Aihearkisto: sosiaalipolitiikka

Palvelusturvallisuus etusijalla

Puolitoista viikkoa sitten heräsimme surulliseen, pysäyttävään uutiseen: kolme varusmiestä ja yksi junamatkustaja oli kuollut tasoristeysonnettomuudessa Raaseporissa. Onnettomuus herätti kysymyksen palvelusturvallisuudesta.

Puolustusvoimien toiminnassa asevelvollisten palvelusturvallisuus on aina etusijalla. Näin ollen on tärkeä selvittää onnettomuustapahtuma ja siihen johtaneet syyt. Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätökset otetaan luonnollisesti huomioon toimintaa kehitettäessä.

Ennen Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätöksiä on tehtävissä parannuksia. Ministeri Pirkko Mattilan johdolla sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu parannuksia asevelvollisten tapaturmalakiin, jossa tapaturmavakuutuksen korvaustasot nostetaan kriisinhallinnan kanssa samalle tasolle.

Nykyinen laki paransi asevelvollisten vakuutusturvaa jo tämän vuoden alusta, mutta nyt sitä parannetaan edelleen. Valmisteltavat lisäkorvaukset pyritään saamaan voimaan vuodenvaihteessa.

Toinen kysymys on Suomen pari tuhatta valvomatonta tasoristeystä. Siniset ovat valmiita edistämään kaikkia niitä ratkaisuja, joilla valvomattomat tasoristeykset poistetaan.

Valvomattomia ja suojaamattomia tasoristeyksiä on noin kaksi tuhatta. Niiden poistaminen edellyttää kymmenien miljoonien investointia. Se on kuitenkin pieni raha, jos sillä voidaan säästää ihmisten elämä ja terveys.

Kokoonnuimme Pirkanmaalla

WP_20160820_12_07_51_Pro pakattu

Perussuomalaisten ministeriryhmä kokoontui kesäkokoukseensa 19.-20. elokuuta Pirkanmaalla. Kokouksen pääpaino oli valtion ensi vuoden budjetissa ja kuun taitteen budjettiriihessä. Ryhmä oli lisäksi kansalaisten tavattavissa Parkanossa, Tampereella, Kangasalla ja Valkeakoskella.

Valtionvarainministeriön budjettiehdotus luo lähtökohdat, mutta työttömyyden ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan on saatava lisää toimenpiteitä.

Budjetissa on merkittäviä panostuksia työllisyyteen: esimerkiksi se, että valtion maksama osuus työttömyysturvasta voidaan käyttää palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen. Tämä mahdollistaa yli 10 000 työttömän tukemisen. Kuitenkin lisää toimia ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan tarvitaan, sillä vaikka työttömyys kääntyi kesän aikana pieneen laskuun, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti.

Pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole valitettavasti olemassa kaiken hoitavaa ratkaisua, mutta yksi varteenotettava keino on päästää jo vuosia työttömänä olleet yli 60-vuotiaat kertaratkaisulla eläkkeelle. On turha roikottaa kortistossa henkilöitä, jotka ei syytä tai toisesta valitettavasti enää pääse työmarkkinoihin kiinni. Tämä ”Lex Lindström” olisi heille kunniakas ratkaisu ja myös vapauttaisi resursseja muiden työttömien palveluun.

Päivähoitomaksujen korotusten peruminen on ollut viime aikoina laajasti esillä. Perussuomalaisten tavoite ei ole maksujen korottaminen, mutta hallitusohjelmassa on sovittu tietty kokonaisuus. Olemme kuitenkin valmiita rahoittamaan päivähoitomaksujen noston perumisen pääomaveron ylimmän luokan korotuksella.

Keskustelimme myös EU:n päästöesityksestä. Kuukausi sitten julkaistu komission ei-päästökauppasektorin taakanjakoehdotus ei voi hallitukselle käydä, sillä se on räikeästi hallitusohjelman vastainen. Ehdotettu taakanjako nostaisi merkittävästi suomalaisen teollisuuden kustannuksia ja näkyisi autoilijalle bensapumpulla. Hallituksen on nyt ilmoitettava tiukka neuvottelukanta, sillä ehdotuksen hyväksyminen maksaisi merkittävästi teollisuuden työpaikkoja.

Mitä kuuluu krihaveteraaniohjelmalle?

Kriisinhallinnan veteraaniohjelman toimeenpano etenee tavoitteiden mukaisesti. Poikkihallinnollisessa yhteistyössä valmisteltu Kansallinen kriisinhallinnan veteraaniohjelma sisältää toimenpiteitä ja tehtäviä vuosille 2015-2019.

Tänä suomalaisen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan 60-vuotisjuhlavuonna toteutetaan muun muassa kriisinhallinnan veteraanikortin lähettäminen tunnukseksi ja tunnustukseksi kaikille kriisinhallintatehtävissä palvelleille noin 40 000 suomalaiselle. Kortit on tarkoitus lähettää joulukuun alkuun mennessä. Toinen tämän vuoden tavoite on sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevan kriisinhallinnan ammattitauti- ja tapaturmalain antaminen hallituksen esityksenä eduskunnalle. Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.1.2017 lukien.

Tulevien vuosien toimenpiteitä ovat mm. palveluksen aikaisen tuen kehittäminen ja tutkimushanke psykososiaalisen toimintakyvyn tuen kehittämiseksi. Lisäksi toteutetaan hanke, jossa kerätään ja analysoidaan kokemuksia sellaisilta lapsilta ja nuorilta, joiden vanhemmista toinen on tai on ollut kriisinhallintatehtävissä.

Viime vuosikymmenellä kriisinhallinnan toimintaympäristö muuttui aiempaa vaativammaksi eivätkä kaikki seurannaisvaikutukset ole välttämättä vielä tulleet ilmi. Jotta niin viranomaiset kuin vapaaehtoistoimijatkin pystyvät paremmin vastaamaan kriisinhallintaveteraanien muuttuviin tarpeisiin, on kriisinhallinnan veteraaniohjelmaa tarkoitus jatkaa myös vuoden 2019 jälkeen.

Eläkeratkaisun katkera kalkki

Sotilaseläkejärjestelmää muutetaan osana yleistä eläkeratkaisua. Vaikka eläkelain lopullinen hyväksyntä vielä puuttuu, on valiokuntakäsittelyvaihe lainsäätämisen osalta päättynyt. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi aiheesta mietinnön viime viikolla. Mietintöön sisältyy puolustusvaliokunnan maanpuolustuksen tarpeet ymmärtävä yksimielinen lausunto.

Tappioksemme sosiaali- ja terveysvaliokunta ei kuullut lainkaan puolustushallinnon työnantajan edustajia, eikä myöskään ottanut huomioon puolustusvaliokunnan yksimielistä lausuntoa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta, kuten edellisen hallituksen aikana tehty valmistelu, ei huomioinut tässä asiassa maanpuolustuksen etuja. Sotilaseläkejärjestelmä nähtiin virheellisesti vain sosiaalipoliittisena ratkaisuna, mikä heijastuu myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä.

Eläkeuudistus kokonaisuudessaan on niin merkityksellinen asia, että kaikki puolueet haluavat sen etenevän eduskunnan päätöksenteossa. Jälkeenpäin voi arvioida, että sotilaseläkejärjestelmän osalta virhe tapahtui sen tultua osaksi valtion eläkejärjestelmää. Näin tässä uudistuksessa meni lapsi pesuveden mukana.

Puolustusministerinä yritin kahteen otteeseen sotilaseläkejärjestelmään tehtävien muutosten palauttamista uudelleen valmisteluun. Kumpikaan esitys ei johtanut haluamaani lopputulokseen. Demokratiassa tähän on tyytyminen.

Puolustusministerinä minua huolettaa ammattireservin pieneneminen, joka uhkaa puolustusratkaisuamme. Kenelläkään ei ole vielä vastausta siihen, miten ammattireservin tarvittava määrä jatkossa saavutetaan. Keinona on esitetty mm. sotilasvirkojen määrän lisäämistä kuudella sadalla (kustannnusarvio 40 M€/v), mutta tässä taloudellisessa tilanteessa se näyttää epätodennäköiseltä. Toisena vaihtoehtona on esitetty lisäeläkevakuutusta. Se on tutkimisen arvoinen vaihtoehto.

