Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Wallin, Katainen ja absoluuttinen fakta

Julkaisen alla olevan kirjoituksen yhdessä europarlamentaarikko Sampo Terhon kanssa.

Puolustusministeri Wallin on puolustusvoimauudistuksineen purjehtinut myrskyn silmään. Pahinta ei enää ole uudistuksen sinänsä ikävä sisältö, vaan miten asia on eduskunnalle ja koko kansalle esitetty.

Varuskuntien lakkautuslistan julkistamista odotellessa kaikki kyllä arvasivat, ettei RKP:n puolustusministeri esitä Dragsvikin toimintojen siirtämistä muualle – se on osa politiikkaa, ja RKP:n edunvalvontapolitiikka hakee tunnetusti vertaistaan.

Ministeri Wallinin ja koko hallituksen suuri erehdys alkoi vasta siitä, kun he väittivät ratkaisun olevan epäpoliittinen. Etenkään kielipolitiikalla ei muka ollut mitään vaikutusta päätökseen.

Vanhojen puolueiden maailmassa epätosi muuttuu todeksi, jos kaikki yhdessä päättävät leikkiä, että epätosi onkin totta. Vanha kertomus keisarin vaatteista eletään Suomessa toteen päivittäin, ja juuri kielipolitiikan suhteen aivan erityisen usein. Kun yleishyödyllisiä järkiperusteita yhden pienpuolueen edunvalvonnalle ei kerta kaikkiaan ole, täytyy vain yhdessä leikkiä, että niitä on.

”Maan tapaa” noudattaen Wallin puolusti harjoitettua kielipolitiikkaa kuvitteellisin perustein. Poikkeukselliseksi tilanne muuttui, kun Perussuomalaisten päättäväisen oppositiotyön ansioista saimme todisteet, että hallituksen julkisesti antamat perustelut olivat epätosia. Perussuomalaiset haluavat kitkeä tällaiset ”maan tavat”, joita myös viime vaalikaudella paljastui riittämiin.

Kaikesta huolimatta pääministeri Katainen on ilmoittanut yhä tukevansa Wallinia. Tämä ei ole yllättävää, onhan Katainen kielipoliittisesti yhtä sitoutunut kuin Wallinkin. Katainen ei muun muassa noudattanut edes oman puolueensa päätöstä luopua pakkoruotsista.

Lisäksi Katainen on puolustusvoimauudistuksessakin Walliniin sidoksissa. Pääministeri itse sanoi vielä karkauspäivänä välikysymyskeskustelun yhteydessä, että päätös Dragsvikin säilyttämisestä oli yksinomaan puolustuksellisesti perusteltu, eikä mikään muu vaikuttanut asiaan. Pääministerin mukaan tämä on ”absoluuttinen fakta”.

Nyt on selvää, ettei tuokaan lausunto pitänyt paikkaansa. Ainoa jäljelle jäävä ”absoluuttinen fakta” on, että puolustusministeri Wallin tietoisesti johti harhaan eduskuntaa ja suomalaisia, ja pääministeri Katainen tukee häntä tässä.

Wallinin uskottavuus mennyttä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on kevätkokoustanut tänään. Kokous jatkuu huomenna. Reagoimme heti Ylen uutiseen, jossa puolustusministeri Stefan Wallin tunnusti kielipolitiikan vaikuttaneen Dragsvikin varuskunnan säilymiseen. Keskustelu velloo ja ties mihin vielä johtaa, mutta ohessa kannanottomme.

Ministeri Wallinin uskottavuus mennyttä

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ministeri Wallin on myöntänyt kielipolitiikan vaikuttaneen Dragsvikin varuskunnan säilytyspäätökseen puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Tähän asti ministeri Wallin on antanut ymmärtää, että kielipolitiikalla ei ole ollut mitään vaikutusta, vaan syyt Dragsvikin säilyttämiselle olivat puhtaasti maanpuolustukselliset. Helsingissä koolla oleva Perussuomalaisten eduskuntaryhmä toteaa, että ministerin uskottavuus on mennyt ja kehottaa tätä vetämään asiasta johtopäätöksensä.

