Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Suomi pois Afganistanista – hallitusti

Harvemmin olen ollut samaa mieltä puolustusvoimien entisen komentajan ja EU:n sotilaskomitean ensimmäisen puheenjohtajan Gustav Hägglundin kanssa. Vaan nyt olen. Hägglund nimittäin totesi tänään Iltalehdessä, että Afganistanin Nato-johtoinen ISAF-operaatio pitäisi mahdollisimman pian lopettaa.

– Afganistanin operaatiossa tuetaan korruptoitunutta hallitusta sodassa, eikä tämä oikein vastaa sitä, mikä minun käsitykseni on rauhanturvaamisesta, jatkoi kenraali Hägglund.

Naulan kantaan. Ei vastaa minunkaan käsitystäni, tuskin monen muunkaan suomalaisen. Siksi meidän tulee vetäytyä hallitusti pois Afganistanista: paino sanalla hallitusti. Ei terrorismin takia, vaan sen takia että operaatio on loputon suo.

Gustav Hägglund jopa näkee nykyisessä Afganistanin tilanteessa yhtymäkohtia taannoisen Vietnamin sodan kanssa. Se kuulostaa ensi alkuun hieman kaukaa haetulta, mutta ei pienen pohdinnan jälkeen sitä olekaan.

Perusongelma on se, ettei Suomi ole puolueettomana osapuolena Afganistanissa turvaamassa rauhaa vaan osapuolena sodassa tukemassa vieraan maan asettamaa hallitusta. Kyse ei ole perinteisestä rauhanturvaamisesta, jota Suomen kansan enemmistö kyllä kannattaa.

Ei ole myöskään kyse siitä, etteivätkö suomalaiset rauhanturvaajat olisi tehneet hienosti ja uhrautuvasti työtään Afganistanissa. Osanottoni Afganistanissa menehtyneen suomalaisen sotilaan omaisille.

Kriisinhallinta ja terrorismi

Olin tänään eduskunnan kansalaisinfossa edustamassa Perussuomalaisia STETE ry:n (Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) vaalisarjan avausosassa, jonka aiheina olivat kriisinhallinta ja terrorismi.

Puolustustusministeriön, Ulkopoliittisen instituutin ja Suojelupoliisin asiantuntevien virkamiesalustusten jälkeen olivat vuorossa puolueiden lyhyet kommentit päivän epistolaan. Näin puhuin: osin vapaasti, mutta tämä oli runkona.

KRIISINHALLINTA JA TERRORISMI

Suomi on perinteisesti korostanut ulkopolitiikassaan YK:n keskeistä merkitystä. Perussuomalaisten mielestä Suomen liittyminen EU:n taisteluosastoihin, jotka voivat toimia ilman YK:n valtuutusta, oli sen vuoksi alun alkaen virhe. Samaa voi sanoa NRF-joukoista.

Toinen asia on se, ettei EU:n taisteluosastoja ole käytetty kertaakaan niiden perustamisen jälkeen, joten uskomme puolustusministeri Jyri Häkämiehen tavoin niiden koko käyttöajatuksen tulevan lähitulevaisuudessa vakavaan uudelleenpohdintaan jo yksinomaan taloudellisista syistä.

Oman maan puolustaminen

Muutenkin lähtökohdiltaan sotilaallinen kriisinhallinta, kun on kyseessä aseellinen rauhaanpakottaminen, on Perussuomalaisten mielestä toimintaa, johon ei ole syytä liiemmin tuhlata Suomen kaltaisen pienen maan rajallisia resursseja.

Puolustusvoimien päätehtävä on oman maan puolustaminen. Kansainvälinen toiminta ei saa vaarantaa sitä. On otettava huomioon, että uudistuvilla puolustusvoimillamme on lähivuosina mittavia haasteita edessään.

Näin ollen Suomen tulee vetäytyä hallitusti pois Afganistanista. Terrorismia emme pelkää, mutta ISAF-operaatio on loputon suo. Perusongelma on se, ettei Suomi ole puolueettomana osapuolena Afganistanissa turvaamassa rauhaa, vaan – voinee sanoa – osapuolena sodassa tukemassa vieraan vallan maahan asettamaa hallitusta.

Talous on hyvä konsultti niin EU:n taisteluosastoihin kuin Afganistanin operaatioon osallistumista jatkossa pohdittaessa.

Rauhanrakentamisen suurvalta

Perinteinen, oman päätöksentekovallan piirissä ja YK-mandaatilla tapahtuva rauhanturvaaminen on asia erikseen: sinibarettitoimintaa Perussuomalaiset kannattavat. Libanonille näytämme periaatteessa vihreää valoa.

