Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Makarov on puhunut

Eilen kuulimme kieltämättä suoraa puhetta Venäjän asevoimien komentajalta, kenraali Makarovilta. Tietääkseni hän on yleensäkin suorapuheinen mies, joten siinä mielessä hänen puheensa eivät yllättäneet.

Se kuitenkin jokaisen suomalaisen on syytä ymmärtää, kuten pääsin aamulla MTV3:n Huomenta Suomen uutisissa toteamaan, ettei kenraali Makarov Suomeen omiaan tule lämpimikseen puhumaan. Kyllä hänen viestinsä heijastavat Venäjän armeijan tuntoja ja jossain määrin myös Venäjän poliittisen johdon. Venäjä haluaa osoittaa, että se on suurvalta. Linja on tiukentumassa Putinin palattua presidentiksi.

Mielestäni Makarovin puheista ei kuitenkaan kannata pelästyä vaan terästyä. Tämä ulostulo antaa aihetta suomalaisille pohtia puolustusratkaisuamme. Toimikoon se herätyksenä! Nimittäin ongelmamme ei ole kenraali Makarov, vaan pääministeri Katainen.

Kokoomusvetoinen hallituksemme on ajamassa Suomea eräänlaiseen puolustukselliseen välitilaan. Kansallista puolustusjärjestelmäämme kuihdutetaan, mikä on vastuutonta politiikkaa. Puolustusvoimistamme leikataan käsittämättömän paljon, ja samaan aikaan ollaan valmiita menemään mukaan Nato-maan Islannin ilmavalvontaan.

Tämän tien päässä häämöttää Naton pakkojäsenyys, kuten puolustusvoimauudistuksesta käydyssä välikysymyskeskustelussa sanoin ja kuten myös tänään Ylen uutisille ja Ilta-Sanomissa (printtiversiossa) totesin.

Oma vahva puolustus on realismia. Sellainen pitää itsenäisellä maalla aina olla. EU:hun luottaminen ei ole realismia. Onko ”verkottuneeseen puolustukseen” nojaaminen realismia? Se on jokaisen päätettävä itse.

Olemme vedenjakajalla. Puolustusvoimauudistus on itse asiassa suuri leikkausohjelma, suurin sitten jatkosodan päättymisen. Voi olla, että kansallinen puolustusjärjestelmä ei ole enää realistinen vaihtoehto seuraavalla vaalikaudella. Siksi lujaa Kataisen hallitus moukaroi Puolustusvoimia tällä hetkellä.

Onko Kokoomuksen tavoitteena lyödä Puolustusvoimat polvilleen, synnyttää se turvallisuusvaje, josta puolustusministeri Wallinkin puhui viime vuonna, ja jota täyttämään seuraavalla vaalikaudella sitten haettaisiin Nato-jäsenyyttä? Tämä on vastuutonta poliittista peliä kansakunnan turvallisuudella. Ihmettelen, että hallituksen vasemmistopuolueet hyväksyvät sen. Ihmettelen, että suomalaiset laajemmin eivät ole heränneet näkemään mitä Kataisen hallitus parhaillaan tekee puolustuskyvyllemme.

Kataisen-Urpilaisen-Wallinin-Tuomiojan-Arhinmäen ja kumppaneiden hallituksessa itsenäisen maanpuolustuksen nakertajat ja maanpuolustusnihilistit lyövät veljen kättä.

Ei uusia avauksia Sauli Niinistöltä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti eilen ensimmäisen kerran Puolustusvoimien ylipäällikön ominaisuudessa vastaan lippujuhlapäivän paraatin Helsingissä. Sää suosi Senaatintorilla, minäkin sain otsani punertavaksi keskipäivän auringonpaisteesta.

Ylipäällikkö Niinistö painotti puheessaan yleisen asevelvollisuuden keskeistä asemaa puolustusratkaisussamme. Se onkin kiistämättä kustannustehokkain ja yhteiskunnallisesti paras tapa hoitaa maanpuolustusta.