Itse puolestani totesin myöhemmin illalla MTV3:n uutisille, että aika monessa maassa ministeri on pienemmästäkin eronnut.

Rynnäkkökiväärejä ei tuhota!

Puolustusministeri Stefan Wallin vastasi kirjalliseen kysymykseemme koskien puolustusvoimien rynnäkkökiväärien massatuhoamista. Kysyimme Perussuomalaisten puolustusvaliokunnan jäsenten Ismo Soukolan ja Pentti Oinosen kanssa mitä hallitus aikoo tehdä puolustusvoimien sodan ajan reservin koon supistamisen seurauksena poistoon joutuneville itäsaksalaisille ja kiinalaisille rynnäkkökivääreille ja onko harkittu osan myymistä, sarjatulitoiminto pitävästi poistettuna, vastuullisille suomalaisille aktiivireserviläisille?

Vastauksen mukaan rynnäkkökiväärit on aikomus säilyttää varastoituna sodan ajan käyttöä varten. Tämä on erinomainen uutinen.

Alla ministerin vastaus kokonaisuudessaan.

”Puolustusvoimilla on aikomus pitää itäsaksalaiset ja kiinalaiset rynnäkkökiväärit sodan ajan käyttöä varten varastoituna. Rauhan aikana käytössä ovat kotimaassa valmistetut rynnäkkökiväärit.

Nykyinen rynnäkkökiväärikalusto säilyy käyttökelpoisena noin vuoteen 2035 asti, jolloin myös nykyinen patruunavarasto vanhentuu. Tätä ennen – 2020-luvun alkupuolella – on päätettävä rynnäkkökiväärien käytön jatkamisesta tai uuden aseen hankkimisesta. Aseiden hävittämisestä tai korvaamisesta ei ole tehty päätöksiä.

Puolustusvoimien varustuksen, kuten rynnäkkökiväärien, elinkaari suunnitellaan siten, että varustuksen käytettävyys säilyy mahdollisimman pitkään ja varustuksen käyttöarvo tulee hyödynnettyä ennen elinkaaren loppumista. Rynnäkkökiväärien elinjakson suunnittelussa otetaan huomioon rynnäkkökiväärien tekniset ominaisuudet, tulevaisuuden joukkojen kokoonpanot ja suorituskykytarpeet, valtion talouden asettamat mahdollisuudet uusintahankintoihin sekä yleisen aseteknologian kehittyminen seuraavien 10-20 vuoden aikana. Elinkaaren suunnittelussa on tiedostettu, että aseita voi olla sodan ajan vahvuuteen nähden ns. ylivahvuudessa joukkojen suorituskyvyn varmistamiseksi. Sodan ajan tarpeiden ylittäviä rynnäkkökiväärejä vaihdetaan käytössä kuluneisiin ja rikkoontuneisiin aseisiin, jolloin korjaamiseen ei tarvitse käyttää tarpeettomasti voimavaroja.

Puolustusvoimat ei ole harkinnut rynnäkkökiväärien muuttamista kertatuliaseiksi ja myymistä aktiivireserviläisille. Asia ei ole ajankohtainen, koska nykyinen asemäärä on toistaiseksi tarkoitus säilyttää.

Kun aseita tulee poistettavaksi puolustusvoimien käytöstä, tehdään niiden jälkikäsittelystä, so. romuttamisesta, museoinnista tai myymisestä tapauskohtaisesti päätökset materiaalin hylkäyksen yhteydessä. Päätökset aseiden hylkäyksestä ja niiden jälkikäsittelystä tehdään voimassa olevien päätöksen tekoa koskevien ohjeiden mukaisesti puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä.”