Uskomme, että Suomella on nimenomaan sotilasliittoon kuulumattomana maana edelleen merkittävä mahdollisuus edistää rauhaa ja olla jonkinmoinen ”rauhanturvaamisen suurvalta”, kuten taannoin tavattiin sanoa – tai ehkä paremminkin voidaan sanoa sama päivitetyssä, laaja-alaisemmassa muodossa: olla ”rauhanrakentamisen suurvalta”.

Suomella on perinteitä ja osaamista tarjottavanaan niin rauhanturvaamisessa, rauhanvälityksessä kuin rauhanrakentamisessakin.

Maahanmuutto ja terrorismi

Mitä terrorismiin tulee, on Perussuomalaisten mielestä syytä nostaa kissa pöydälle eli ottaa avoimesti maahanmuutto mukaan turvallisuuspoliittiselle agendalle.

Euroopassa on harjoitettu avoimien ovien politiikkaa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa on epäonnistuttu. Ääriliikkeiden on ollut helppo värvätä riveihinsä ihmisiä, jotka ovat saaneet jonkin eurooppalaisen maan kansalaisuuden.

On vain ajan kysymys, kuten tasavallan presidentti Tarja Halonen viime joulukuussa totesi Tukholmassa tapahtuneen pommi-iskun jälkeen, milloin vastaavaa tapahtuu myös Suomessa.

Virheistä otettava oppia

Onneksemme kuljemme maahanmuuttajien määrän eli sitä kautta yleistäen myös radikaali-islamistisen terrorismin uhkatason nousun suhteen jälkijunassa Euroopan kehityksestä. Meillä on mahdollisuus ottaa oppia virheistä, joita esimerkiksi Ruotsissa on maahanmuutossa tehty, mutta se vaatii meiltä tosiasioiden tunnustamista.

Suomi ei ole enää samanlainen lintukoto kuin ennen. Osaltaan se johtuu huonosti hoidetusta maahanmuuttopolitiikasta. Sisäiseen turvallisuuteen on satsattava, ja siinä työssä ei esimerkiksi valtionhallinnon tuottavuusohjelma saa olla kantona kaskessa.

Soinin ministerit

Tämän otsikon alla toimittaja Eeva Ketvel haastatteli minua viikonvaihteen Ilta-Sanomissa. Timo Soini oli sanonut Ketvelille, että hän tahtoisi mieluiten elinkeinoministerin salkun. Mutta yksin Soini ei hallitukseen lähtisi. Niinpä hän antoi kaksi muuta nimeä, ministerikokemusta Harri Holkerin hallituksesta 1989-1990 omaavan kansanedustajakonkarin Raimo Vistbackan ja minut. Ohessa skannaus jutusta koskien osuuttani. 

Ilta-Sanomat 5.2.2011.

Jos kutsu käy, olisin mieluiten puolustusministeri. Näin olen aiemminkin vastannut asiaa kysyttäessä, katso vanhat blogikirjoitukseni lokakuulta. Mutta käydään kuitenkin eduskuntavaalit ensin. Kuluneen mutta osuvan sanonnan mukaan vielä ei ole yhtään ääntä annettu. Gallupit eivät äänestä.

Kunnonkohotusta varusmiespalvelukseen astuville

Varusmiesten fyysinen kunto on rapistunut vuosien varrella selvästi. Tänä päivänä kaksi kolmesta varusmiehestä on tyydyttävässä tai huonossa kunnossa. Tilannetta on pidetty jopa yhtenä uhkana kansakokonaisuutta rakentavalle ja kustannustehokkaalle yleiselle asevelvollisuudelle.

Nuorten miesten kunnon rapistumiseen ovat osaltaan vaikuttaneet yhteiskunnan teknistyminen, hyöty- ja koululiikunnan väheneminen sekä epäterveelliset elämäntavat. Perinteiset kestävyyslajit, kuten juoksu tai hiihto, eivät ole nykynuorten suosiossa. Tieto- ja pelikoneet valtaavat vapaa- ja lepoaikaakin.

Jos varusmies on jo palvelukseen astuessaan hyväkuntoinen, on peruskoulutuskausi helpompi kestää. Huono kunto voi johtaa mielenterveysongelmiin, varusmiespalveluksen keskeytymiseen, ja pahimmillaan se voi olla se viimeinen etappi tiellä kohti syrjäytymistä, mikä ei ole yksilön eikä yhteiskunnan etu.

Jokaisella pitää olla mahdollisuus käydä armeija kunnialla loppuun. Yksikin syrjäytynyt voi tulla elämänsä aikana maksamaan yhteiskunnalle jopa miljoona euroa – puhumattakaan syrjäytymisen aiheuttamasta, rahalla mittaamattomasta vaikutuksesta nuoren ja hänen lähipiirinsä elämään.

