Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään

Kuva: Puolustusministeriö

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 3.7.2018.

Työryhmän tehtävänä oli laatia aiemmin laaditun vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämismallin edellyttämät lainsäädäntöä koskevat muutosehdotukset. Työryhmän tavoitteena on ollut vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehokkuuden ja nousujohteisuuden lisääminen. Muut aiemmassa selvitystyössä esiin tulleet kehittämiskohteet, kuten vapaaehtoisten käytön tehostaminen Puolustusvoimien antamassa virka-avussa, on tarkoitus käsitellä erillisen hankkeen yhteydessä myöhemmin.

Mietinnössä ehdotetaan muutoksia vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaan lainsäädäntöön. Sotilaallisen koulutuksen järjestäminen säädettäisiin yksin Puolustusvoimien tehtäväksi sekä tarkennettaisiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) julkisena hallintotehtävänä antaman sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sisältöä. Lisäksi mahdollistettaisiin uutena julkisena hallintotehtävänä annettavan perehdytyskoulutuksen järjestäminen.

Ehdotetuilla muutoksilla pyritään myös tarkentamaan MPK:n julkisena hallintotehtävänä järjestämän toiminnan viranomaisohjauksen ja -valvonnan sisältöä sekä ohjausta ja valvontaa koskevien tehtävien jakautumista eri viranomaisten välillä. Tarkennuksia esitetään tehtäväksi myös puolustushallinnon viranomaisten antamaan tukeen MPK:lle ja maanpuolustusjärjestöille sekä MPK:n mahdollisuuteen järjestää kansainvälistä koulutusta.

Puolustusministeriö lähettää mietinnön lausuntokierrokselle ajalle 3.7.-20.8.2018.

Puolustusasiat hyvällä mallilla

Käsittelin Nykypäivä-lehdelle antamassani haastattelussa mm. kansainvälistä puolustusyhteistyötä ja otin kantaa Nato-kysymykseen.

Kansainvälisen puolustusyhteistyön saralla on paljon meneillään. Suomi on viime vuosina pyrkinyt entistä aktiivisempaan puolustusyhteistyöhön niin Ruotsin, EU:n kuin Natonkin kanssa. Vuosi sitten liityimme mukaan Britannian johtamiin nopean toiminnan joukkoihin (JEF), ja tämän vuoden toukokuussa Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat puolustusyhteistyötä koskevan aiejulistuksen Pentagonissa juhlavin seremonioin.

On paradoksaalista, että minä, joka olen nimenomaan kansallisen puolustuksen mies, jäänen historiaan ilmeisesti Suomen kaikkien aikojen kansainvälisimpänä puolustusministerinä.

Kyseessä on toki osittain median luoma illuusio: myös ja etenkin kansallisessa puolustuksessa on viime aikoina tapahtunut paljon. Nopeiden uhkien torjuntaan on kehitetty valmiusjoukot ja lainsäädäntöä on muutettu kansainvälisen avun vastaanottamiseksi ja antamiseksi. Tällä vaalikaudella puolustushallinto on saanut eniten rahaa rauhanaikana hankkeisiinsa, kun lasketaan mukaan strategiset Laivue 2020-hanke ja HX-hanke.

Kansainvälinen puolustusyhteistyö on kuitenkin kiistatta lisääntynyt. Olen tavannut Yhdysvaltain puolustusministerin Jim Mattisin kolmesti vuoden aikana, ja Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin virkakauteni aikana kaikkiaan 41 kertaa.

Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tehty aiejulistus kertoo siitä, että Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit puolustuksen saralla ovat Ruotsi ja Yhdysvallat. Aiejulkistus merkitsee käytännössä sitä, että olemme Ruotsin kanssa samalla viivalla transatlanttisessa linkissä. Mistään turvatakuista ei kuitenkaan ole kyse. Turvatakuut saadaan vain liittymällä Naton jäseneksi.

Suomi ei siis ole solminut puolustusliittoja tällä vaalikaudella, mutta tehnyt hyvää yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Olemme luoneet mahdollisuuden sille, että kun rauhan aikana harjoittelemme ja teemme muutenkin yhteistyötä, meillä on kriisin aikana – jos poliittiset päättäjät näin tahtovat – edellytykset ja yhteensopivuus toimia kumppanimaiden kanssa yhdessä.

Tästä on kyse myös Suomessa vuonna 2021 järjestettävässä pääsotaharjoituksessa, jonka yhteydessä pidetään laaja kansainvälinen harjoitus. Tähän osallistuu noin 20 000 suomalaista ja toivottavasti kolmisentuhatta ulkomaalaista, joista pääosa varmastikin Yhdysvalloista ja Ruotsista – eli tärkeimmät kumppanimaamme.

