Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Puolustusselonteko käsitelty perusteellisesti

Puolustusselonteon palautekeskustelu käytiin eduskunnassa 21.6.2017. Totesin pitämässäni puheessa selonteon perusteellisen käsittelyn olleen pelkästään hyvä asia.

Ennen mietinnössä ja lausunnoissa esiin nostettujen huomioiden käsittelyä muistutin selonteon keskeisestä lähtökohdasta: siitä, että Suomen puolustuskyvyn tulee vastata muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Tavoite edellyttää riittävää materiaalista suorituskykyä, valppautta muutosten tunnistamisessa ja tarvittaessa myös kykyä toimia nopeasti. Strategisilla suorituskykyhankkeilla, valmiuden parantamisella, lainsäädännön kehittämisellä ja kansainvälisellä yhteistyöllä ryhdytään nyt toimeenpanemaan näitä selonteon tavoitteita.

Valiokunnan ponsissa nousivat esiin mm. uudentyyppiset uhat, valmiuslain täydennystarpeet sekä hybridi- ja kyberuhat. Kerroin puolustushallinnon – joko vetovastuussa tai muita viranomaisia tukien – jo ryhtyneen toimeen asioiden kuntoon saattamiseksi.

Hybridiuhkiin liittyvää lainsäädäntötyötä tulee edistää myös kaksoiskansalaisuuksiin liittyvän lainsäädännön tarkistamisella. Lisäksi valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa – eli niin kutsutussa ulkomaalaisten maakauppa-asiassa – edellyttää myös lainsäädännön kehittämistä.

Yhdyin puolustusvaliokunnan huoleen maavoimien pitkän aikavälin kehittämisestä ja kertausharjoitusten tarpeesta. Maavoimien osalta varsinkin 2030-luku näyttää haasteelliselta. Toivoa sopii, että silloinkin meillä on yhtä paljon maanpuolustuksen asiaa ymmärtävä eduskunta kuin tällä hetkellä.

Vieraillessani puolustusvoimien toimipisteissä olen huomannut saman, minkä valiokuntakin nosti mietinnössään esille: Puolustusvoimien henkilöstön jaksaminen on äärirajoilla johtuen puolustusvoimauudistuksen yhteydessä toteutetuista henkilöstösupistuksista, turvallisuusympäristön muutoksen myötä lisääntyneistä tehtävistä ja erityisosaamista vaatineista kriisinhallintaoperaatioista. Puolustusvoimat seuraa tiiviisti työhyvinvoinnin kehittämistä ja tekee tarvittavat toimenpiteet henkilöstön jaksamisen ylläpitämiseksi. Myös varusmiesten psykososiaalista tukea tulee edelleen kehittää.

Puheenvuoro on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.defmin.fi/puheet

Panssarihaupitsi K9 Thunder eli Moukari

Puolustusministeriö antoi tammikuussa 2016 Puolustusvoimille tehtävän selvittää mahdollisuutta ostaa käytettyjä panssarihaupitseja (K9 Thunder) Etelä-Koreasta. Työ eteni rivakkaan tahtiin: Etelä-Koreasta saatu materiaali, kenttäkokeet sekä yhteistyö Norjan puolustusmateriaalihallinnon kanssa antoivat asiantuntijoille perusteet hankintapäätöksen valmistelua varten. Päätös esiteltiin ministeriössä reilun vuoden kuluttua, ja 2. maaliskuuta 2017 sain kunnian allekirjoittaa hankintaa koskevan sopimuksen Koreassa.

Sopimuksen myötä kenttätykistömme saa merkittävän parannuksen suorituskykykyynsä. K9 Thunder eli suomalaisittain Moukari on järeä telatykki, jolla puolustusvoimat korvaa maavoimien vanhentuvaa, neuvostoliittolaisalkuista 122-millistä tykkikalustoa.

Hankintasopimus käsittää 48 panssarihaupitsia, varaosia, erikoistyökaluja ja laitteita, koulutusta sekä kansallisen huolto- ja ylläpitokyvyn rakentamisen. Sopimukseen sisältyy myös laaja optio lisähankinnoista mukaan lukien varaosat. Käytettynä – tykistön tarkastajan arvion mukaan puoleen hintaan – ostetut panssarihaupitsit ovat hyväkuntoisia ja niillä on käyttöikää jäljellä yli 30 vuotta, joten kauppa oli Suomen kannalta edullinen. K9 toimii varusmieskoulutuksessa hyvin, ja sen sisällä mahtuu hyvin toimimaan. (Tiedän, kun sain koeajaa…)

Suomalaiselle yleisölle K9 Moukari esiteltiin ensimmäistä kertaa 4. kesäkuuta 2017 valtakunnallisessa lippujuhlapäivän paraatissa Helsingissä. Väitän, että monelle oli elämys nähdä Moukarin möyryämässä pitkin Mannerheimintietä.

K9 Moukari suomalaisessa maastokuviossa.

Aiheesta laajemmin tykistön tarkastaja, eversti Pasi Pasivirran artikkelissa Tulikomentoja-lehdessä 2/17.

Kenraali Fan Changlong vieraili Suomessa

Kiinan kansantasavallan keskussotilaskomission varapuheenjohtaja kenraali Fan Changlong teki Suomeen 14.-16. kesäkuuta 2017 virallisen vierailun, jota isännöin.