Puhe ei sisältänyt uusia avauksia, esimerkiksi ajankohtaiseen Islannin ilmavalvontakysymykseen ylipäällikkö ei puuttunut. Sen sijaan Sauli Niinistö antoi tukensa puolustusvoimauudistukselle hengessä, jota Iltalehti tänään pääkirjoituksessaan kuvasi sanoilla ”hiljaa rivissä”.

”Aluepuolustuksessa ei pitäisi vähätellä perinteisiä aseita – niiden tehoa testataan valitettavasti päivittäin eri puolilla maailmaa. Miksi on tuhottu rynnäkkökiväärejä, panssareita tai it-aseita? Eihän varastorasva paljon maksa. Miinahölmöily on omassa sarjassaan.”

Asiatekstiä tältä osin Iltalehden pääkirjoitustoimitukselta!

Lopuksi tahdon entiseen tapaani todeta, että toimivaa tavaraa ei pidä hävittää. Jo tehdyt puolustusmateriaalin hävittämiset pitää tutkia ja meneillään olevat romutukset tulee lopettaa tutkimusten ajaksi. Tarvittaessa puolustusvalmiutemme nakertamiseen todetusti syylliset on saatettava vastuuseen.

Varusmiespalvelus lyhenee

Varusmiesten palvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella ensi vuoden alusta. Hallituksen esitys sai puolustusvaliokunnassa kannatusta yli puoluerajojen. Asiasta käytiin valiokunnan mietinnön pohjalta hyvä keskustelu myös eduskunnan suuressa salissa.

Muutoksen jälkeen varusmiesten palvelusajat ovat 165, 255 ja 347 vuorokautta, kun ne tällä hetkellä ovat 180, 270 ja 362 vuorokautta. Myös aseettomina palvelevien palvelusaikaan tehdään vastaava lyhennys.

Lakimuutos mahdollistaa varusmiesten kotiutumisen ennen joulua ja juhannusta sekä entistä paremman osallistumisen kesällä pidettäviin oppilaitosten pääsykokeisiin. Myös syksyllä kotiutuvan saapumiserän opiskelun aloittaminen helpottuu. Kantahenkilökunnan osalta lakimuutos mahdollistaa joustavamman työajan ja lomien käytön saapumiserien välillä. Se helpottaa joukko-osastojen arkea.

Lyhennys merkitsee varusmiespalveluksen tiivistymistä. Ratkaisevaa esityksen hyväksymisessä oli Puolustusvoimien asiantuntijoiden esiin tuoma näkemys siitä, että lyhennyksellä on vain vähäisiä vaikutuksia varusmiesten koulutustasoon ja sodan ajan joukkojen suorituskykyyn. Lisäksi peruskoulutuskauden kenttäkouluttajien lisääminen 2,5:een per joukkue nykyisen 1,7:n sijasta varmistanee palvelusturvallisuutta.

Muutoksen myötä varusmiesten viimeiset palveluspäivät ovat toivottavasti tarkoituksenmukaisempia. Leikkaukset kohdistuvat mm. liikuntakoulutukseen, kansalaiskasvatukseen ja yhteen marssiin peruskoulutuskaudella. Ase- ja ampuma- sekä taistelukoulutuksesta ei leikata.

Samaan hengenvetoon on painotettava, että 15 vuorokautta pidempi palvelusajan lyhennys on yksinkertaisesti mahdottomuus. Taistelijan perustaidot opitaan verraten nopeasti, mutta taistelijoiden pitää osata toimia kokonaisuutena sodan ajan joukkona. Se vie aikaa.

Valtiolle koituva säästö varusmiespalveluksen lyhentämisestä on vuositasolla arviolta 6,5 miljoonaa euroa. Se on hyvä, mutta yleisen asevelvollisuuden elinvoimaisuuteen kannattaa myös sijoittaa. Se on kuitenkin kustannustehokkain ja yhteiskunnallisesti paras tapa hoitaa maanpuolustus. Siksi varusmiesten taloudellista ja sosiaalista asemaa on syytä kehittää määrätietoisesti. Hallitus voisikin kohdistaa osan syntyvistä säästöistä varusmiesten kotiuttamisrahan palauttamiseen.