Upseerit Perussuomalaisten linjoilla

Helsingin Sanomat uutisoi tänään laajasta ja kattavasta kyselytutkimuksesta, jonka lehti teki yhdessä Upseeriliiton kanssa. Tulokset paljastavat, että upseerit ovat Perussuomalaisten kanssa pitkälti samoilla puolustuspoliittisilla linjoilla.

Enemmistö upseereista (peräti 71 %) jakaa Perussuomalaisten huolen siitä, että hallituksen suunnitteleman puolustusvoimauudistuksen ja rajujen leikkausten jälkeen Puolustusvoimat ei enää kykene puolustamaan koko maata. Tulokset ovat muutenkin hätkähdyttäviä: kyselyyn vastanneista upseereista 88 prosenttia on sitä mieltä, että Puolustusvoimien sodan ajan suorituskyky heikkenee seuraavien neljän vuoden aikana. Samalla vain 17 prosenttia vastanneista katsoo Suomen poliittisen johdon toimineen onnistuneesti.

Perussuomalaiset ja upseerit ovat yhtä mieltä myös siitä, että turvallisuudesta huolehtiminen on jokaisen valtion ensimmäinen tehtävä. Maamme poliittinen johto on epäonnistunut työssään, kun se on halukas tinkimään sekä ulkoisesta että sisäisestä turvallisuudesta.

Perussuomalaiset eivät vastusta Puolustusvoimien uudistamista sinällään, mutta puolustusvoimauudistus hallituksen päättämässä muodossa on pelkkä leikkausohjelma, joka asettaa vakavasti kyseenalaiseksi yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen perustuvan maanpuolustusratkaisumme.

Puolustusvaliokunnan Perussuomalaisten jäsenten Jussi Niinistön, Pentti Oinosen ja Ismo Soukolan tiedote 14.3.2012.

Välikysymyksestä äänestettiin

Puolustusvoimauudistusta käsitelleestä Perussuomalaisten välikysymyksestä äänestettiin eduskunnassa tänään. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 106-69.

Perussuomalaisten esittämän epäluottamuslauseen puolesta äänestivät Keskustan eduskuntaryhmä ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä erotettu kahden miehen Vasenryhmä. Hallitusrintama siis piti, mutta parin edustajan poissaolo äänestyksestä mietitytti ja käytäväpuheista päätellen antanee aihetta jälkipuheisiin asianomaisten kotimaakunnissa.

Alla äänestystulos edustajittain. Työ jatkuu!

