vuotta aiemmin kotihoidontuelta kalliimmalle työttömyyskorvaukselle. Ja mikäli isä jää kotiin, on työmarkkinoilta aivan yhtä lailla yksi ihminen poissa, eikä veroja kerry yhtään sen enempää kuin nykytilanteessa.

Uudistuksen toteutuessa lastenhoidon menot kasvavat todennäköisesti nykyisestä, kun pienet lapset viedään aiemmin kodin ulkopuolelle hoitoon. Esimerkiksi Nurmijärvellä kotihoidontuen puolittaminen maksaisi kunnalle pahimmillaan miljoonia, sillä suuri osa kunnan kaksivuotiaista on kotihoidossa. Jos puoletkin heistä siirtyisi sisaruksineen päiväkotiin, tarkoittaisi se satojen uusien päiväkotipaikkojen perustamista. Päivähoidossa oleva lapsi maksaa kunnalle arviolta 11 000 euroa vuodessa, kun kotihoidossa olevaa lasta tuetaan vuodessa vajaalla kolmasosalla tuosta summasta.

Mikäli kotihoidontuki pilkotaan, monen perheen kohdalla puolet siitä jää käyttämättä. Käytännössä vain suurituloiset voivat vapaasti valita, kumpi vanhemmista jää hoitamaan lapsia. Pienituloisten on tehtävä valinta taloudellisin perustein: kotiin jää se, jolla on pienemmät tulot. Pätkätyöputkessa olevalle kotiin jääminen tietäisi töiden loppua. Entä pienyrittäjäisät – miten he voisivat jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan?

Myös muita kysymyksiä on avoinna: Menettävätkö yksinhuoltajat automaattisesti vuoden kotihoidontuesta? Miten kotihoidontuki jaetaan, jos vanhemmat eroavat ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta?

Vaikuttaa siltä, että hallituksen pääasiallinen tavoite on käytännössä lyhentää kotihoidontukea vuodella. Sitä hallitus yritti jo aiemmin, mutta joutui perääntymään. Toivottavasti päätös pyörretään tälläkin kertaa, sillä perheillä on säilytettävä vapaus päättää itsenäisesti pienten lastensa hoidosta. Vanhemmat kyllä tietävät, mikä omalle lapselle ja omaan tilanteeseen parhaiten sopii.

Kolumni julkaistu Nurmijärven Uutisissa 29.9.2013.

Kunnallispolitiikassa voi vaikuttaa

Olen toiminut Nurmijärven kunnanvaltuustossa vuoden 2009 alusta. Sain edellisen syksyn kunnallisvaaleissa tasan 500 ääntä, mikä suoraan sanoen yllätti. Se oli kuitenkin vasta esimakua tulevasta. Perussuomalaisten historiallinen Jytky oli rakentumassa.

Ensimmäinen kauteni kunnanvaltuustossa on nyt loppusuoralla. Olen oppinut, että kunnallispolitiikassa voi vaikuttaa, mutta työtä ja kärsivällisyyttä se vaatii. Ja yhteistyökykyä. Kokouksissa pitää istua iltaisin ja kynää pitää osata käyttää. Kaikenlaista pientä on valtuustoryhmämme saanut aikaan kuluneina vuosina. Olemme esimerkiksi pitäneet lapsiperheiden asiaa esillä päivähoidon, koulujen ja liikunta-asioiden kautta.

Viimeksi mankelin läpäissyt asia on valtuustoaloitteemme pohjalta käynnistynyt Inttikuntoon-ryhmä, joka aloittaa toimintansa syyskuussa. Se on tarkoitettu kuntoryhmäksi kutsuntaikäisille varusmiespalvelukseen astuville miehille ja naisille, jotka haluavat parantaa perus- ja lihaskuntoaan. Toivottavasti siitä on hyötyä asianosaisille.

Olen myös kirjoittanut tavoitteista ja toiminnasta paikallislehteemme Nurmijärven Uutisiin, jotta kuntalaiset tietäisivät missä milloinkin mennään. Kiitettävästi olen saanut nurmijärveläisiltä palautetta työstäni, tarpeellista evästystäkin.

Haluan jatkossakin olla säilyttämässä Nurmijärveä turvallisena ja kaikkia kuntalaisia oikeudenmukaisesti kohtelevana kotikuntana. Minun Nurmijärveni on itsenäinen, yhtenäinen ja yhteistyökykyinen. Siksi olen ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Työ jatkuu.

Velkakierre pysäytettävä oikeudenmukaisesti

Eduskunnassa käytiin keskivikkona ja torstaina eloisa keskustelu valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016. Lähetekeskustelun jälkeen asia siirtyy valiokuntakäsittelyyn. Oma puheenvuoroni alla.

Vaikka Suomen kansantalous on kohtuullisessa kunnossa, on julkisen talouden tulevaisuudesta aihetta kantaa huolta muun muassa väestön ikääntymisen ja valtion velkaantumisen takia, varsinkin nyt, kun olemme siirtymässä hitaamman taloudellisen kasvun aikaan.

