Aihearkisto: puolustuspolitiikka

Riihimäen Kallenpäivät

Olin Riihimäen varuskunnassa puhumassa jo 75:ttä kertaa järjestettävillä Kallenpäivillä. Puhuin vapaussotiemme perinnöstä ja maanpuolustuksemme tulevaisuuden haasteista. Totesin, että uskottavasta puolustuksesta ei saa tinkiä seuraavallakaan vaalikaudella ja kehotin siksi äänestämään oikein. Kuvassa kanssani kaksi sotiemme veteraania. – Kiitos tämän upean isänmaallisen hyväntekeväisyysjuhlan järjestäjille, etenkin Olli Puputille, ja kaikille blogini lukijoille toivotan hyvää tammisunnuntaita!

Asian ytimessä

Vierailin MTV:n uudessa Asian ytimessä -ohjelmassa, jossa keskustelimme toimittaja Jaakko Loikkasen kanssa puolustuksen ajankohtaisista asioista.

Kävimme läpi Puolustusvoimien henkilöstöön ja toimintaan liittyviä, meneillään olevia selvityksiä. Tapaukset ovat valitettavia, mutta samaan hengen vetoon on sanottava, että hyvä kun selvitetään, järjestelmä siis toimii. Johtopäätökset tapauksista tulee vetää sitten, kun oikeusprosessit on käyty loppuun.

Puhuimme myös HX-hankkeesta. Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, ovatko puolueet sitoutuneet korvaamaan täysimääräisesti nykyiset 64 hävittäjää, joka on minimimäärä siihen, että koko maata pystytään uskottavasti ilmasta puolustamaan. Punavihreät ja perussuomalaiset ovat ilmaisseet, että vähempikin määrä heille sopisi. Kuten ohjelmassakin totesin, puolueet sitoutuivat puolustusselonteossa korvaamaan nykyisten hävittäjien suorituskyvyn turvallisuustilanne huomioon ottaen täysimääräisesti, jolloin tehtiin selväksi se että 64 on tässä suhteessa ehdoton minimimäärä. On Suomen puolustuksen kannalta vastuutonta politiikkaa ehdottaa tätä alempia lukemia. Vain vasemmistoliitto oli aikoinaan eri mieltä puolustusselontekoa eduskunnassa hyväksyttäessä.

Kuvakaappaus MTV3:n Asian ytimessä -ohjelmasta.

Voit katsoa koko ohjelman täältä.

Puolustusvoimat parhaimmassa valmiudessa sitten kylmän sodan

Pidin puheen 228. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä tänään. Puheessani tarkastelin puolustusvoimien toiminnallista kehittämistä, kansainvälistä puolustusyhteistyötä ja siihen liittyvää harjoitustoimintaa.

Totesin, että Puolustusvoimat ovat nyt parhaimmassa valmiudessa sitten kylmän sodan päättymisen. Sen ovat lopuillaan olevan hallituskauden lukuisat lainsäädäntöhankkeet, taloudelliset lisäresurssit sekä Puolustusvoimien toiminnallinen kehittäminen mahdollistaneet.

Nopeasti käyttöön saatavien valmiusjoukkojen lisäksi olemme kohentaneet koko maan kattavaa paikallispuolustusta kasvattamalla sodan ajan vahvuutta sekä kehittämällä vapaaehtoista maanpuolustusta. Strategisilla hankkeilla, Laivue 2020 ja HX, tähtäämme puolustusvoimien toimintakyvyn täysimääräiseen säilyttämiseen myös tulevaisuudessa. Puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteisyyttä edellyttävä kestävyyslaji.

Tällä kuluvalla hallituskaudella puolustusta on kehitetty aktiivisesti myös kansainvälisen puolustusyhteistyön kannalta. Ruotsilla on kahdenvälisessä yhteistyössämme erityisasema, eikä maidemme välisen puolustusyhteistyön syventämiselle aseteta ennakkoon rajoitteita. Suomi on lisäksi liittynyt Saksan, Ison-Britannian ja Ranskan muodostamiin kehysvaltiokokonaisuuksiin.
Huomautin kuitenkin, että kansainvälistä yhteistyötä tehtäessä kansallisen puolustuksen edut ovat aina etusijalla. Puolustusyhteistyössä, kuten siihen liittyvässä harjoittelussa, Suomi päättää aina itse osallistumisensa tarpeet ja sisällöt.

Puheen voi lukea kokonaisuudessaan täältä: www.defmin.fi/puheet

Sotilaskurinpitomenettelyä voidaan yhä kehittää

Puolustusvoimien vapaaehtoiseen harjoitukseen liittyvien syytteiden tultua julki on hyvä hieman avata myös ns. sotilaskurinpitojärjestelmää, koska se on harvalla varusmiespalvelusta suorittamattomalle siviilille tuttu.