Ahvenjärvi Sauli /kd Jaa Myller Riitta /sd Jaa
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr Jaa Myllykoski Jari /vas Jaa
Alatalo Mikko /kesk Poissa Mäkelä Outi /kok Jaa
Anttila Sirkka-Liisa /kesk Poissa Mäkinen Tapani /kok Jaa
Arhinmäki Paavo /vas Jaa Mäkipää Lea /ps Ei
Autto Heikki /kok Jaa Mäkisalo-Ropponen Merja /sd Jaa
Backman Jouni /sd Jaa Männistö Lasse /kok Jaa
Blomqvist Thomas /r Jaa Mäntylä Hanna /ps Ei
Brax Tuija /vihr Jaa Mäntymaa Markku /kok Jaa
Eerola Juho /ps Ei Mölsä Martti /ps Ei
Eestilä Markku /kok Jaa Nauclér Elisabeth /r Jaa
Elomaa Ritva /ps Ei Niikko Mika /ps Ei
Eloranta Eeva-Johanna /sd Jaa Niinistö Jussi /ps Ei
Feldt-Ranta Maarit /sd Jaa Niinistö Ville /vihr Jaa
Filatov Tarja /sd Jaa Nylander Mikaela /r Jaa
Gestrin Christina /r Jaa Nylund Mats /r Jaa
Grahn-Laasonen Sanni /kok Poissa Oinonen Pentti /ps Ei
Gustafsson Jukka /sd Jaa Ojala-Niemelä Johanna /sd Jaa
Guzenina-Richardson Maria /sd Jaa Orpo Petteri /kok Jaa
Gästgivars Lars Erik /r Jaa Paasio Heli /sd Jaa
Haapanen Satu /vihr Jaa Paatero Sirpa /sd Jaa
Haavisto Pekka /vihr Jaa Packalén Tom /ps Ei
Hakkarainen Teuvo /ps Poissa Palm Sari /kd Jaa
Halla-aho Jussi /ps Ei Paloniemi Aila /kesk Ei
Harkimo Leena /kok Jaa Pekkarinen Mauri /kesk Ei
Hautala Lasse /kesk Ei Pekonen Aino-Kaisa /vas Jaa
Heikkilä Lauri /ps Ei Pelkonen Jaana /kok Jaa
Heinonen Timo /kok Jaa Peltonen Tuula /sd Poissa
Hemmilä Pertti /kok Jaa Piirainen Raimo /sd Poissa
Henriksson Anna-Maja /r Jaa Pirttilahti Arto /kesk Ei
Hiltunen Rakel /sd Jaa Puumala Tuomo /kesk Ei
Hirvisaari James /ps Ei Rajamäki Kari /sd Poissa
Holmlund Anne /kok Jaa Rantakangas Antti /kesk Ei
Hongisto Reijo /ps Ei Rauhala Leena /kd Jaa
Huovinen Susanna /sd Jaa Ravi Pekka /kok puhemiehenä Poissa
Häkämies Jyri /kok Jaa Rehula Juha /kesk Ei
Ihalainen Lauri /sd Jaa Reijonen Eero /kesk Ei
Immonen Olli /ps Ei Risikko Paula /kok Jaa
Jalonen Ari /ps Ei Rossi Markku /kesk Ei
Jaskari Harri /kok Poissa Rundgren Simo /kesk Poissa
Jokinen Kalle /kok Jaa Ruohonen-Lerner Pirkko /ps Ei
Joutsenlahti Anssi /ps Ei Räsänen Päivi /kd Jaa
Jungner Mikael /sd Jaa Saarakkala Vesa-Matti /ps Ei
Jurva Johanna /ps Ei Saarikko Annika /kesk Ei
Juvonen Arja /ps Ei Saarinen Matti /sd Jaa
Jääskeläinen Jouko /kd Jaa Salolainen Pertti /kok Jaa
Jääskeläinen Pietari /ps Ei Salonen Kristiina /sd Jaa
Kaikkonen Antti /kesk Poissa Sankelo Janne /kok Poissa
Kalli Timo /kesk Ei Sarkomaa Sari /kok Jaa
Kalliorinne Risto /vas Jaa Sasi Kimmo /kok Poissa
Kalmari Anne /kesk Ei Satonen Arto /kok Jaa
Kanerva Ilkka /kok Jaa Savola Mikko /kesk Ei
Kantola Ilkka /sd Jaa Sinnemäki Anni /vihr Jaa
Karhu Saara /sd Jaa Sipilä Juha /kesk Ei
Kari Mika /sd Jaa Skinnari Jouko /sd Jaa
Karimäki Johanna /vihr Jaa Soini Timo /ps Ei
Katainen Elsi /kesk Ei Soininvaara Osmo /vihr Jaa
Katainen Jyrki /kok Poissa Soukola Ismo /ps Ei
Kataja Sampsa /kok Jaa Stubb Alexander /kok Poissa
Kauma Pia /kok Jaa Suutari Eero /kok Poissa
Kerola Inkeri /kesk Ei Taimela Katja /sd Jaa
Kettunen Pentti /ps Ei Tainio Hanna /sd Jaa
Kiljunen Anneli /sd Jaa Thors Astrid /r Poissa
Kiuru Krista /sd Jaa Tiainen Eila /vas Jaa
Kiuru Pauli /kok Jaa Tiilikainen Kimmo /kesk Ei
Kivelä Kimmo /ps Ei Toivakka Lenita /kok Jaa
Kiviniemi Mari /kesk Ei Toivola Jani /vihr Jaa
Kiviranta Esko /kesk Ei Tolppanen Maria /ps Ei
Kokko Osmo /ps Ei Tolvanen Kari /kok Jaa
Komi Katri /kesk Ei Torniainen Ari /kesk Ei
Kontula Anna /vas Jaa Tossavainen Reijo /ps Ei
Kopra Jukka /kok Jaa Tuomioja Erkki /sd Jaa
Korhonen Martti /vas Jaa Tuppurainen Tytti /sd Jaa
Korhonen Timo V. /kesk Poissa Turunen Kaj /ps Ei
Koskela Laila /ps Ei Tuupainen Kauko /ps Ei
Koskinen Johannes /sd Jaa Tynkkynen Oras /vihr Jaa
Kumpula-Natri Miapetra /sd Jaa Tölli Tapani /kesk Ei
Kurvinen Esko /kok Jaa Uotila Kari /vas Jaa
Kuusisto Merja /sd Jaa Urpilainen Jutta /sd Jaa
Kyllönen Merja /vas Poissa Vahasalo Raija /kok Poissa
Kymäläinen Suna /sd Jaa Wallin Stefan /r Jaa
Kärnä Jukka /sd Jaa Wallinheimo Sinuhe /kok Poissa
Kääriäinen Seppo /kesk Ei Vapaavuori Jan /kok Jaa
Lapintie Annika /vas Jaa Vehkaperä Mirja /kesk Ei
Lauslahti Sanna /kok Jaa Vehviläinen Anu /kesk Ei
Lehti Eero /kok Jaa Wideroos Ulla-Maj /r Jaa
Lehtomäki Paula /kesk Poissa Viitamies Pauliina /sd Jaa
Leppä Jari /kesk Ei Viitanen Pia /sd Jaa
Lindström Jari /ps Ei Vikman Sofia /kok Jaa
Lindtman Antti /sd Jaa Virkkunen Henna /kok Poissa
Lintilä Mika /kesk Ei Virolainen Anne-Mari /kok Jaa
Lipponen Päivi /sd Jaa Virtanen Erkki /vas Jaa
Lohela Maria /ps Ei Virtanen Pertti /ps Ei
Lohi Markus /kesk Ei Vähämäki Ville /ps Ei
Louhelainen Anne /ps Ei Väätäinen Juha /ps Ei
Maijala Eeva Maria /kesk Ei Väätäinen Tuula /sd Jaa
Matikainen-Kallström Marjo /kok Jaa Yrttiaho Jyrki /vr Ei
Mattila Pirkko /ps Ei Zyskowicz Ben /kok Jaa
Modig Silvia /vas Poissa Östman Peter /kd Jaa
Mustajärvi Markus /vr Ei    

Wallin ja Katainen vastaa

Eilisessä välikysymyskeskustelussa käytiin myös kiivasta debattia puolustusvoimauudistuksesta. Tässä otteita täysistunnon pöytäkirjasta.

Jussi Niinistö /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Väätäiselle vastaisin, että totta kai uudistaa pitää Puolustusvoimiakin ja vaihtoehdon suuntaviivat kerroin puheenvuorossani ja me myös vaihtoehtobudjetissamme olemme kertoneet näistä.

Mutta, arvoisa puhemies, mielestäni hallitus on toistamassa maailmansotien välisen ajan Suomen tekemiä virheitä. Silloinkin säästösyistä koulutettiin vain osa ikäluokasta, silloinkin sodanajan joukkojen tarve laskettiin liian pieneksi ja silloinkin Puolustusvoimien materiaalihankintoja suunnattiin kalliisiin mutta puolustuskyvyn kannalta osin epäolennaisiin asejärjestelmiin. Nuori Suomi luotti naiivisti Kansainliittoon, nyky-Suomi Euroopan unioniin. Tiukan paikan tullen meillä on EU:sta yhtä paljon hyötyä kuin Kansainliitosta talvisodassa. Yhtäläisyyksiä riittää, vaan toivokaamme, että historia ei toista itseään. Vai mitä, pääministeri Katainen, haluatteko te nimenne jäävän historiaan samaan tyyliin kuin edeltäjänne, pääministeri Cajanderin, nimi jäi?