Ymmärrän ammattisotilaiden ajatukset tämän asian osalta ja erityisesti niiden kannalta, joiden palvelusuralla eläke-etuutta muutetaan jo toistamiseen. Mutta toisaalta toivon, että henkilökunta näkee oman palveluksensa Puolustusvoimissa muutoinkin kuin vain eläke-etujen valossa.

Hyvinvointivaltio turvattava

Ylellä on tänään Perussuomalaisten puoluepäivä. Olin Ylen aamu-tv:ssä haastateltavana ja SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marinin ja Köyhien asialla -puolueen puheenjohtaja Terttu Savolan tentattavana.

Kuva: Yle.
Kuva: Yle.

Totesin, että vähävaraisten aseman parantaminen on Perussuomalaisille tärkeää. Tonni käteen kuukaudessa ja ruuan arvonlisäveron alentaminen ovat esimerkkejä niistä keinoista, joita olemme ehdottaneet vähävaraisten tilanteen helpottamiseksi. Verotus on määrättävä maksukyvyn mukaan.

Hyvinvointivaltion turvaamiseksi Suomen on vähennettävä maamme rajojen ulkopuolelle suuntautuvia, ns. maailmanparannusmenoja, kuten kehitysapua, ulkomaille virtaavaa sosiaaliturvaa ja EU:n jäsenmaksuja.

Miten Suomi nousuun?

Työ, talous ja turvallisuus – siinä eduskuntavaalien 2015 pääteemat. Koska turvallisuusasioita olen blogissani pohtinut ehkä jo liikaakin, on aika valottaa Perussuomalaisten talouspoliittisia linjauksia pähkinänkuoressa.

Miten Suomi saadaan nousuun? Se tapahtuu varmistamalla vientisektorimme kilpailukyky. On esimerkiksi laskettava energiaveroja ja alennettava lupabyrokratiaa sekä muuta hallinnollista taakkaa. Palkkamalttiakin tarvitaan. Yleissitovuus on hyvä, mutta työpaikoille tarvitaan lisää paikallista sopimista. Koska fakta on, että pk-yrittäjät työllistävät, on arvonlisäveron alarajaa nostettava. On otettava käyttöön Viron mallinen verotus työllistäville kasvuyrityksille. Voimme myös uudistaa konkurssilainsäädäntöämme.

Miten velkaantuminen taitetaan? Se tapahtuu julkista sektoria tehostamalla. Sote-uudistus tarvitaan, ja palveluita voidaan sähköistää. Hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä leikata, mutta se on mieluiten tehtävä niin sanotuista maailmanparannusmenoista: sellaisista kuin kehitysavusta, maahanmuuton kustannuksista ja EU-jäsenmaksuista. Leikata voidaan myös valtionhallinnon IT-kuluista, tehottomista yritystuista ja tuulivoiman syöttötariffeista eli takuuhinnoista.

Mitä muuta? Perussuomalaiset kannattaa autoveron poistoa, energiaverojen laskua ja tuloveron laskemista siten, että tonnin kuussa voi ansaita verovapaasti. Suursäätiöt haluamme verolle. Energiapolitiikassa on syytä satsata enemmän omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme kohentaviin energialähteisiin, kuten turpeeseen ja puuhakkeeseen. Turhaa sääntelyä on purettava; aloitetaan se surullisenkuuluisasta haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta!

Lopuksi on vielä todettava, että kun Suomen kaltaisessa monipuoluedemokratiassa vaalit ja hallitusneuvottelut on käyty, ei minkään puolueen ohjelmat toteudu hallitusohjelmassa sellaisenaan. Asioista on pystyttävä sopimaan yhdessä. Uskon, että säästöjen aikaansaaminen kasvua tukahduttamatta on mahdollista. Perussuomalaiset on osaltaan valmis vastuuseen, jotta isänmaa saadaan nousuun.