Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Suomen-poikia muistaen

Osallistuin tänään Viron 100-itsenäisyyspäivän merkeissä seppeleenlaskuun Suomen-poikien haudalla Helsingin Malmilla. Tilaisuudessa pitämässäni tervehdyspuheessa käsittelin Suomen-poikien vaiheita maidemme historiassa.

Suomen-pojat on tavallaan virolainen vastine Suomen jääkäriliikkeelle tai Viron vapaussodassa 1919 taistelleille suomalaisvapaaehtoisille Pohjan Pojille. Toisen maailmansodan aikana virolaisilla nuorukaisilla ei ollut mahdollisuutta palvella oman maansa armeijassa. Heillä oli kuitenkin palava halu hankkia sotilaallista koulutusta ja kokemusta, jota voisivat hyödyntää oman maansa puolustamiseksi.

Virolaiset ovat isänmaallista kansaa, jonka kohtalona on ollut joutua milloin idästä, milloin lännestä tulevan suurvaltapolitiikan jalkoihin. Vuonna 1943 saksalaiset aloittivat virolaisten rekrytoinnin asepalvelukseen täyttääkseen omia etujaan.

Kaikki virolaiset eivät kuitenkaan tahtoneet palvella kaukana omasta maastaan Saksan puolesta, vaan hakeutuivat Suomeen saamaan sotilaskoulutusta. Kaikkiaan reilu 3 300 virolaisnuorukaista astui Suomen armeijaan jatkosodan aikana. Heistä lähes 200 antoi henkensä Suomen itsenäisyyden puolesta.

Historian kohtalo on joskus julma. Näin oli Suomen-poikienkin osana. Lähes puolivuosisataa he joutuivat peittelemään omaa menneisyyttään. Vasta 1990-luvulla Viron uudelleen itsenäistyttyä he saivat arvostusta niin Suomessa kuin kotimaassaan.

Suomi ei ole unohtanut, eikä unohda Suomen-poikien muistoa. He taistelivat Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta.

Tiedustelulait mahdollisimman pikaisesti voimaan

Tiedustelulakien käsittely on aloitettu eduskunnassa. Tavoitteena on vastata turvallisuusympäristön muutoksiin ja saada Suomen lainsäädäntö samalle tasolle muiden Länsi-Euroopan maiden kanssa.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut vakavampaan suuntaan eikä paluuta entiseen ole näköpiirissä. On tärkeää, että olemme riittävän ajoissa valmistautuneita niihin turvallisuushaasteisiin, jotka maamme voi kohdata. Tiedustelutoiminta on tässä prosessissa keskeinen tekijä.

Hallitus esittää uutta lakia sotilastiedustelusta, joka parantaisi merkittävästi sotilastiedustelun kykyä informoida ylintä valtiojohtoa Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuvista muutoksista. Sotilastiedustelun tärkein tehtävä on antaa ennakkovaroitus Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta.

Puolustusvoimille säädettäisiin toimivaltuudet tietoliikenne-, henkilö-, tietojärjestelmä- ja radiosignaalitiedusteluun. Tietoliikennetiedustelu olisi Suomen rajat ylittävään viestiliikenteeseen suunnattua, hakuehtoihin perustuvaa, mahdollisimman kohdennettua ja rajattua sekä edellyttäisi aina tuomioistuimen lupaa kiiretilanteita lukuun ottamatta.

Ehdotettu sääntely ei mahdollistaisi yleistä, kaikenkattavaa tietoliikenteen seurantaa, sillä tietoliikennetiedustelun kohdentaminen tapahtuu ennalta määriteltyjen tarkkojen kriteerien mukaisesti. Mistään massavalvonnasta ei ole kyse, vaikka se tiedustelulakeihin yritetäänkin jatkuvasti julkisessa keskustelussa liittää.

Tiedustelutoiminnan luonne ja hyväksyttävyys edellyttävät silti korostunutta oikeudellista valvontaa. Tämän takia oikeusministeriön hallinnonalalle perustettaisiin tiedustelutoiminnan valvontaan keskittyvä viranomainen. Myös tiedustelutoiminnan parlamentaarinen valvonta kuuluu valvonnan kokonaisuuteen.

Viime vuosina on teknologia kehittynyt voimakkaasti ja sotilaallinen viestiliikenne on siirtynyt analogisesta toimintaympäristöstä digitaaliseen. Sen seurauksena on kriittisiin tiedustelutietoihin ilman uuden lainsäädännön toimivaltuuksia erittäin vaikeaa päästä kiinni. Ulkovallat pyrkivät tälläkin hetkellä kohdistamaan edistynyttä kybervakoilua Suomen valtionhallintoon. Kyberhyökkäyksistä turvallisuusviranomaisia kohtaan on tullut arkipäivää.

Suomen puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki lakiesityksessä ehdotetut tiedonhankintamenetelmät saataisiin sotilastiedustelun käyttöön mahdollisimman nopeasti. Vain siten pystymme mahdollistamaan oikea-aikaisen ennakkovaroituskyvyn ja tilannetietoisuuden. Krimin valtauksesta 2014 – ja jo itse asiassa Georgian kriisistä 2008 – alkanut muutos on ollut nopea ja se jatkuu edelleen.

Laki on tarkoitettu toimimaan kaikkien suomalaisten puolesta, ei ketään suomalaista vastaan. Sen ainoa tavoite on suomalaisten turvallisuuden lisääminen. Sama pätee siviilitiedustelulakiin. Olemme jo pitkään olleet muita länsimaita jäljessä tiedustelu-lainsäädännön kehittämisessä eikä asian kanssa voi enää yhtään viivytellä. On toimittava niin ripeästi kuin mahdollista lain voimaansaattamiseksi. Tämä ei ole se laki, jolla politikoidaan. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on viranomaisilla oltava käytössään työkalupakki, jonka avulla ei jouduta hapuilemaan pimeässä.

Latviassa jääkärien sotilasvalan 100-vuotisjuhlassa

Latvian puolustusministeri Raimonds Bergmanisin kanssa juhlatilaisuudessa.

Osallistuin 13.2.2018 jääkärien sotilasvalan ja jääkärilipun vihkimisen 100-vuotisjuhlatilaisuuksiin Latvian Liepajassa.

Jääkärit vannoivat valan ensimmäisinä sotilaina Suomen lailliselle hallitukselle 100 vuotta sitten, 13.2.1918 Liepajassa Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Samassa yhteydessä vihittiin jääkärilippu. Jääkärit aloittivat valaa seuraavana päivänä paluumatkansa itsenäistyneeseen Suomeen.

Vierailuun kuului myös kahdenvälinen tapaaminen Latvian puolustusministeri Raimonds Bergmanisin kanssa. Keskustelimme lähialueen turvallisuustilanteesta, maidemme välisestä puolustusyhteistyöstä sekä materiaaliyhteistyöstä.

Moukarit saapuvat

Olin tänään Vuosaaren satamassa seuraamassa K9 Moukarien saapumista Suomeen. Eteläkorealainen panssarihaupitsi K9 Thunder eli suomalaisittain Moukari on yksi parhaimmista maailmassa. Moukarin ns. ammu ja väistä -kyky (shoot and scoot) tekee siitä vaikean maalin vastatoimille.

Moukarin merkitys Suomen tykistöjärjestelmälle on valtava. Se mahdollistaa nopean, tarkan ja laaja-alaisen vaikuttamisen taistelukentän syvyydessä. Moukarin etuina ovat nopea tulenavaus ja aseman vaihtaminen ennen kuin ammukset osuvat maaliinsa. Se sopii myös varusmieskoulutukseen.

Suorituskykyä lisätään Nammon kanssa kehitettävällä pitkänkantaman ammuksella sekä lentorataa korjaavilla sytyttimillä. Jälkimmäinen mahdollistaa tulenavauksen ilman tarkistusammuntoja, jolloin vastustaja ei saa ennakkovaroitusta tulenkäytöstä. Samoin se varmistaa tulen entistä tarkemman osumatodennäköisyyden.

Tela-alustaiset 155 mm:n K9 Moukari –panssarihaupitsit tukevat operatiivisia joukkoja kauaskantoisella ja hyvän liikkuvuuden omaavalla tykistöllä. Nämä korvaavat ensi vuosikymmenellä vanhenevaa ja käytöstä poistuvaa vedettävää tykistöä.

Etelä-Koreassa vuosi sitten helmikuussa allekirjoitin hankintapäätöksen, jonka mukaisesti Suomi ostaa yhteensä 48 vähän käytettyä panssarihaupitsia. Kauppahinta ilman veroja oli 146 miljoonaa euroa. Siihen sisältyi myös varaosia ja koulutusta.

Hankintapäätös sisälsi option, jonka mukaisesti voimme ostaa samaan hintaa lisää Moukareita. Niiden toimitukset toivottavasti ajoittuvat nykyisten toimitusten jatkoksi. Näin satavuotias suomalainen tykistö uudistuu ja vastaa 2000-luvun tarpeisiin.

Suomen hankintapäätös näytti esimerkkiä naapurimaillemme. Viro valmistelee kauppaa ja Norja on jo ostanut K9 –panssarihaupitseja. Tämä mahdollistaa pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisen mm. huollon ja ampumatarviketuotannon osalta.

Tapasin Yhdysvaltain maavoimien komentajan

Tapasin 5.2.2018 Yhdysvaltain maavoimien komentajan, kenraali Mark A. Milleyn, joka kävi myös seuraamassa valmiusyksikön ammuntoja. Varusmiestemme osaaminen oli tehnyt selkeästi vaikutuksen. Keskustelimme Itämeren alueen turvallisuustilanteesta ja maidemme välisestä puolustusyhteistyöstä, joka on etenkin harjoitustoiminnan saralla kehittynyt viime vuosina harppauksin. Vierailua isännöi Suomen maavoimien komentaja kenraalimajuri Petri Hulkko.