Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Onko Libanoniin lähtijöitä?

Eduskunta kävi eilen keskustelua Suomen liittymisestä UNIFIL-rauhanturvaoperaatioon. Eduskuntaryhmät olivat varsin samaa mieltä Libanoniin lähtemisestä. Kokoomuksen ryhmäpuhuja Pertti Salolainen katsoi kuitenkin aiheelliseksi puheessaan piikitellä Perussuomalaisia – tulkintani mukaan oman maan puolustamisen asettamisesta etusijalle. Siksi otin vastauspuheenvuoron, jossa penäsin suhteellisuuden tajua puolueelta, joka ennen oli kiinnostunut oman maan puolustamisesta – nyt näemmä enemmänkin kansainvälisestä kriisinhallinnasta.

Ohessa lainauksia pöytäkirjasta, jotta lukijoilla olisi mahdollisuus omaan arvioon.

Pertti Salolainen /kok: Herra puhemies! (– –) Ensinnäkin on turha asettaa kansainvälinen kriisinhallinta ja kotimaan puolustus vastakkain. Eduskunnassakin on tämän tästä ihmetelty, miten meillä on varaa osallistua kriisinhallintaan maailmalla, kun omat puolustusvoimamme joutuvat kiristämään vyötä. Useimmat puolustuksen ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat sanovat paremminkin, että meillä ei ole varaa jäädä pois kriisinhallinnasta. Kansainväliset tehtävät lisäävät Suomen turvallisuutta ja vahvistavat puolustuskykyämme. Joukkomme saavat nimittäin arvokasta kokemusta ja harjaantuvat toimimaan yhdessä muunmaalaisten joukkojen kanssa. Oleellista on, että kansainvälisen vakauden ylläpitäminen vahvistaa aina myös Suomen omaa turvallisuutta.

Jussi Niinistö /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä, että YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin on hyvä osallistua ja johonkin rajaan saakka toki kansainvälisestä kriisinhallinnasta saatava kokemus hyödyttää kotimaan puolustusta, se on selvä. Mutta on myös syytä miettiä näinä aikoina hyöty-panos-suhdetta. Onko edustaja Salolainen ja kokoomusryhmä todella sitä mieltä, että juuri nyt kannattaa lisätä huomattavasti rahaa kansainväliseen kriisinhallintaan, samalla kun omassa maassa kertausharjoitukset ajetaan käytännössä nollaan, alueellisten joukkojen materiaalihankintoja viivästytetään, varusmiesten maastovuorokausia vähennetään ja Ilmavoimien lentotunteja sekä Merivoimien alusvuorokausia leikataan? Nyt hallitus rapauttaa Puolustusvoimien suorituskykyä ja lisää kansainvälistä kriisinhallintaa. Tämä on tosiasia.

Pertti Salolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Niinistölle seuraavasti: Ensinnäkin, kuten täällä on käynyt selvästi ilmi, taso meidän osallistumisessamme sotilaskriisinhallintaan on tällä hetkellä pitkässä juoksussa hyvin alhaalla. Toisin sanoen me emme ole mitenkään yläkantissa tällä hetkellä, jos katsotaan aikaisempaa tilannetta. Ja kun pidän tätä operaatioon osallistumista nyt Libanonissa erittäin, erittäin myönteisenä, niin se on täällä yleisestikin hyväksytty kaikkien eduskuntaryhmien toimesta ja myöskin teidän puolueen puheenjohtajan toimesta. Ei pidä asettaa tällä tavalla vastakkain. Se on eri asia, jos lähetettäisiin useita satoja miehiä tämän lisäksi vielä maailmalle. Silloin voidaan herättää tämänkaltainen kysymys. Silloin kun on kyse tällaisesta rajoitetusta operaatiosta ja koko taso on näin alhaalla, silloin ei ole minun mielestäni syytä minkäänlaiseen kritiikkiin. (– –)

Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen kyllä edustaja Salolaisen kanssa samaa mieltä siitä, että tällainen turhanaikainen vastakkainasettelu Suomen puolustusmenojen ja rauhanturvaamisen välillä on kyllä melkoisen perusteetonta. (– –)

Eli sitä rataa. Kritiikkiä ei näemmä saisi edes vastauspuheenvuorossa esittää. En myöskään saanut puhemieheltä keskustelun jatkuessa varsinaista puheenvuoroa, jossa olisin perustellut laajemmin kantani itse puheenaiheeseen eli UNIFIL-operaatioon.