Haastattelussa esitettyyn kysymykseen siitä, missä tilanteessa Suomen pitäisi liittyä Natoon, totesin, että varmaankin silloin, jos turvallisuusympäristö muuttuu ja suomalaisten mielipide asiasta muuttuu. Näen, että nykytilanne on hyvä, ja tämä näkemys jaetaan laajalti valtionjohdossa ja kansalaisten keskuudessa. Suomi toimii omalta osaltaan vakauttavana tekijänä Itämeren piirissä ja teemme yhä tiivistyvää yhteistyötä Ruotsin kanssa.

Jehovan todistajien vapautuslaki kumottava

Mietintöä luovuttamassa ylijohtaja Teemu Penttilä. Kuva: Puolustusministeriö

Puolustusministeriö asetti keväällä työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida Jehovan todistajien asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttamista koskevan lainsäädännön muutostarpeet ja valmistella tarvittaessa ehdotus sääntelyn uudistamiseksi. Nyt työ on valmis.

Aiempien asiaa pohtivien töiden perusteella työryhmän käsittelyn perustaksi muodostui kolmen eri perusratkaisumallin arviointi. Mallit olivat pääpiirteissään nykytilan jatkaminen, asevelvollisuudesta vapauttamisen laajentaminen koskemaan muitakin totaalikieltäytyjiä tai Jehovan todistajien vapautuslain kumoaminen. Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisen arvioinnin yhteydessä työryhmä käsitteli myös tarpeen perustuslain 127 §:n muutokselle ja mahdollisuuden luoda Jehovan todistajille oma palvelusmuotonsa.

Työryhmä luovutti mietintönsä tänään 2.7.2018. Mietinnössä päädyttiin ehdottamaan Jehovan todistajien vapautuslain kumoamista.

Työryhmä katsoo, että Jehovan todistajia koskevan vapautuslain voimaantulon (1987) jälkeen moni asiaan vaikuttava tekijä on muuttunut suomalaisessa yhteiskunnassa. Perustuslakiuudistus (2000) on tuonut mukanaan aiempaa tiukemman suhtautumisen poikkeuslakeihin, muuttuneet turvallisuuden uhkakuvat ovat tuoneet aseettoman maanpuolustuksen tehtäviä aseellisten palvelustehtävien rinnalle ja siviilipalveluksesta on kehittynyt selkeästi aseellisesta palveluksesta erillinen palvelusmuoto. Lisäksi viimeaikaisen tuomioistuinkäytännön kautta on muodostunut riski yleisen asevelvollisuusjärjestelmän toimivuudelle.

Jehovan todistajien vapautuslaki on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Samaan loppupäätelmään ovat tulleet myös asiaa aiemmin käsitelleet arvioinnit sekä useat työryhmän kuulemat asiantuntijat. Uskonnon ja omantunnon vapauden perusteella maanpuolustusvelvollisuudesta kieltäytyvät asetetaan eriarvoiseen asemaan sen perusteella, onko kyseessä Jehovan todistaja vai ei. Työryhmä ei löytänyt riittäviä perusteita sille, että Jehovan todistajia koskeva vapautuslaki olisi oikeutetussa suhteessa sen muodostamiin perustuslakitasoisiin ongelmiin nähden. Mikään nykyisen suomalaisen siviilipalveluksen ominaisuus ei ole Jehovan todistajien opin sisällön tai uskonnollisen yhdyskunnan sääntöjen vastainen.

Työryhmän ehdotuksen mukaan Jehovan todistajien vapautuslaki kumottaisiin siirtymäaikana siten, että henkilöt, jotka ovat ennen kumoamislain voimaantuloa hakeneet kyseisen lain mukaista lykkäystä palveluksen aloittamiselle, voisivat kuitenkin edelleen hakea vapautusta asevelvollisuuden suorittamisesta kolmen kuukauden siirtymäajan sisällä. Siirtymäajan jälkeen vapautuksia ei enää myönnettäisi.

Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisen myötä kaikkia uskonnollisia ja muita vakaumuksia kohdeltaisiin Suomen asevelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä yhdenvertaisesti.

Pohjoisen Euroopan puolustusyhteistyö tiivistyy – mikään maa ei voi vahvistaa puolustustaan vain itsekseen

Tapasin Britannian puolustusministeri Gavin Williamsonin Lontoossa 28.6.2018, jolloin yhdeksän maan puolustusministerit allekirjoittivat JEF-joukon toimintaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Crown copyright 2018
Crown copyright 2018

Britannia on vahva sotilaallinen toimija, joka tunnetaan korkeasta sotilaallisesta valmiudesta ja osaamisesta sekä kyvystä toimia vaikeissakin olosuhteissa. EU-­erosta huolimatta Britannia on tulevaisuudessakin vakautta ja turvallisuutta lisäävä toimija Euroopassa ja laajemmaltikin.