Vierailun aikana keskustelimme maidemme kahdenvälisistä suhteista sekä Aasian ja Euroopan alueiden turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Fan tapasi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja tutustui puolustusvoimien toimintaan. Ohjelmassa oli myös kunniakomppanian tarkastaminen Kaartin korttelin sisäpihalla.

Kuvat: Puolustusministeriö

EU:n komissiolta uusi puolustuspaketti

EU:n komissio julkaisi tänään ns. puolustuspaketin, johon kuuluvat asetusehdotus puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamisesta, tiedonanto Euroopan puolustusrahastosta sekä Komission keskustelupaperi Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta.

Komissio ehdottaa pilottihankkeena vuosille 2019–2020 puolustusteollista kehittämisohjelmaa, jossa tarjotaan rahoitusta EU-budjetista sellaisille monikansallisille kehittämishankkeille, jotka tähtäävät prototyyppien tuottamiseen ja joissa on jo mukana teollisuuskonsortio. Suomelle se voi tuottaa lisämahdollisuuksia ja -rahoitusta maamme puolustusteollisuudelle. Onnistuminen edellyttää kuitenkin omaa aktiivisuutta ja osaamista.

Komissio suunnittelee myös Euroopan puolustusrahaston perustamista. Rahasto jakautuu kahteen osaan: tutkimusikkunaan ja suorituskykyikkunaan. On ylipäätään hyvä, että lisätään EU-budjetin kautta puolustusyhteistyöhön käytettävää rahoitusta.

Erityisesti tutkimusikkunassa (500 miljoonan rahoitus vuosittain) on mahdollisuus suomalaisille pk-yrityksille. Se edellyttää kotimaassa kuitenkin yhteistyötä suorituskykyjen määrittäjän (puolustusvoimat), yritysten (puolustusteollisuus), kotimaisten teknologiarahoittajien (Tekes) ja teknologia-asiantuntemuksen (esim. VTT) välillä.

Komission keskustelupaperi pohtii Euroopan puolustuksen tulevaisuutta erilaisissa skenaarioissa, jotka vaihtelevat nykytilasta EU:n ja Naton yhteistyöhön – joka on kuitenkin varsin hypoteettinen vaihtoehto.

Paperissa puhutaan puolustusunionista (European Security and Defence Union). Se on lähinnä iskulause, joka on tuttu mm. ajatushautomoiden papereista. Kyse on vain siitä, että EU tekee nyt enemmän turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Mitään virallisia keskusteluja siitä ei ole käyty ja tämäkin komission paperi on lähennä tyyppiä ”food for thought”. Kyberissä ja hybridissä on varmaankin eniten kaikkia hyödyttävän yhteistyön mahdollisuuksia.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että jäsenmaat ovat edelleen kuskin penkillä puolustuksen kehittämisessä. Komission aktiivisuus on kuitenkin tervetullutta, ja paperi hyvä lisä keskusteluun.

Veteraanien perintö elää

Vierailin 6. kesäkuuta 2017 veteraanitapahtumassa Vihdissä. Tilaisuudessa pitämässäni tervehdyspuheenvuorossa pohdin Suomen satavuotista itsenäistä taivalta, jonka aikana maamme on kehittynyt kansainväliseksi hyvinvointivaltioksi. Puheessani korostin veteraanien tekemää merkittävää työtä nykypäivän Suomen hyväksi.

Suomen tie ei ole ollut suora ja sileä, vaan ajoittain mutkainen ja kivikkoinen. Mutkan takaa voi joskus tulla epämiellyttäviä ja raskaita koettelemuksia, joiden kanssa kansakunnan on painittava. Vuosien 1939–1945 sodat olivat varmasti näistä koettelemuksista vaikeimpia.

Näiden koettelemusten muistaminen Suomen juhlavuonna on tärkeää. Nykysukupolven on hyvä hahmottaa, että elintaso-Suomen takana on suuri uhri: Kansakunta viritti voimavaransa äärimmilleen karvaiden sotavuosien aikana, ja näitä vuosia seurasi pitkä jälleenrakentamisen kausi. Yhteinen etu asetettiin yksilön edun edelle.

Sodan aikaiset ja sen jälkeiset ponnistelut olivat menestystarina, jonka jatkumisesta nykysukupolven ja tulevien polvien tulee huolehtia. Määrätietoiselle hyvinvoinnin rakentamiselle on jatkossakin kyettävä ylläpitämään turvalliset puitteet, niin sisäisesti kuin ulkoisesti: maanpuolustuksesta on pidettävä huolta.

Suomalaisen maanpuolustustahdon vaaliminen edellyttää esimerkin näyttämistä arkipäivässä. Yksi tärkeimmistä käytännön teoista on isänmaamme eteen uhrautuneiden henkilöiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Veteraanien perinnön vaaliminen onkin maanpuolustustyötä jaloimmillaan.

Vaikka sodankäynti on muuttunut keinoiltaan viimeisen 70 vuoden aikana, ei tarve toimia yhtenäisenä kansakuntana puolustusasioissa ole muuttunut mihinkään. Suomalaisen selviytymistarinan takana on tahto selvitä yhdessä – tillsammans, kuten Suomi 100-juhlavuoden tunnus kuuluu.