Jussi Niinistö /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Haavistolle, joka nimeni aikaisemmin mainitsi, tahdon sanoa, että huolenne on turha, en ole kääntämässä kehityksen pyörää taaksepäin, peräsin yksinkertaisesti kustannustehokkuutta ja tervettä järkeä puolustusvoimauudistukseen.Palaan tähän massavanhenemiseen, Nato-yhteensopivuusproblematiikkaan myöhemmin erillisessä puheenvuorossani. Tarkoitukseni oli vilpittömästi puhua oman maan puolustuskyvyn puolesta. Tämä vastauksena myös edustaja Kalliorinteelle.

Mutta ministeri Wallinille kysymys: Puhuitte palkkasäästöistä, kun Puolustusvoimien henkilökuntaa irtisanotaan. Oletteko pohtinut puolustusministeriön, pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien rakenteisiin puuttumista? Sodan ajan joukkojen määrä tässä uudistuksessa pienenee mutta kenraalien ja everstien ei. Eikö tässä ole kustannustehokkuudenkin kannalta ristiriita? Kentälle tarvitaan enemmän vääpeleitä ja kersantteja.

Puolustusministeri Stefan WallinArvoisa puhemies! (Puhemies: Kaksi minuuttia!) Aloitan edustaja Jalosen kysymyksellä, ollaanko asevelvollisuuden osalta siirtymässä kirjekurssijärjestelmään. Ei todellakaan olla. Mutta jos näillä nykyisille rakenteille ei tehtäisi yhtään mitään, vaan jatkettaisiin nykyisellä rahoituksella tai alhaisemmilla rahoituksilla, nykyisillä rakenteilla, joudutaan siihen aika pian itsestään vuosikymmenen loppuvaiheessa tilanteessa, jossa todellakin kiinteitten kustannusten, siis kiinteistöjen ja palkkojen osuus puolustusbudjetista, olisi yli puolet. Se johtaisi vääjäämättä siihen, että se tai ne osat, jotka kärsisivät, olisivat materiaalihankinnat ja päivittäinen toiminta mukaan luettuna varusmieskoulutus. Silloin oltaisiin todennäköisesti tilanteessa, jossa jouduttaisiin vakavasti harkitsemaan valikoivaa, ihan siis puhtaasti valikoivaa, asevelvollisuutta, ja siihen suuntaan me emme ole menossa, ei Ruotsin suuntaan, vaan meillä on Suomen suunta. Tästä syystä tämä rakenneuudistus on pakko tehdä, jotta pidemmällä aikavälillä pystyttäisiin vapauttamaan resursseja seinistä ja investoimaan ne itse toimintaan, jolla se uskottava puolustus sitten säilyy.Edustaja Tiilikainen kysyi nuorista. Itse asiassa minä sanoin ihan saman viime vaalikaudella, kun olin nuorisoasioista ja liikunta-asioista vastaava ministeri. Olen huolestunut siitä, että suomalaisilla nuorilla ja ehkä varsinkin nuorilla miehillä on entistäkin heikompi yleiskunto. Se koske tietenkään kaikkia, niitä, jotka ovat erittäin timmissä kunnossa, ja sitten meillä on tämä valitettavasti kasvava joukko, joka ei liiku ikäänsä ja tarpeidensa nähden riittävästi. Tämä on ongelma, se on tunnustettava. Sen eteen tehdään erittäin paljon työtä, sen tekee myöskin kollega Arhinmäki tässä, joka on nyt vastuussa liikuntapolitiikasta. Mutta meidän täytyy varautua siihen, että kehitys ei välttämättä tule olemaan se, mitä me toivomme sen olevan. Tästä syystä se lisä, joka tulee ikäluokkien päälle nykyisen kehitykseen verrattuna vuodesta 2024 eteenpäin ennusteiden mukaan, se ei välttämättä täysimääräisesti ole siirrettävissä ikään kuin varusmieskoulutukseen, vaan siinä on se tietty hävikki, joka pitää ottaa huomioon, kun näitä tulevaisuuden rakenteita mietitään.