Nuorten miesten kunnon tasoa voidaan joko päivitellä, tai sitten sille voidaan yrittää tehdä jotain. Nurmijärven kunnan on omalta pieneltä osaltaan syytä tukea työtä kansanterveyden ja maanpuolustuksen hyväksi. Voisimme ottaa mallia naapurikunta Vihdistä, joka viime vuonna aloitti varusmiespalvelukseen astuvien kunnonkohotustreenit.

Vihdin liikuntapalvelut tarjoavat mahdollisuuden osallistua koulutetun liikunnanohjaajan johdolla monimuotoiseen liikuntatoimintaan. Asiasta tiedotetaan kutsuntojen yhteydessä. Kokemukset ovat olleet hyviä. Huonokuntoisia on vapaaehtoisesti hakeutunut treeneihin, joita jatketaan kuluvanakin vuonna, kertoi allekirjoittaneelle liikuntatoimenjohtaja Raija Ranta-Porkka.

Osallistuminen kunnonkohotukseen on maksutonta, sillä toimintaa rahoitetaan Uudenmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta saadulla liikunnan kehittämisrahoituksella. ELY-keskuksen kautta on sivumennen sanoen mahdollista saada muutakin valtion rahoitusta esimerkiksi perhepäivähoitajien liikuntakoulutukseen, joten tähän mahdollisuuteen säästää kunnan rahoja kannattaa Nurmijärvelläkin tarttua.

Vihdin mallin innoittamana Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti viime kunnanvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa se esitti, että Nurmijärven kunnan liikuntapalvelut ryhtyy selvittämään mahdollisuutta tarjota nuorille miehille ja naisille ohjattua kunnonkohotusharjoittelua ennen varusmiespalvelukseen astumista. Aloite on nyt virkamiesvalmistelussa ja sopii toivoa, ettei kunnon aloite jauhaudu kunnan byrokratian rattaisiin.

(Kolumni Nurmijärven Uutisissa 6.2.2011)

Vähemmän EU:ta, mutta parempaa

Otsikkoon voisi kiteyttää ydinsanomani liittyen lähitulevaisuudessa häämöttäviin hallitusneuvotteluihin Kokoomuksen Verkkouutisten tekemässä haastattelussa. Sainpa nostettua EU-kriittisyyden lisäksi myös puolustusmäärärahat ja pakkoruotsin esille.

Totesin hallituspohjan riippuvan täysin asiakysymyksistä. Perussuomalaiset eivät sulje muita kuin Vihreät pois. Pidin myös käytännössä mahdottomana olla samassa hallituksessa Rkp:n kanssa.

Mutta ennen hallitusneuvotteluja Perussuomalaisten pitää voittaa vaalit!

Koko haastattelu on luettavissa tätä hyperlinkkiä klikkaamalla.

Vanhat puolueet leikkaamassa puolustuskyvystä

Taas kerran oli aihetta tyytyväisyyteen, kuin luin Timo Soinin kannanottoa puolustusmäärärahojen leikkauksiin. Niitä ovat kuluvalla viikolla vaatineet kolmen kopla: Kokoomus, SDP ja Keskusta. Aiemmin samaa virttä ovat veisanneet Vasemmistoliitto ja Vihreät.

Perussuomalaiset on näin ollen ainoa eduskuntapuolue, joka ei esitä leikkauksia puolustusmäärärahoihin. Sellainen on vastuullista politiikkaa. Suhtaudumme myönteisesti puolustusvoimiin ja reserviläistoimintaan. Kantahenkilökunnan ja varusmiesten taloudellisia ja sosiaalisia etuja ei pidä leikata, totesi puheenjohtaja Soini.

Koko Suomea on puolustettava ja Suomen kansan armeija on pidettävä iskukykyisenä myös kallistuvan puolustusmateriaalin osalta. Soini muisti myös mainita onnettoman päätöksen luopua tehokkaista ja taloudellisista maamiinoista. Sekin oli päätös, jossa Perussuomalaiset jäivät yksin. Me olemme kuitenkin asiassa sataprosenttisesti oikeassa, ja se yleensä maanpuolustushenkisissä kokoomus-keskustalaisissa piireissäkin myönnetään.

Puolustusvoimien toimintoja tulee olla kattavasti eri puolilla maata. Rakenteita voi silti tarkastella kriittisesti. Esimerkiksi yhden varuskunnan olisin omasta puolestani valmis lakkauttamaan kustannustehokkuuden nimissä. Se ei vaikuttaisi puolustuskykyyn, maanpuolustustahtoon tai aluepoliittisiin intohimoihin. Ken arvaa mitä varuskuntaa tarkoitan?

Vastauksen saatte viimeistään hallitusneuvottelujen yhteydessä, jos ja kun Perussuomalaiset sinne pääsevät!