Kotiuttamisrahan palauttaminen loisi toivoa keskellä Puolustusvoimien säästökurimusta. Kotiuttamisraha tukisi osaltaan yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä, koska sillä olisi palvelusmotivaatiota parantava vaikutus – esimerkiksi kasvussa olevat palveluksen keskeyttämiset toivottavasti vähenisivät.

Kolumni Keski-Uusimaassa 3.6.2012.

Kertausharjoitusten määrä tulevaisuudessa

Puolustusministeri Stefan Wallin on antanut vastauksen reservin kertausharjoituksia koskevaan kirjalliseen kysymykseeni. Vastaus on ympäripyöreä, kuten olettaa saattoikin. Tässä vastaus kuitenkin kokonaisuudessaan ja todettakoon samalla, että tunnelin päässä on ehkä sittenkin lähivuosina nähtävissä valoa. Palaan asiaan myöhemmin.

”Puolustusvoimien sodan ajan suorituskyky perustuu henkilöstön osalta reserviläisten osaamiseen. Riittävällä maastovuorokausien, alusvuorokausien ja lentotuntien määrällä luodaan asevelvollisten ja palkatun henkilöstön perusosaaminen. Kertausharjoituksilla ylläpidetään aiemmin luotua perusosaamista, mutta ei lisätä sitä. Mahdollisessa uhkatilanteessa oikea-aikaisella ennakkovaroituksella varmistetaan kertausharjoitusten käynnistäminen ja sodan ajan joukkoihin sijoitetun henkilöstön riittävä koulutusaika uhkaa ja suorituskykyvaatimuksia vastaaviksi.

Puolustusvoimille asetetuista säästövelvoitteista sekä menopaineista johtuen puolustusvoimat joutuu sopeuttamaan toimintansa tasoa ja supistamaan materiaalihankintoja tulevina vuosina. Toiminnan osalta supistamiset vaikuttavat maastovuorokausien, alus- ja lentotoiminnan sekä kertausharjoitusten määrään madaltaen perusosaamisen tasoa. Madallettu perusosaamisen taso ei, jatkuessaan pidempään, riitä turvaamaan ja ylläpitämään sodan ajan joukkojen suorituskykyä. Puolustusvoimauudistuksella turvataan suorituskykyvaatimusten mukainen perusosaamisen taso kehittämällä koulutusjärjestelmää, asevelvollisten informaatiopalveluita, verkko-opiskelua, joukko-osastojen koulutus- ja harjoitteluedellytyksiä (erityisenä kohteena simulaattorikoulutuksen lisääminen). Lisäksi uudistus mahdollistaa kertausharjoitusten laadun parantamisen sekä reserviläisten osaamisen ja vapaaehtoisuuden hyödyntämisen ja joukkojen omaehtoisen toiminnan tukemisen.

Puolustusvoimien uusi organisaatio ja toimintatapa otetaan kokonaisuutena käyttöön vuoden 2015 alussa. Näin varmistetaan uudistuksen vaikuttavuus ja turvataan puolustusvoimien toimintaedellytykset. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuus laskee vuoden 2015 alussa enintään 230 000 sotilaaseen. Kertausharjoitusten volyymi määräytyy uudistuksen jälkeisen sodan ajan joukkojen rakenteen ja koulutustarpeiden mukaisesti. Vuodesta 2016 alkaen puolustusvoimat kouluttaa vuosittain 18 000 reserviläistä. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitys korostuu erityisesti tulevien menoleikkausten aikana. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön jatkuminen ja toiminnan kehittyminen on puolustusvoimille ensiarvoisen tärkeää. Kosketuspinta eri toimijoihin turvataan aluetoimistoihin ja joukko-osastoihin perustavalla riittävällä, maankattavalla verkostolla. Uudessa järjestelmässä reserviläisille kyetään tarjoamaan nykyistä monipuolisempi ja tarkoituksenmukaisempi tehtäväkenttä. Uudistuksella puolustusvoimien toiminta kyetään palauttamaan tasolle, jolla turvataan asevelvollisten laadukas koulutus sekä joukkojen päivittäinen toiminta valmius- ja suorituskykyvaatimusten mukaisesti.”