Ohessa runkoa puheeseen, jonka olisin pitänyt suurin piirtein tässä muodossa – jos siis olisin saanut puheenvuoron. Pituus 2 minuuttia.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että painopistettä siirretään kriisinhallintasodista takaisin perinteisiin YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin. UNIFIL-operaatioon lähtö on sikäli luontevaa, että Suomi on perinteisesti korostanut ulkopolitiikassaan YK:n keskeistä merkitystä.

Toinen asia on se, mihin rahamme riittävät ja mitä me priorisoimme. Ei voi olla oikein, että samaan aikaan kun kansainvälistä toimintaa paisutetaan, oman maan puolustuksesta leikataan ankaralla kädellä.

Suomen tulee vetäytyä hallitusti pois Afganistanista. Nato-johtoinen ISAF-operaatio on loputon suo. 50 sotilaan kotiuttaminen on hyvä alku. Sotilaidemme turvallisuutta ei kuitenkaan saa vaarantaa.

Perusongelma on, ettei Suomi ole puolueettomana osapuolena turvaamassa rauhaa, vaan osapuolena sodassa tukemassa vieraan vallan maahan asettamaa korruptoitunutta hallitusta. Libanonissa ei tätä ongelmaa olisi, mutta ei UNIFIL-operaatiokaan ongelmaton ole: pitää ottaa huomioon mm. Syyrian epävakaus ja Israelin sekä Iranin tulehtunut tilanne. Ne voivat vetää myös Libanonin uuteen kriisiin.

Se miksi Suomi nyt tekee lähtöä Libanoniin, liittyy hakemaamme paikkaan YK:n turvallisuusneuvostossa. Siksi hallitus haluaa YK-johtoisiin operaatioihin. Mutta ei turvaneuvostoonkaan kannata hinkua hinnalla millä hyvänsä.

Tiedän, että monet kansalaiset miettivät sitä, että miksi samaan aikaan kasvatetaan kansainvälisen toiminnan määrärahoja kun esimerkiksi kertausharjoituksia ajetaan alas. Kyllä säästöä pitää voida hakea rohkeasti myös kansainvälisestä kriisinhallinnasta eikä aina vain kotimaan puolustuksesta – tietenkin kriisinhallintajoukkojamme mitenkään vaarantamatta, se on selvä, sillä ne suomalaiset miehet ja naiset ovat tehneet hyvää työtä.

Oman maan puolustus on kuitenkin puolustusvoimien lakisääteinen päätehtävä, ja se on Perussuomalaisten mielestä asetettava kaikessa etusijalle.

Pohjois-Karjalan Prikaatin puolesta

Eduskunnan puolustusvaliokunta vieraili tänään Pohjois-Karjalan Prikaatissa Kontiolahdella. Vierailu oli ensimmäinen maavoimien kohteemme ja myönteinen kokemus. Aiemmin syksyllä olemme vierailleet Satakunnan Lennostossa.

Valiokunnan on hyödyllistä päästä tutustumaan Puolustusvoimien toimintaan kenttätasolla, sillä siten asiat konkretisoituvat aivan toisella tavalla kuin asiakirjojen tai asiantuntijakuulemisten kautta. Hyödyllisiä toki nekin omalla tavallaan.

Tiedetään, että Puolustusvoimien säästöpaineet kohdistuvat voimakkaasti rakenteisiin, etenkin varuskuntaverkkoon. Valiokunnalle ei kuitenkaan ole esitetty vielä alustaviakaan kaavailuja mahdollisten lakkautusten kohteista. Jäämme odottamaan puolustusministeri Wallinin leikkauslistaa, jolla Pohjois-Karjalan Prikaatinkin uumoillaan olevan, vaikka sille ei ole mitään faktisia perusteita.

Saimme nähdä, että PKARPR:ssä on hyvä henki ja hyvä varusmiesaines. Sen henkilöstöllä on kattava jalkaväkikoulutuksen osaaminen. Prikaatia tarvitaan alueellisten joukkojen kouluttamisessa ja siihen liittyvässä erikoisosaamisessa ehdottomasti.

Tutustuimme myös Pohjois-Karjalan Rajavartioston toimintaan Onttolassa. Pohjois-Karjala on perinteisesti ollut korkean maanpuolustushengen maakunta, ja sen soisi pysyvän tulevaisuudessakin sellaisena. Sen ratkaisee hallitus.

Ohessa uutisointia vierailustamme:

YLE Pohjois-Karjala ja TV-uutinen YLE Areenasta (sama tekstinä)

– Sanomalehti Karjalaisen artikkeli

Ryhmäkuva puolustusvaliokunnan vierailusta Pohjois-Karjalan Prikaatiin. Kuva: Pohjois-Karjalan Prikaatin tiedotus
Seurasimme sissikomppanian ammuntaa. Oikealla kansanedustaja Ismo Soukola.
 

Eduskunta kielsi jalkaväkimiinat

Vuosia puitu kysymys Suomen jalkaväkimiinoista saatiin tänään päätökseen. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen liittymisestä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen äänin 110-47.  Vain Perussuomalaiset vastustivat yhtenä rintamana miinakieltoa. Tukea tuli yhdeltätoista Keskustan kansanedustajalta, joille koko maan puolustus on tärkeä asia.

Äänestyksestä oli poissa peräti 42 kansanedustajaa – huomattavan moni heistä edustaa Kokoomusta. Joukossa oli monta miinakiellon vastustajaa, joiden ryhti petti ratkaisevalla hetkellä. Puoluekuri ajoi omantunnon edelle. 

Alla lista kaikkien kansanedustajien äänestyspäätöksestä tässä paljon tänäkin syksynä keskustelua herättäneessä asiassa. Tein kaikkeni, enempään en pystynyt. ”Taistelu hävitty, mutta sota jatkuu”, kuten sanotaan.

Ahvenjärvi Sauli /kd Jaa   Myller Riitta /sd Poissa
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr Jaa   Myllykoski Jari /vas Jaa
Alatalo Mikko /kesk Poissa   Mäkelä Outi /kok Jaa
Anttila Sirkka-Liisa /kesk Jaa   Mäkinen Tapani /kok Jaa
Arhinmäki Paavo /vas Jaa   Mäkipää Lea /ps Ei
Autto Heikki /kok Poissa   Mäkisalo-Ropponen Merja /sd Jaa
Backman Jouni /sd Jaa   Männistö Lasse /kok Jaa
Blomqvist Thomas /r Jaa   Mäntylä Hanna /ps Poissa
Brax Tuija /vihr Jaa   Mäntymaa Markku /kok Jaa
Eerola Juho /ps Ei   Mölsä Martti /ps Ei
Eestilä Markku /kok Poissa   Nauclér Elisabeth /r Poissa
Elomaa Ritva /ps Ei   Niikko Mika /ps Ei
Eloranta Eeva-Johanna /sd Jaa   Niinistö Jussi /ps Ei
Feldt-Ranta Maarit /sd Poissa   Niinistö Ville /vihr Jaa
Filatov Tarja /sd Jaa   Nylander Mikaela /r Jaa
Gestrin Christina /r Poissa   Nylund Mats /r Jaa
Grahn-Laasonen Sanni /kok Jaa   Oinonen Pentti /ps Ei
Gustafsson Jukka /sd Jaa   Ojala-Niemelä Johanna /sd Poissa
Guzenina-Richardson Maria /sd Poissa   Orpo Petteri /kok Jaa
Gästgivars Lars Erik /r Jaa   Paasio Heli /sd Jaa
Haapanen Satu /vihr Jaa   Paatero Sirpa /sd Jaa
Haavisto Pekka /vihr Jaa   Packalén Tom /ps Ei
Hakkarainen Teuvo /ps Ei   Palm Sari /kd Jaa
Halla-aho Jussi /ps Poissa   Paloniemi Aila /kesk Jaa
Harkimo Leena /kok Jaa   Pekkarinen Mauri /kesk Poissa
Hautala Lasse /kesk Ei   Pekonen Aino-Kaisa /vas Poissa
Heikkilä Lauri /ps Ei   Pelkonen Jaana /kok Jaa
Heinonen Timo /kok Jaa   Peltonen Tuula /sd Jaa
Hemmilä Pertti /kok Jaa   Piirainen Raimo /sd Jaa
Henriksson Anna-Maja /r Jaa   Pirttilahti Arto /kesk Ei
Hiltunen Rakel /sd Jaa   Puumala Tuomo /kesk Jaa
Hirvisaari James /ps Ei   Rajamäki Kari /sd Jaa
Holmlund Anne /kok Jaa   Rantakangas Antti /kesk Ei
Hongisto Reijo /ps Ei   Rauhala Leena /kd Jaa
Huovinen Susanna /sd Poissa   Ravi Pekka /kok puhemiehenä Poissa
Häkämies Jyri /kok Poissa   Rehula Juha /kesk Jaa
Ihalainen Lauri /sd Jaa   Reijonen Eero /kesk Ei
Immonen Olli /ps Ei   Risikko Paula /kok Poissa
Jalonen Ari /ps Ei   Rossi Markku /kesk Poissa
Jaskari Harri /kok Jaa   Rundgren Simo /kesk Ei
Jokinen Kalle /kok Poissa   Ruohonen-Lerner Pirkko /ps Ei
Joutsenlahti Anssi /ps Ei   Räsänen Päivi /kd Jaa
Jungner Mikael /sd Poissa   Saarakkala Vesa-Matti /ps Ei
Jurva Johanna /ps Ei   Saarikko Annika /kesk Poissa
Juvonen Arja /ps Ei   Saarinen Matti /sd Jaa
Jääskeläinen Jouko /kd Jaa   Salolainen Pertti /kok Jaa
Jääskeläinen Pietari /ps Ei   Salonen Kristiina /sd Jaa
Kaikkonen Antti /kesk Poissa   Sankelo Janne /kok Poissa
Kalli Timo /kesk Jaa   Sarkomaa Sari /kok Jaa
Kalliorinne Risto /vas Jaa   Sasi Kimmo /kok Jaa
Kalmari Anne /kesk Jaa   Satonen Arto /kok Jaa
Kanerva Ilkka /kok Jaa   Savola Mikko /kesk Ei
Kantola Ilkka /sd Jaa   Sinnemäki Anni /vihr Jaa
Karhu Saara /sd Jaa   Sipilä Juha /kesk Jaa
Kari Mika /sd Jaa   Skinnari Jouko /sd Poissa
Karimäki Johanna /vihr Jaa   Soini Timo /ps Ei
Katainen Elsi /kesk Jaa   Soininvaara Osmo /vihr Poissa
Katainen Jyrki /kok Jaa   Soukola Ismo /ps Ei
Kataja Sampsa /kok Jaa   Stubb Alexander /kok Jaa
Kauma Pia /kok Jaa   Suutari Eero /kok Jaa
Kerola Inkeri /kesk Jaa   Taimela Katja /sd Jaa
Kettunen Pentti /ps Ei   Tainio Hanna /sd Jaa
Kiljunen Anneli /sd Jaa   Thors Astrid /r Poissa
Kiuru Krista /sd Jaa   Tiainen Eila /vas Poissa
Kiuru Pauli /kok Poissa   Tiilikainen Kimmo /kesk Jaa
Kivelä Kimmo /ps Ei   Toivakka Lenita /kok Jaa
Kiviniemi Mari /kesk Jaa   Toivola Jani /vihr Jaa
Kiviranta Esko /kesk Ei   Tolppanen Maria /ps Ei
Kokko Osmo /ps Ei   Tolvanen Kari /kok Poissa
Komi Katri /kesk Jaa   Torniainen Ari /kesk Ei
Kontula Anna /vas Jaa   Tossavainen Reijo /ps Ei
Kopra Jukka /kok Poissa   Tuomioja Erkki /sd Jaa
Korhonen Martti /vas Poissa   Tuppurainen Tytti /sd Jaa
Korhonen Timo V. /kesk Ei   Turunen Kaj /ps Ei
Koskela Laila /ps Poissa   Tuupainen Kauko /ps Ei
Koskinen Johannes /sd Poissa   Tynkkynen Oras /vihr Jaa
Kumpula-Natri Miapetra /sd Jaa   Tölli Tapani /kesk Jaa
Kurvinen Esko /kok Jaa   Uotila Kari /vas Jaa
Kuusisto Merja /sd Jaa   Urpilainen Jutta /sd Poissa
Kyllönen Merja /vas Jaa   Vahasalo Raija /kok Poissa
Kymäläinen Suna /sd Poissa   Wallin Stefan /r Poissa
Kärnä Jukka /sd Jaa   Wallinheimo Sinuhe /kok Jaa
Kääriäinen Seppo /kesk Jaa   Vapaavuori Jan /kok Jaa
Lapintie Annika /vas Jaa   Vehkaperä Mirja /kesk Ei
Lauslahti Sanna /kok Poissa   Vehviläinen Anu /kesk Jaa
Lehti Eero /kok Poissa   Wideroos Ulla-Maj /r Jaa
Lehtomäki Paula /kesk Poissa   Viitamies Pauliina /sd Jaa
Leppä Jari /kesk Jaa   Viitanen Pia /sd Jaa
Lindström Jari /ps Ei   Vikman Sofia /kok Jaa
Lindtman Antti /sd Jaa   Virkkunen Henna /kok Jaa
Lintilä Mika /kesk Jaa   Virolainen Anne-Mari /kok Jaa
Lipponen Päivi /sd Jaa   Virtanen Erkki /vas Jaa
Lohela Maria /ps Ei   Virtanen Pertti /ps Ei
Lohi Markus /kesk Poissa   Vähämäki Ville /ps Ei
Louhelainen Anne /ps Ei   Väätäinen Juha /ps Ei
Maijala Eeva Maria /kesk Ei   Väätäinen Tuula /sd Jaa
Matikainen-Kallström Marjo /kok Jaa   Yrttiaho Jyrki /vr Jaa
Mattila Pirkko /ps Ei   Zyskowicz Ben /kok Jaa
Modig Silvia /vas Jaa   Östman Peter /kd Jaa
Mustajärvi Markus /vr Poissa  