Edustaja Myller, totta kai käyn Pohjois-Karjalassa, käyn siellä perjantaina tapaamassa varuskunnan johtoa, joukko-osaston johtoa, henkilöstöjärjestöedustajia, maakunnan kuntien edustajia ja myöskin lehdistön edustajia. Tämä on itsestään selvä asia, ja tulen käymään itse kaikissa näissä kuudessa lakkautusuhan piirissä olevissa yksiköissä.

Edustaja Mäntymaa kysyi virka-avusta. Tämä on lakisääteinen tehtävä, ja se pitää hoitaa kaikissa olosuhteissa. Lakia ei olla muuttamassa tältä osin, vaan se on ja säilyy Puolustusvoimien eräänä tehtävänä ja tarkoittaen sitä, että kun joku viranomainen pyytää Puolustusvoimilta virka-apua, se pitää myöskin pystyä antamaan. Tässä uudessa rakenteessa näitten aluetoimistojen vastuu tulee tietysti kasvamaan, niitä on entistäkin vähemmän lukumäärältään, mutta niitten vastuu on huolehtia muun muassa virkamiesavun koordinaatiosta yhdessä sitten sen lähimmän, esimerkiksi lähimmän joukko-osaston kanssa. Mutta mitään uusia höllennyksiä tähän lainsäädäntöön ei ole tulossa, vaan virka-apu tulee säilymään.

Sitten edustaja Reijonen: missään vaiheessa valmistelua Pohjois-Karjalan Prikaatia ei asetettu vastakkain minkään muun varuskunnan kanssa.

Pääministeri Jyrki KatainenArvoisa herra puhemies! Joitakin huomioita. Vielä täsmennyksenä: Se, että Puolustusvoimia on aina uudistettu ja joukko-osastoja lakkautettu Suomen historian ajan, johtuu siitä, että Puolustusvoimien tarpeet ovat muuttuneet, ikäluokkien määrät ovat muuttuneet, on pitänyt kehittää aina. Tästä hyvänä esimerkkinä 2004 Helsingin Ilmantorjuntarykmentti, Kotkan Rannikkoalue ja Savon Prikaati. Eivätkä ne, jotka silloin päätöksiä tekivät, olleet Puolustusvoimien vastaisia ihmisiä. He tekivät normaalia kehittämistyötä, ja nekin olivat kipeitä päätöksiä silloin.Jonkun verran kun juttelee erityisesti itäsuomalaisten ihmisten kanssa, törmää siihen ajatukseen, että kun Itä-Suomesta lakkautetaan varuskunta, niin se heikentää maan puolustusta. Tämä yleensä perustuu siihen ajatukseen, että varuskunta on laitettu sinne, missä oletettu uhka on. Mutta itse asiassa perussuomalaisten Jussi Niinistö sanoi aivan oikein, että varuskuntahan ei ole linnake. Eli jos meillä syttyisi sota, niin varuskunnassa ei kovin kauaa kannattaisi olla, koska sehän maalina jo tiedetään. Eli semmoinen ajattelutapa ei ole reaalielämää, että jos varuskunta jostakin lakkautetaan, niin se heikentää sen alueen puolustusta, (Välihuutoja) eikä sitä kukaan niin ajattele. Puolustusvoimat on rakennettu niin, että sen täytyy olla liikkuva, sen täytyy pystyä puolustamaan koko Suomea, oli sitten kysymys Ilmavoimista tai jalkaväkiosastoista.