Hallituksen tavoitteena on kääntää valtion velkasuhde laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Hallitusohjelmassa määritelty ja nyt käsiteltävänä olevassa kehyspäätöksessä vahvistettu tavoite on ymmärrettävä, sillä yksistään valtionvelan korkomenoihin uppoaa kehyskaudella 2013-2016 arviolta 2,9 miljardia euroa vuodessa eli suurin piirtein nykyisen puolustusbudjettimme verran. Velkakierteen pysäyttämisen tuleekin olla talouspolitiikkamme päämäärä. Tästä olemme oppositiossa yhtä mieltä. Kreikan tie ei ole meidän tiemme. Sen sijaan siitä, ovatko hallituksen kaikki toimet tavoitteen saavuttamiseksi sosiaalisesti oikeudenmukaisia, olemme perustellusti eri mieltä.

Kaikkien arvonlisäveron verokantojen nosto 1 prosenttiyksiköllä tuo valtion kassaan sievoisen summan, arviolta 900 miljoonaa euroa. Arvonlisävero on kuitenkin tasavero. Sen korotus osuu yhtä lailla niin köyhiin kuin rikkaisiin. Ennen eduskuntavaaleja vasemmistopuolueet aktiivisesti kiivailivat tämänkaltaisten tasaverojen nostoa vastaan – kaikkein pontevimmin SDP:n puheenjohtaja Jutta ”Jyrkkä ei” Urpilainen – mutta hallituksessa linja on muuttunut. Takkia käännetään, kun vastuuta kannetaan. Näinhän se vanhojen puolueiden tuttu toimintatapa vaalilupausten suhteen menee.

Perussuomalaisten linjana on, että veroja tulee kantaa maksukyvyn mukaan. Tätä mieltä olimme ennen vaaleja, tätä mieltä olemme vaalien jälkeen. Toki kompromisseja tulee osata tehdä. Esimerkiksi arvonlisäverokorotuksen ulkopuolelle olisi voinut jättää vähintäänkin elintarvikkeet ja lääkkeet, mutta nyt hallitus sysää köyhät ja sairaat eturintamaan taloustilanteen korjaajiksi, ja lapsilisien indeksikorotukset jäädytetään. Nämä ovat arvovalintoja, huonoja sellaisia.

Kunnilla on liikaa velvoitteita. Kehyspäätös kuristaa kuntataloutta entisestään. Valtionosuuksista leikkaaminen heikentää peruspalveluita. Taas iskee hallituksen leikkuri pienituloisiin, jotka kuntien peruspalveluja eniten käyttävät. Valtionosuusleikkausten myötä monet kunnat myös velkaantuvat, ja monet kunnat nostavat kunnallisveroa, taksoja ja maksuja. Jälleen osuu leikkuri pienituloisiin. Tämä ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, semminkin kun hallitus samaan aikaan sitoo käsittämättömiä summia huonosti talouttaan hoitaneiden hulivili-euromaiden tukemiseen.

Hallitusohjelmassa puolustusmenoista päätettiin leikata kaikista hallinnonaloista eniten. Tämäkään ei riittänyt Kataisen hallitukselle. Kehyspäätöksessä puolustusministeriölle sälytetään 27 miljoonan euron lisäsäästöt, jotka kohdistuvat kriisinhallintamenoihin ja vuoden 2015 puolustusmateriaalihankintojen indeksikorotukseen.

Kriisinhallinnasta karsimista voidaan pitää oikein priorisoituna. Perussuomalaisia on kuultu, se on hyvä. Mutta oman maan puolustamiseen, etenkin reserviläisten kertausharjoituksiin, olisi ehdottomasti pitänyt osoittaa lisärahoitusta. Kyse ei ole suurista summista. Ne olisi voitu ottaa esimerkiksi kehitysavusta, jonka suhteen hallitus ei ole riittävän vakavasti huomioinut velkakierteen pysäyttämistavoitetta. Lainarahalla annettu kehitysapu ei ole kestävällä pohjalla.

Hallitus suhtautuu kevytmielisesti sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, joiden takaamisen pitäisi olla valtiovallan tärkeimpiä tehtäviä. Poliisille tarjotaan alimitoitettuja resursseja, ja puolustusvoimia suorastaan kuritetaan. Kehyskaudella toteutettava puolustusvoimauudistus on suuri leikkausohjelma, jolla hallitus heikentää koko maan puolustuskykyä samalla kyseenalaistaen koko puolustusratkaisumme – unohtamatta tässäkään yhteydessä hallituksen läpi runnomaa kallista ja sotilaallisesti järjetöntä jalkaväkimiinakieltoa Ottawan sopimusta, joka astuu voimaan heinäkuussa. Puolustuksellemme tärkeät miinat on pääosin hävitetty tällä kehyskaudella. Näin vastuuttomasti toimii hallitus, jota johtaa aiemmin maanpuolustusmyönteisenä pidetty kokoomuspuolue.

Hallitus on kehunut kehyspäätöstään oikeudenmukaiseksi kompromissiksi, vaikka todellisuudessa kokoomus on tarjonnut kumppaneilleen kylmää kyytiä. Oikeudenmukaisuutta löytyy lähinnä niistä osioista, jotka hallitus näkyy omaksuneen perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista, kuten niin sanottuun solidaarisuus- eli Wahlroos-veroon, nuorisotyöttömyyden torjuntaan, tutkimus- ja kehitysverotukeen sekä ratainvestointeihin liittyvistä esityksistä. Myös sotiemme veteraanien etuisuuksiin tehtävät muutokset ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä.