Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Kokonaisturvallisuuden parantamiseksi

Valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa -selvitystä vastaanottamassa.

Hallitusohjelman tavoitteessa tarkentaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä on päästy harppaus eteenpäin, kun asiaa käsittelevä selvitys on nyt valmistunut. Selvityksen tavoitteena oli löytää konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia keinoja, joilla valtion kokonaisturvallisuutta voidaan parantaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen läheisyydessä sijaitsevan kiinteän omaisuuden omistuksen ja hallintaoikeuden siirroissa sekä merkittävissä investointihankkeissa. Strategisia kohteita, joiden ympäristöllä voi olla turvallisuusulottuvuus, ovat mm. sotilasalueet, strategiset tie-, rata-, silta- ja patorakenteet sekä merenkulkuväylät ja satamarakenteet sekä tietoliikenteeseen ja sähkönsiirtoon liittyvät kohteet.

Laaditussa selvityksessä on tunnistettu useita mahdollisuuksia lisätä viranomaisen toimintamahdollisuuksia kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkasteltavina mahdollisina kehittämiskohteina tunnistettiin mm. lunastuslainsäädäntö, etuosto-oikeuden laajentaminen valtiolle, mahdollinen EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten kansalaisten kiinteistönomistuksen rajoitettu lupa- tai ilmoitusvelvollisuus, maankäytön suunnittelun nykyistä laajempi hyödyntäminen sekä suunnittelutarpeen- ja rakentamisen lupajärjestelmän mahdollinen kehittäminen.

Selvityksen mukaan omaisuuden lunastuksesta puolustustarkoituksiin annettua lakia voitaisiin täsmentää puolustustarkoituksen osalta siten, että edellytykset lunastamiselle voisivat täyttyä myös puolustusvoimien hallinnassa olevien alueiden lähialueilla. Puolustuslunastuslailla mahdollistetaan toimenpiteiden väliaikainen kieltäminen, kun puolustusministeriö on ryhtynyt valmistelemaan lunastusta.  Puolustuslunastuslaissa tulisi nykyistä selkeämmin kieltää kiinteistöjen sellainen käyttäminen, jolla olisi haitallisia vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan. Myös ennakkohaltuunottoa koskevaa säännöstä voisi täsmentää lunastusmenettelyn sujuvuuden varmistamiseksi tapauksissa, joissa valtion turvallisuusedut voisivat vaarantua.

Valtion väliintulo kiinteistökaupassa olisi mahdollista toteuttaa joko muuttamalla nykyistä etuostolakia siten, että siihen lisättäisiin tarvittavat säännökset valtion etuosto-oikeudesta, tai säätämällä uusi ”valtion etuostolaki”, jossa säädettäisiin kokonaisturvallisuusperustaisesta etuosto-oikeudesta. Etuostolainsäädännön käyttöönotto kokonaisturvallisuuden edistämiseksi olisi mahdollista joko siten, että valtiolla olisi laaja-alaisesti etuosto-oikeus kiinteistökaupoissa, taikka niin, että etuosto-oikeus olisi rajoitettu tietyille alueille, esimerkiksi tiettyjen määriteltyjen turvallisuuden kannalta merkittävien kohteiden läheisyyteen.

Ulkomaalaisten kiinteistöomistusta ei nykyisin Suomessa säännellä. Kansainväliset sopimukset rajoittavat jossain määrin lupajärjestelmän luomista, mutta ennakkovalvonta voisi selvityksen mukaan olla mahdollista kansallista turvallisuutta koskevien poikkeamismahdollisuuksien perusteella ainakin rajoitetulla soveltamisalalla. Ulkomaalaisten kiinteistöomistuksen kontrollijärjestelmä voisi koskea esimerkiksi tarkasti määriteltyä aluetta, kuten raja-aluetta ja ehkä käsittää joihinkin ”julkisiin kohteisiin” (esim. varuskunta-alueisiin ja vara-laskupaikkoihin) suoraan rajoittuvat alueet.

Myös maankäytön suunnittelua ja rakentamisen kontrollia voitaisiin kehittää siten, että kokonaisturvallisuus otettaisiin nykyistä laajemmin huomioon jo kaavoituksessa ja rakentamisen kontrollijärjestelmässä.

Selvityksen perusteella voidaan todeta, että valtio tarvitsee uusia keinoja kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan ja hallintaan. Kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa edellyttää lainsäädännön kehittämistä. Yksityiskohtaisempi arvio tarvittavista toimenpiteistä täsmentyy, kun valmistelun jatkovaiheista sovitaan vastuuministeriöiden välisissä neuvotteluissa.

Suomi parantaa tilannekuvaa

Päätöksenteon tueksi on saatava oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa. Vain siten sotilasliittoon kuulumaton Suomi voi puolustaa itseään uskottavasti.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Sotilaallista voiman käyttöä Suomea vastaan ei voida sulkea pois. Uhat ovat aiempaa moninaisempia ja siksi Suomi tarvitsee tehokkaan sotilas- ja siviilitiedustelun.

Tiedustelun menetelmät kehittyvät kiihtyvällä vauhdilla. Yksi vaikuttavampia tekijöitä on digitalisaatio. Taivaalla kulkeva signaali on pitkälti vaihtunut verkossa kulkevaan bittiin.

Sotilastiedustelu on keskeinen osa Suomen puolustusvalmiutta. Puolustusvoimien nykyisillä toimivaltuuksilla ei voi, varsinkaan tietoverkoissa, riittävän tehokkaasti ja riittävän varhaisessa vaiheessa hankkia tietoa sotilaallisesta toiminnasta tai Suomeen kohdistuvista ulkoisista uhkista.