Armeija marssii vatsallaan

Perussuomalaiset ovat tänään jättäneet puolustusvaliokunnassa vastalauseen valiokunnan mietintöön koskien puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämistä. Perussuomalaisten mukaan hallituksen esitys rikkoo sukupuolten välistä tasa-arvoa ja on maanpuolustuksen kannalta ongelmallinen. Perussuomalaisia puolustusvaliokunnassa edustavat lisäkseni kansanedustajat Pentti Oinonen ja Ismo Soukola.

VASTALAUSE

Perustelut

Hallituksen esityksessä puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämiseksi on pohjimmiltaan kyse valtion aiemman, niin sanotun tuottavuusohjelman aiheuttamasta tarpeesta vähentää henkilötyövuosia. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen eli PURU:n yhtiöittäminen vähentäisi Puolustusvoimien henkilöstöä noin 550 henkilötyövuodella.

PURU:n toiminta on taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokasta. Sen henkilömitoitus on jo nyt minimissään. Pääesikunnan kaksi vuotta sitten antaman lausunnon mukaan PURU:n yhtiöittäminen ei tuota todellisia säästöjä. Pääesikunnan mukaan oman toiminnan kehittäminen olisi ollut paras ratkaisu Puolustusvoimien kannalta ja että sitä puoltavat huoltovarmuus sekä kustannusten parempi ennakointi.

Hallitus perustelee yhtiöittämistä kustannussäästöillä. Yhtiöittämisen tavoitteena on saavuttaa säästöjä useita miljoonia euroja vuodessa. Ne saadaan aikaan lähinnä vain henkilökustannuksista eli työntekijöiden työehtoja huonontamalla ja myöhemmin epäilemättä myös irtisanomisilla.

Yhtiöittämishankkeen kokonaishyötyä on aiheellista epäillä. Perustettavan valtio-omisteisen ja valtioneuvoston kanslian hallinnonalaan kuuluvan Leijona Catering -nimisen osakeyhtiön käynnistämiskustannukset ovat huomattavat. Yhtiön työntekijät siirtyisivät noudattamaan matkailu- ja ravintola-alan yleistä työehtosopimusta, jonka työehdot ovat valtion nykyisiä sopimuksia huomattavasti heikommat. Palkkadumppauksen seurauksena jo ennestään matalapalkkaisten, pääasiassa naisten (työntekijöistä 89 prosenttia) ansiot pienenisivät heti ensi vuoden alusta arviolta 15 prosentilla ja neljän vuoden suoja-ajan jälkeen noin 25 prosentilla.

Hallituksen esitys rikkoo sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hallitus osoittaa, että naisvaltaisen toiminnon yhtiöittämisessä eivät päde samat säännöt kuin miesvaltaisen – viittaamme Meritaito Oy:n syntyyn. Kuten asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, ei heikosti valmistellussa esityksessä edes varsinaisesti arvioida asianmukaisesti sen vaikutuksia tasa-arvoon ja esityksen työoikeudelliset vaikutukset sekä tilanteeseen sovellettava lainsäädäntö kuvataan puutteellisella tavalla.

Tasa-arvon ja työoikeuden lisäksi hallituksen esitys on ongelmallinen huoltovarmuuden kannalta. Puolustusvoimien ruokahuolto voi yhteensä kuuden vuoden suoja- ja siirtymäaikojen jälkeen periaatteessa päätyä tarjouskilpailun jälkeen monikansallisen suuryhtiön hoidettavaksi.

Armeija marssii vatsallaan. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on tärkeää, että Puolustusvoimien ruokahuolto jatkuu itsenäisenä toimintana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

että valiokunta hylkää hallituksen esityksen.

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011

Vielä kerran miinadebatti

Ottawan sopimus jalkaväkimiinojen kieltämisestä oli tänään eduskunnassa toisessa käsittelyssä. Vielä kerran kävimme debattiin. Eduskunnan pöytäkirjoista näkee aikanaan koko keskustelun.

Ohessa ensimmäinen puheenvuoroni, jossa kannatin kansanedustaja Tom Packalénin tekemää hylkäysesitystä.

Kokoomuksen kansanedustajat eivät juuri keskusteluun osallistuneet. Lähinnä meitä oli Perussuomalaisia ja pari Keskustalaista; tämä kuvannee ensi perjantain äänestysjakaumaakin. Vielä on kuitenkin mahdollisuus tehdä vastuullinen valinta.

Arvoisa puhemies!

Argumentit jalkaväkimiinojen puolesta ja vastaan on vaihdettu. Tulos on tyly. Hallituksen esitys miinojen kieltämiseksi on yksiselitteisen huono asia Suomen maanpuolustuksen kannalta. Se on sekä sotilaallisesti että taloudellisesti järjetön esitys. Tuskin siitä ulkopoliittisestikaan on Suomelle mitään erityistä imagohyötyä, jos kohta ei haittaakaan.

Mikä karmeinta, tämä yksipuolinen aseistariisunta tehdään samaan aikaan, kun Puolustusvoimiin kohdistuu rauhan ajan suurimmat leikkauspaineet. Ottawan sopimukseen liittyminen on strateginen virhe, joka osaltaan nakertaa edellytyksiämme itsenäiseen ja uskottavaan koko maan puolustukseen.

Vielä on kuitenkin mahdollista jättää tämä sopimus ratifioimatta, jättää jalkaväkimiinat Puolustusvoimien varastoihin eikä tuhota niitä, ja siten osoittaa että eduskunta ei ole kumileimasin. Kansanedustajien tehtävä on ajaa Suomen etua. Puoluekuri ei saa jyrätä omaatuntoa.

Ainoa vastuullinen ratkaisu isänmaan kannalta on äänestää EI ensi perjantaina. Kannatan edustaja Packalénin tekemää hylkäysesitystä.