Eriävä mielipide puolustusvaliokunnassa

Perussuomalaisten edustajat jättivät puolustusvaliokunnassa eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon, joka käsitteli hallituksen toimenpidekertomusta vuodelta 2011. Perussuomalaiset olisivat halunneet lisätä lausuntoon maininnan siitä, ettei kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä ja puolustusyhteistyötä saa automaattisesti asettaa kansallisten tarpeiden edelle. Perussuomalaisten mielestä Suomen Puolustusvoimien ensisijainen tehtävä on – ja tulee jatkossakin olla – Suomen puolustaminen ja Suomen kansalaisten ja maan rajojen turvaaminen.

Eriävässä mielipiteessä, johon Perussuomalaisten lisäksi yhtyi Vasenryhmän Jyrki Yrttiaho, korostettiin myös kansainväliseen toimintaan osallistumisen tärkeyttä ja sitä, kuinka nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa Suomen on tarkkaan harkittava, mihin tehtäviin maamme sitoutuu.

Nato PA -kokouksessa Tallinnassa

Osallistuin Tallinnassa pidettyyn Naton parlamentaarisen yleiskokouksen (Nato Parliamentary Assembly) kevätistuntoon. Ensimmäistä kertaa naapurissamme Virossa järjestettyyn nelipäiväiseen kokoukseen osallistui vajaa kolmesataa kansanedustajaa, joista suurin osa Naton jäsenmaista.

Mukana tässä NATO PA -kokouksessa oli myös Naton rauhankumppanimaita – kuten Suomi ja Ruotsi – sekä eri statuksilla olevia Euroopan ulkopuolisia maita. Suomesta lisäkseni kokoukseen osallistuivat kansanedustajat Ilkka Kanerva (valtuuskuntamme puheenjohtaja, kok.) ja Mikko Savola (kesk.) Eero Heinäluoma (sdp) oli puoluekokouksen takia estynyt.

Kokouksessa keskusteltiin Afganistanin ISAf-kriisinhallintaoperaatiosta, jonka aikataulun mukaan tulisi päättyä vuoden 2014 lopussa. Viron ulkoministeri Urmas Paet painotti puheessaan periaatetta ”in together, out together” (yhdessä sisään, yhdessä ulos).

Lisäksi keskusteltiin talouskriisistä sekä siitä, miten toimitaan puolustusmäärärahojen vähentyessä. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenhan on tarjonnut vastauksena tähän niin sanottua fiksua puolustusta (Smart Defence). Sen ajatuksena on lisätä yhteistyötä, erikoistumista ja monikansallisia hankkeita niin, että kaikkien valtioiden ei ole pakko hankkia kaikkia puolustusvarusteita itselleen. Se ei tarkoita sitä, että Nato-mailla olisi aikaisemmin ollut tyhmä puolustus…

Muita aiheita kokouksessa olivat muun muassa arabikevät, Ukrainan ihmisoikeustilanne, Iranin ydinaseohjelma sekä Venäjä-suhteet. Keskustelu oli sangen avointa, väliin ärhäkkääkin.

Kokouksen käsittelyssä olevat asiakirjat löytyvät Nato PA:n verkkosivuilta.

Kokouspaikan perinteisessä yhteiskuvassa suurlähettiläs Aleksi Härkösen (keskellä) ja Mikko Savolan (oikealla) kanssa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves puhui Naton parlamentaarisen yleiskokouksen osallistujille.