Sen tarkoituksena on varmistaa matalampi kynnys puuttua sotilaiden epäasialliseen käyttäytymiseen, koska sodan aikana on voitava luottaa joukkojen toiminnan kurinalaisuuteen. Perusta sille on luotava jo rauhan ajan koulutuksessa.

Varusmiehiä ja henkilökuntaa koskevat samat vaatimukset.  Puolustusvoimien sisällä esitutkintatoimivalta on pienemmissä jutuissa joukko-osastoilla ja vaativammissa esitutkinnoissa pääesikunnalla. Vakavimmat jutut siirretään poliisille. Toimintaa säätelee esitutkintalain lisäksi laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa.

Esitutkintojen määrät ovat olleet jo useamman vuoden nousussa. Kyse on toiminnan tehostumisesta, mutta myös siitä, että kynnys puuttua epäasialliseen käyttäytymiseen niin Puolustusvoimissa kuin muuallakin yhteiskunnassa on laskenut.

Tutkintaa hoitaa korkeimpiin upseereihin kohdistuvissa jutuissa ja vakavimmissa rikosepäilyissä aina pääesikunnan oikeudellinen osasto. Se on suorittanut nyt myös julkisuudessa olleiden Karjalan lennoston komentajaa ja ilmavoimien komentajaa koskevat esitutkinnat. Sen johto ja tutkinnanjohtajat sekä poliisitaustaiset tutkijat ovat siviilivirkamiehiä eivätkä sotilaskäskyjärjestelmän piirissä. Tämän on katsottu osaltaan takaavan entistä paremmin järjestelmän toimivuuden.

Jos tutkinnan puolueettomuus tai rikoksen vakavuus sitä edellyttää, on esitutkinta siirrettävä kokonaan poliisille. Aivan ylimpään johtoon liittyen on toimivalta syyttäjällä ja poliisilla. Tehtävä voidaan muutenkin siirtää tarvittaessa poliisille ja sillä on myös erityisestä syystä oikeus oma-aloitteisesti ottaa asia tutkittavakseen.

Pääesikunnan esitutkintatehtävää hoitavilla virkamiehillä on ilmoittamisvelvollisuus poliisille. Syyttäjä saa myös sotilasesimiehen eli ns. kurinpitoesimiehen ohella määrätä esitutkinnan toimitettavaksi. Näillä seikoilla pyritään varmistamaan, että Puolustusvoimien sotilaskurinpitojärjestelmällä ja siihen liittyvällä esitutkinnalla ei vaaranneta puolueettomuutta eikä poliisin tai syyttäjän yleistoimivaltaa rikosasioissa.

Puolustusvoimien ja poliisin välinen yhteistyö toimii. Samoin Puolustusvoimien ja syyttäjien.  Silti nyt esiin tullut viivästys joukko-osaston komentajaan liittyvän esitutkinnan käynnistymisessä antaa aihetta vakavasti miettiä voitaisiinko lakia muuttaa siten, että sotilasesimiesten lisäksi esitutkintojen käynnistämistoimivalta annettaisiin pääesikunnan oikeudellisen osaston tutkinnanjohtajille.

Lemmenjoen harjoitukseen liittyen kysymyksiä ovat julkisuudessa herättäneet erityisesti väitetty alkoholin käyttö ja tiedot harjoituksen sisällöstä, jotka viittaavat mielestäni enemmän entisaikojen suhdetoiminnan luonteiseen tapaamiseen kuin Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin. Tästä johtuen katson tarpeelliseksi vielä selvittää tarkemmin Puolustusvoimien vapaaehtoisten harjoitusten sisältöä.

Kirjoitus on julkaistu puolustusministeriön nettisivuilla 16.1.2019. 

Sälenin turvallisuuskonferenssin terveisiä

Osallistuin maanantaina Ruotsin Sälenissä jo perinteiseksi muodostuneeseen turvallisuuskonferenssiin yhdessä pohjoismaisten puolustusministerikollegoiden kanssa. Ehdotin, että Suomen, Ruotsin ja Norjan maavoimat alkavat harjoitella pohjoisessa säännöllisesti yhdessä samaan tapaan kuin jo ilmavoimat nykyisin tekevät (ns. cross border training). Ehdotus sai ilokseni positiivisen vastaanoton. Etenkin Ruotsi tarttui ajatukseen. Konkretiaa esityksestä tulee toivon mukaan jo pian.

Myös muut pohjoismaiset puolustusministerit alleviivasivat yhteistyön merkitystä ja halua tiivistää sitä entisestään. NORDEFCO, pohjoismainen puolustusyhteistyö, sai marraskuussa uuden, vuoteen 2025 ulottuvan vision, jonka mukaan yhteistyötä tullaan kehittämään myös kriisiaikojen tarpeita vastaavaksi. Osa tätä tiivistyvää pohjoismaista puolustusyhteistyötä on kehittyvä harjoittelu yhdessä.

Koko puheeni voit lukea englanniksi täältä.

Helsingin Sanomien juttu aiheesta.
Karjalaisen juttu.