Mitä tulee sitten joihinkin puheenvuoroihin, joissa todetaan, että hallitus haluaa ajaa maanpuolustuksen alas: Minä en usko, että tässä eduskunnassa on yhtään kansanedustajaa, joka haluaa ajaa maanpuolustuksen alas. Voi olla, että Suomesta joku semmoinen ihminen löytyy äärianarkistiryhmistä, mutta en usko, että eduskunnassa on yhtään kansanedustajaa, joka haluaa ajaa maanpuolustuksen alas. Kysymys on rakenneuudistuksen tarpeesta. Tämän tarpeen allekirjoittivat vasemmistoliitto, sosialidemokraatit, vihreät, perussuomalainen puolue, keskusta, kokoomus ja RKP jo 2008. Joka ikinen puolue allekirjoitti puolustusvoimauudistuksen rakenteellisen tarpeen, ja nyt sitä toteutetaan, se on tällä hetkellä kipeää.

Kun täällä kysyttiin, mikä nyt on muuttunut verrattuna siihen, kun joskus vaadittiin ja ajateltiin tarvittavan lisää rahaa, niin muun muassa taloustilanne on muuttunut. Se pitää sanoa aivan suoraan: taloustilanne on muuttunut. Mutta vaikka me satsaisimme merkittävästi lisää rahaa tulevina vuosina Puolustusvoimiin, sitä rahaa ei kannattaisi käyttää nykyiseen rakenteeseen, koska se ei palvelisi maanpuolustuksen tarpeita. Sitä voitaisiin käyttää johonkin muuhun enemmän, mutta ei nykyiseen rakenteeseen. Mutta kuten me kaikki tiedämme, Suomi velkaantuu 6-7 miljardia vuodessa, sille pitää tehdä jotakin. Pitää uskaltaa tehdä niitä säästöjä, niin kuin vastuuntuntoinen suomalainen on aina osannut tehdä, vaikka se tekee kipeää. Myös nämä säästöt ovat merkittävä osa tätä nykyistä käsiteltävää asiaa.

Jussi Niinistö /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Muiden muassa edustaja Hongiston ja edustaja Savolan nostamaan irtisanomiskysymykseen haluan vielä puuttua. Viime vuosina on ollut Perlosta, on ollut Nokiaa, on ollut metsäyhtiöitä, mutta tämä Puolustusvoimien ilmoitus 2 200 työpaikan vähentämisestä on ennätys lajissaan, kyseenalainen sellainen tosin. Tästä määrästä siviilejä on 1 600 ja sotilaita 600. Lisäksi toistatuhatta työntekijää joutuu pakkosiirtymään toiselle paikkakunnalle.

Sanotaan, että vähennys tehdään sodan ajan lähtökohdista, mutta henkilöstöjärjestöjen huolta yhdenvertaisesta kohtelusta ei pidä silti sivuuttaa. Kenkää ovat saamassa matalapalkkaiset siviilit mutta varmaan osin myös aliupseerit ja opistoupseerit. Kadettiupseerit säästynevät viikatteelta tässä rytäkässä, ainakin yleisesikuntakoulutuksen saaneet.

Kun nyt uudistuksessa supistetaan sodan ajan reserviä huomattavalla tavalla, niin kysyisin ministeri Wallinilta, kun en aiemmin saanut vastausta: tarvitsemmeko todella ylintä upseeristoa siinä määrin tulevaisuudessa kuin meillä nyt on?

Puolustusministeri Stefan Wallin(––) Edustaja Jussi Niinistö kysyi henkilöstöpolitiikasta: kenraaleista, eversteistä. Tässä on alustavasti ollut tarkoitus, että jos ja kun myöskin irtisanomisiin joudutaan turvautumaan tämän uudistuksen yhteydessä, nämä toimenpiteet tulevat kohdistumaan kaikkiin henkilöstöryhmiin, kaikkiin henkilöstöryhmiin. Parempaa tietoa minulla ei vielä tässä vaiheessa ole, paitsi että ne tulevat kohdistumaan kaikkiin henkilöstöryhmiin. Neuvottelut tietysti yksilötasolla alueellisesti jatkuvat, mutta tämä on se tarkoitus. (––)