Aihearkisto: sosiaalipolitiikka

Sotilaseläkejärjestelmä säilytettävä

Sotilaseläkejärjestelmä on osa Suomen puolustusratkaisua. Sen ja siihen liittyvien eroamisikärajojen avulla hallitaan sotilashenkilöstön ikärakennetta sodan ajan tehtäviä ajatellen sekä tuetaan ammattisotilaskoulutetun reservin muodostumista.

Aktiivipalveluksessa olevalla kantahenkilökunnalla voidaan täyttää vain osa joukkojen johtajatehtävistä. Johtajavajetta sodan ajan kokoonpanossa kompensoidaan nimenomaan sotilaseläkejärjestelmän kautta.

Sotilaseläkejärjestelmää ei tulekaan tarkastella sosiaalipoliittisena kysymyksenä, vaan tarkastelukulman tulee olla puolustuspoliittinen. Mikäli sotilaseläkejärjestelmää muutetaan yleisen eläkejärjestelmän vaatimusten mukaisesti, vaarantuu puolustusratkaisumme.

Valtiontalous on ahdingossa, mikä pakottaa koko julkissektorin elämään suu säkkiä myöten tulevat vuodet. Hyvin toimivaa sotilaseläkejärjestelmää rukkaamalla ei valtion kestävyysvajetta kuitenkaan korjata: sotilaseläkkeet koskevat vain noin 10 000 ihmistä – upseereita, opisto- ja aliupseereita, erikoisupseereita sekä raja- ja merivartijoita.

Toivon, että nykymuotoisen sotilaseläkejärjestelmän ylläpitämiseksi löytyy poliittinen yhteisymmärrys myös tulevalla vaalikaudella.

Ote tervehdyspuheestani Upseeriliiton liittokokouksessa Helsingissä 25.11.2014.

Vastaus puutiaisaivokuumekysymykseen

Puolustusministeri Carl Haglund on vastannut kirjalliseen kysymykseeni, jossa tiedustelin mahdollisuutta rokottaa maakuntajoukkoihin kuuluvat reserviläiset puutiaisaivokuumetta vastaan.

Ministeri kertoo, että rokottamista on pohdittu Puolustusvoimissa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Reserviläisten laajamittaista rokottamista ei ole nähty tarkoituksenmukaiseksi, mutta mahdollisuutta rokottaa rajatumpia kohderyhmiä selvitetään edelleen. Hyvä niin.

Puutiaisaivokuumerokote ja maakuntajoukot

Jätin eilen eduskunnassa kirjallisen kysymyksen maakuntajoukkoihin kuuluvien reserviläisten rokottamisesta puutiaisaivokuumetta vastaan. Puutiaisaivokuume on punkin levittämä tauti, joka voi pahimmillaan levitä keskushermostoon ja aiheuttaa halvausoireita ja pysyviä vaurioita. Tauti on virusperäinen, eikä siihen ole tarjolla lääkehoitoa, mutta sitä vastaan on olemassa tehokas rokote.

Puolustusvoimat rokottaa tautia vastaan kantahenkilökunnan ja varusmiehet, jotka joutuvat oleilemaan runsaasti maastossa puutiaisaivokuumealueilla. On harkittava, voitaisiinko rokote antaa – esimerkiksi muodollista omavastuuosuutta vastaan – myös niille maakuntajoukoissa riskialueilla palveleville, jotka altistuvat virukselle kertausharjoituksissa ollessaan.

Se olisi taloudellisesti pieni valtion osoittama kiitos näille maamme puolustukseen aktiivisesti osallistuville, Puolustusvoimien kanssa sitoumuksen tehneille vapaaehtoisille henkilöille.

Sixpackistä viisikoksi

Hallitus sai kun saikin rivejään repineen kehysriihen päätökseen. Vasemmistoliiton lähtö oli odotettu. Sixpackistä tuli viisikko.

Talouden sopeutus on välttämätöntä, ja Perussuomalaiset pitävät päätetyn sopeuttamistarpeen suuruusluokkaa oikeansuuntaisena. Painotuksissa sen sijaan olisi ollut rutkasti parantamisen varaa.

Hallituksen ratkaisut osuvat kipeimmin jo ennestään heikommassa asemassa oleviin suomalaisiin. Leikkausten kohdistaminen lapsiperheisiin, pienituloisiin ja työttömiin ei ole kohtuullista. Erityisen kohtuuttomalta tuntuu päätös leikata lapsilisiä.

Tämänpäiväisessä eduskuntaryhmämme kannanotossa todetaan, että hallitus ei päätöksillään harjoita sellaista sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, jota Perussuomalaiset kannattavat.

Kritisoimme myös autoilun kustannusten kasvattamista. Tästä kärsivät erityisesti haja-asutusalueiden asukkaat, joille oma auto on välttämättömyys. Polttoaineveron korotus, työmatkavähennysoikeuden kiristys ja autoveron korotus nostavat suoraan työssäkäynnin kustannuksia.

Jotain kehuttavaakin kehysriihipäätöksistä toki löytyy. On hyvä, ettei arvonlisäveroa korotettu, eikä puolustusmenoja leikattu. Kehitysapuun kohdistuvat leikkaukset ovat perusteltuja – nipistää olisi tosin voinut enemmänkin.

Lapsilisien leikkaamisen sijaan olisi voitu luopua esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostamisesta. Kuntaliitosten yhteyteen säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja johtavien virkamiesten osalta olisi joutanut tulla puretuksi.

Olisimme lisäksi toivoneet hallituksen tarttuvan Perussuomalaisten esittämiin merkittäviin uudistuksiin, kuten energiatuotannon kotimaisuusasteen nostamiseen ja pk-yritysten työllistämisedellytysten parantamiseen.

Invalidien autoilutuesta

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on vastannut kirjalliseen kysymykseeni, jossa tiedustelin, miten invalidit aiotaan huomioida suunnittelussa kilometripohjaisessa tieverojärjestelmässä, jossa heidän nykyiset verohelpotuksensa katoaisivat auto- ja ajoneuvoveron poistumisen myötä.

Urpilainen korostaa vastauksessaan, että kilometripohjaiseen veroon siirtyminen ei ole vielä varmaa. Sen sijaan vireillä on jo pitkään ollut invalidien liikkumisen tuen siirto autoveronpalautuksesta suoran tuen piiriin. Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään asiaan liittyvää selvitystyötä vuosien 2014–2015 aikana.

Lääkejakelun kustannuksia seurataan

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen on vastannut kirjalliseen kysymykseeni, joka koski koneellisen lääkejakelun kustannuksia. Tiedustelin, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kaikki kunnat saadaan noudattamaan eduskunnan oikeusasiamiehen linjausta siitä, että apteekin järjestämään koneelliseen lääkejakeluun siirtyminen ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia kotihoidon asiakkaille.

Ministerin vastauksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan tietoisia siitä, että asia ei vielä ole kaikille kunnille selvä. Ministeriö ja valvontaviranomaiset seuraavat tilannetta, ja ministeriössä arvioidaan, tarvitaanko lisäohjeistusta.

Lisäohjeistus vaikuttaisi olevan tarpeen, sillä edelleen saamani palautteen mukaan on kuntia, jotka eivät pyynnöistä huolimatta ole taipuneet noudattamaan oikeusasiamiehen linjausta.