Britannia on Suomelle tärkeä kumppani, ja maiden välistä puolustusyhteistyötä on vahvistettu suunnitelmallisesti. Olemme osallistuneet Britannian johtaman Pohjoisen ryhmän (Northern Group) toimintaan ja vuonna 2016 allekirjoitimme kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevan puitejärjestelyn. Tiivis puolustusyhteistyö Britannian kanssa vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Tämän päivän maailmassa mikään maa ei voi vahvistaa puolustustaan vain itsekseen toimien.

Britannian johtamaan Joint Expeditionary Force (JEF) -joukkoon osallistuminen on uusi yhteistyömuoto Pohjoisen ryhmän välillä. JEF on väline ­ylläpitää ja kehittää puolustus­kykyä, valmiutta ja yhteis­toimintakykyä vastata erilaisiin uhkiin ja kriiseihin.

Jokainen yhdeksästä valtiosta – Britannia, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Liettua, Latvia ja Viro – päättää aina itsenäisesti osallistumisestaan, olipa kyseessä koulutus- ja harjoitustoiminta, muu kansainvälinen toiminta tai operaatioon osallistuminen. JEF:n puitteissa voidaan toimia esimerkiksi osana YK:n, EU:n tai Naton operaatiota, sellaisen operaation tukena tai tietyn maaryhmän itsenäisenä toimintana.

Suomen JEF-osallistuminen perustuu kansallisen puolustus­kykymme kehittämistarpeisiin. Suomi osallistuu joukon koulutus- ja harjoitustoimintaan sekä tilannetietoisuuden, valmiuden ja varautumisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Toimintaan voidaan osallistua kaikilla keskeisillä suorituskyvyillä.

Jos mahdollinen operaatio tulisi kyseeseen – olipa kyse humanitäärisistä tehtävistä tai yhteisestä puolustautumisesta – siihen osallistuvat suomalaisjoukot määriteltäisiin kansallisilla päätöksillä.

Suomen JEF-osallistumista valmisteltiin usean vuoden ajan, tiiviissä yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kesällä 2017 Suomi ja Ruotsi liittyivät seitsemän alkuperäisen maan muodostamaan joukkoon. Kuluvana vuonna olemme osallistuneet joukon harjoituksiin pääosin Brittein saarilla. Tulevina vuosina tulemme näkemään joukon koulutus- ja harjoitustoimintaa myös Itämeren alueella.

JEF:n toimintakyvyn saavuttamista juhlistetaan Lontoossa tänään torstaina. Yhdeksän maan puolustusministerien tapaamisessa allekirjoitetaan myös joukon toimintaa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja.

Suomen osallistuminen ­JEF:iin on osa yhteistyö­verkostoa, joka vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja ennaltaehkäisykykyä. Britannian johtama JEF-joukko on signaali Pohjois-Euroopan maiden halusta vahvistaa yhteistyön avulla puolustustaan ja kyvystä toimia tarvittaessa yhdessä.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 28.6.2018.

Puolustusvoimien henkilöstöpulaan vastattava

Suomen sotilaallinen toiminta- ja turvallisuusympäristö on muuttunut vuonna 2012 päätetyn puolustusvoimauudistuksen jälkeen: sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön alentunut. Muuttunut ulkoinen turvallisuusympäristö edellyttää jatkuvaa korkeaa valmiutta. Valmiuden parantaminen on vaatinut Puolustusvoimilta olemassa olevien resurssien sisäistä uudelleen kohdentamista ja uusien suorituskykyjen rakentamista.

Puolustusvoimauudistuksessa Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanosta vähennettiin noin 2 400 tehtävää vuosina 2012-14. Uudistuksen myötä Puolustusvoimien lakisääteiset vastuut ja tehtävät eivät kuitenkaan vähentyneet samassa suhteessa henkilöstömäärän leikkauksen kanssa.

Seurauksena Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanossa on nyt akuutti noin sadan tehtävän vaje. Uudet sata henkilötyövuotta kustantaa 5,8 miljoonaa euroa.

Suurin tarve on Ilmavoimissa, 51 tehtävän verran. Kriittisimmät tarpeet kohdistuvat lentotekniikkaan ja johtamisjärjestelmäalaan. Maavoimissa puolestaan on 30 tehtävän lisätarve, joka kohdistuu kouluttajatehtäviin, pääpainon ollessa aliupseeriston tehtävissä. Merivoimien lisätarve on kymmenen tehtävää ja puolustusvoimien logistiikkapuolella vajausta on yhdeksän tehtävän verran.