Tämän johdosta asetin 1.10.2015 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Tavoitteena oli ajanmukaistaa puolustusvoimien tiedustelua koskevat toimivaltuudet.

Tänään on saavutettu yksi merkkipaalu, sillä vastaanotin mietinnön sotilastiedusteluksi säädettävästä laista. Siinä esitetään säädettävän sotilastiedustelun tarkoituksesta, kohteista ja tiedustelutoiminnassa noudatettavista periaatteista, tiedustelumenetelmistä sekä tiedustelutoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta puolustushallinnossa.

Tiedustelulakien myötä Suomi saattaa tiedustelulainsäädäntönsä yleiseurooppalaiselle tasolle.

Kehitämme vapaaehtoista maanpuolustusta

Valtioneuvoston puolustusselonteossa todetaan, että ”Maanpuolustuskoulutus-yhdistystä kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä.”

Olen nyt antanut tehtäväksi selvittää pohjoismaiset käytänteet eri näkökulmista.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lainsäädännöllinen asema on selvitettävä kuten myös organisoituminen suhteessa maan puolustusvoimiin (niin rauhan kuin sodan aikana). Lisäksi on kartoitettava vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävät, erityisesti paikallispuolustukseen ja virka-apuun liittyvät.

Niin ikään tulee tarkastella vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvien henkilöiden osaamiseen ja taustoihin liittyviä vaatimuksia eri maissa.

Myös henkilökohtaisten aseiden säilytysmekanismi ja vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen rooli aselupien antamisessa ja aseiden säilytyksessä on selvitettävä. Tämä on ajankohtaista erityisesti sen vuoksi, että EU:n asedirektiiviä ollaan Suomessa parhaillaan sisällyttämässä kansalliseen lainsäädäntöön. Asedirektiivihän meni vapaaehtoiseen maanpuolustuksen osalta niin kuin pitikin.

Lopputuloksena saadaan syksyn kuluessa esitys siitä, miten puolustusselonteon kirjaus toteutetaan käytännössä.

Tutustuin Hemvärnetiin

Kuva: Government Offices of Sweden

Tein 29.-30.3.2017 työvierailun Ruotsiin, jossa kävin kahdenvälisiä keskusteluja Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa. Vajaan kahden vuoden ministeriaikanani olen ehtinyt tavata Ruotsin kollegani yli 20 kertaa ja jokainen tapaaminen on tapahtunut rakentavassa hengessä. Tällä kertaa keskustelimme mm. Itämeren alueen turvallisuustilanteen kehityksestä, Suomen ja Ruotsin kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, yhteistyöstä Nordefcon puitteissa sekä EU:n puolustusulottuvuudesta.

Lisäksi tutustuin vierailuni aikana Hemvärnetin taistelukouluun ja toimintaan Vällingessä, joka on puolen tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Hemvärnet on vuonna 1940 perustettu Ruotsin puolustusvoimien osa, jonka tehtävänä on tukea yhteiskuntaa ja sen toimintoja kaikissa turvallisuustilanteissa. Hemvärnetin joukot koostuvat sitoumuksensa antaneista vapaaehtoisista ja tehtävät ovat pääasiassa valvonta-, vartiointi- ja tukitehtäviä. Sain keskustella Hemvärnetin toimijoiden kanssa, ja he kaikki tuntuivat hyvin sitoutuneilta tehtäviinsä.

Luovutin puolustusministeriön plaketin Hemvärnetin johtajalle, prikaatikenraali Roland Ekenbergille kiitokseksi vierailun hyvistä järjestelyistä.

Tapahtui Tampereella

Perussuomalaisten vaalimökillä kansalaisia tapaamassa.

Vierailin 24.3. Tampereella, jossa tutustuin puolustusvoimien strategisen kumppanin, teknologiakonserni Insta Group Oy:n toimintaan. Pidin myös tervehdyspuheen Maanpuolustuksen Insinöörit ry:n 50-vuotisjuhlassa ja avasin Perussuomalaisten vaalimökkikauden Tampereen keskustorilla.

Torilla keskustelua herättivät mm. yleiseen turvallisuuteen ja kansainväliseen puolustusyhteistyöhön liittyvät asiat, joita myös Aamulehti käsitteli paikan päältä tekemässään jutussa. Totesin lehdelle antamassani haastattelussa tiedonkulun viranomaisten välillä parantuneen kansainvälisen yhteistyön myötä, mikä on auttanut terrori-iskujen ehkäisemisessä. Suomen ongelma on kuitenkin vielä toistaiseksi se, että kansallisesti pystymme tekemään liian vähän. Sen vuoksi tarvitsemme voimaan nyt luonnosvaiheessa olevat siviilitiedustelu- ja sotilastiedustelulait, jotta voimme seurata etenkin verkossa tapahtuvaa terroristien toimintaa. Tiedustelulait ovat välttämättömiä myös kyberuhkilta puolustautumisessa.

EU-mailta on kuulunut toiveita unionin puolustusyhteistyön syventämisestä. En kuitenkaan usko, että EU kehittyisi perinteiseksi puolustusliitoksi, vaikka puolustusyhteistyötä jäsenmaiden välillä tiivistettäisiinkin. Itse pidän kansainvälistä puolustusyhteistyötä lisänä kansalliseen puolustukseen ja mahdollisuutena verrata Suomen suorituskykyä muihin. Suomen puolustuksen avainsuorituskyvyt on kuitenkin aina syytä pitää omissa käsissä. Meillä on itsenäinen ja uskottava kansallinen puolustus, joka pidetään kunnossa, mitä tahansa tapahtuukin.

Tampereen keskustorilla pitämäni puhe on katsottavissa Youtubessa.