Tilanne on korjattava, ja toivonkin edellä mainittua lisäystä loppukesän budjettiriihessä.

Resurssipula näkyy puolustusvoimien arjessa. Olen kiertänyt kolmena ministerivuotenani joukko-osastoja tiuhaan ja törmännyt yhä enemmän henkilöstön työssäjaksamisen ongelmiin. Liikenne merellä ja ilmassa on lisääntynyt, vahdittavaa on enemmän kuin ennen. Kärjistäen: nuorille perheettömille ylityöt voivat olla hyvinkin tervetulleita, mutta vanhemmat perheelliset saattavat uupua.

Uskon, että määrärahavaatimus saa kannatusta yli puoluerajojen, sillä hiljattain esimerkiksi oppositiopuolue SDP:n suunnasta on esitetty sadan aliupseerin lisäystä.

Puolustusvoimien henkilöstöpula on aiheena myös Maaseudun tulevaisuudelle antamassani haastattelussa.

HX-hanke etenee kuin juna

Kuvassa kanssani (vasemmalta lukien) veteraanit Mauri Maunula, Olli Kivioja ja Nils Hackzell sekä Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Sampo Eskelinen. Maunula on lentänyt taustalla näkyvällä Gloster Gauntletilla 40 minuuttia 4.2.1941. Kone esiintyi Tikkakosken ilmailunäytöksessä viime viikonloppuna.

Satavuotiaan Suomen ilmavoimien – onneksi olkoon! – suuri ajankohtainen haaste on HX-hanke eli 2020-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ikääntyvien Hornet-hävittäjien suorituskyvyn korvaaminen. Tikkakosken juhlalentonäytöksessä yleisöllä oli mahdollisuus vertailla eri kandidaatteja, joita ovat Boieng F-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 ja Saab Gripen E.

Uudet hävittäjät hankitaan tarjouskilpailun perusteella, jossa käytetään apuna vaiheittaista neuvottelumenettelyä. Käynnissä oleva tarjouspyyntövaihe tuottaa sitovaa tietoa eri valmistajien tarjoamista ratkaisuista.

Hankintamenettely jakautuu useampaan vaiheeseen. Huhtikuussa lähetetty alustava tarjouspyyntö käynnisti hävittäjähankinnan tarjouskilpailun ensimmäisen neuvotteluvaiheen, jonka aikana määritellään reunaehdot sekä vaatimukset täyttävät hankintakokonaisuudet. Tämä vaihe päättyy tammikuussa 2019.

Ensimmäisen vaiheen jälkeen virkamiehet laativat tarjouksiin ja neuvotteluihin perustuvan väliraportin. Sen tarkoituksena on esitellä analyysi puolustushallinnon johdolle sekä eduskuntavaalien aloittavalle hallitukselle.

Vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla lähetetään tarkentava tarjouspyyntö. Sen jälkeen käytävässä toisessa neuvotteluvaiheessa määritellään kunkin kandidaatin kanssa hankintakokonaisuuksien tarkat sisällöt.

Toisen vaiheen päätteeksi vuonna 2020 pyydetään lopulliset tarjoukset. Tarjoajien paremmuus ratkaistaan suorituskykyperusteisesti lopullisen tarjouspyynnön vastausten perusteella. Jokainen vastaus arvioidaan puolustushallinnon toimesta.

HX-hankinnasta päättää aikanaan seuraava hallitus vuonna 2021. Päätös perustuu puolustushallinnon esitykseen ja tarvittavien ministerivaliokuntien käsittelyyn.

Puolustusselonteon mukaisesti poistuva Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisesti monitoimihävittäjillä vuodesta 2025 alkaen. Tavoitteena ei ole pelkästään korvata nykyistä suorituskykyä, vaan tuoda mahdollisimman suuri lisäarvo koko puolustusjärjestelmällemme. Valittava hävittäjä ratkaisee ilmavoimien taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti.

Julkisissa lähteissä liikkuu paljon tietoa hinnoista ja suorituskyvyistä. Ne tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia, eikä hankinta perustu niihin. Tarjouspyyntövaiheessa haetaan sitovia ratkaisumalleja, joiden perusteella hankintapäätös tehdään.

HX-hankkeen yhteydessä kuulee monesti viitattavan Saksan ja Ranskan kaavailemaan yhteiseen hävittäjähankkeeseen, jonka ensimmäinen kone olisi tuotannossa aikaisintaan vuonna 2045. Suomi seuraa tuota hanketta mielenkiinnolla, mutta tässä tilanteessa se ei ole vaihtoehto. Hornet-kalusto alkaa poistua käytöstä vuonna 2025. Kahdenkymmenen vuoden väli on liian suuri ja vaarantaa puolustuskykymme vuosikymmeniksi.