Aihearkisto: ulkopolitiikka

Mattisin sanomaa Suomen-vierailusta

Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattis vieraili hiljattain Suomessa. Hänen yhdysvaltalaiselle lehdistölle antamansa vierailuun liittyvät kommentit jäivät Suomen mediassa jostain syystä olemattomalle huomiolle. Mattis kuitenkin totesi mm. seuraavaa:

”But it is an opportunity to reiterate:  We stand by our friends, democracies, NATO and otherwise in Europe, if any nation, including Russia, seeks to undermine the rules-based international order.  And we do have a lot of shared values, about sovereignty.  You know that — most of you know some of the history of Finland or a lot, and how they’ve had to fight to hang on to their freedom, their territory, self-determination.”

“I like reading other nation’s declarations of independence and constitutions.  They’re very, very interesting.  You see the cultured come out.  Some of the same themes keep coming back time after time, but they’re in different words.”

“But we’ll — we’ll just talk about how we can work together to boost the collective ability for self-defense, and with some of the NATO nations there as well.  Obviously, NATO collective defense.”

Mattis tuntee Suomen historiaa. Hänen sanansa vahvistavat Suomessakin kuultua viestiä siitä, että Yhdysvallat näkee Suomen kumppanimaana ja on halukas tekemään kanssamme tiivistä puolustusyhteistyötä, vaikkemme Nato-maa olekaan.

Puolustusministeri Mattisin puhe lehdistölle on kokonaisuudessaan luettavissa Yhdysvaltain puolustusministeriön sivuilla.

Naton puolustusministerikokouksen antia

Naton puolustusministerikokous järjestettiin Brysselissä 9.11.2017.

Kokouksessa osallistuin Resolute Support -operaatiota (RS) käsittelevään työistuntoon sekä ministerikokouksen yhteydessä järjestettäviin ISIS:n vastaisen koalition (D-ISIS) ja RS-operaation pohjoisen komentoalueen (TAAC-N) kokouksiin. Lisäksi allekirjoitin yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla Suomen puolustusministeriö liittyi mukaan monikansalliseen ilmasta maahan -ampumatarvikkeiden hankinta- ja käyttöyhteistyöhön. Se osaltaan lisännee kustannustehokkuutta ja huoltovarmuutta.

Resolute Support -operaation keskeisin strateginen päämäärä on rauha Afganistanissa. Tämä edellyttää Afganistanin hallitukselta rauhan- ja sovintoprosessin edistämistä sekä alueellisen konsensuksen aikaansaamista. RS jatkaa Afganistanin turvallisuusviranomaisten tukemista koulutuksen ja neuvonannon keinoin ilman lopettamispäivämäärää.

Yhdysvaltojen Etelä-Aasian strategian myötä sekä Yhdysvallat että useat muut operaatioon osallistuvat maat ovat ilmoittaneet kasvattavansa joukkojaan Afganistanissa. Suomi ilmoitti jatkavansa operaatiossa noin 30 sotilaalla. Lisäksi selvitämme mahdollisuuksia vahvistaa nykyistä osallistumistamme. Sotilaallisen osallistumisen lisäksi Suomi tukee Afganistanin vakauttamistoimenpiteitä mm. tukemalla turvallisuussektoria taloudellisesti sekä antamalla kehitysapua.

ISIS:n vastainen koalitio on saavuttanut merkittävää edistystä. Aiemmin nimillä C-ISIL ja C-ISIS tunnetun koalition nykyisen nimen D-ISIS kirjain D tulee sanasta ”defeat”, joka kertoo paljon siitä, missä vaiheessa operaatiossa mennään. Noin 90 prosenttia ISIS:n hallussa pitämistä alueista on vallattu takaisin. Painopiste on siirtymässä taistelutoiminnasta maan vakauttamiseen ja jälleenrakennukseen, mikä edellyttää uudentyyppisiä osallistumismuotoja.

Suomen osallistumista Irakin OIR-operaatiossa jatketaan noin 100 sotilaalla vuoden 2018 loppuun asti ja koulutus- ja neuvonantotoiminta laajennetaan koskemaan kurdien peshmerga-joukkojen lisäksi myös muita Irakin turvallisuusjoukkoja. Lisäksi Suomi katsoo tulevaisuuteen antamalla taloudellista tukea humanitaariseen apuun ja jälleenrakentamiseen. Tuesta noin puolet menee miinanraivaukseen ja räjähtämättömien ammusten raivaukseen vapautetuilla alueilla.

Kävin Georgiassa

Suomen ja Georgian puolustusministerit. Kuva: MoD GE

Kävin työvierailulla Georgiassa 30.-31.10.2017. Vierailun isäntänä toimi Georgian puolustusministeri Levan Izoria. Kyseessä oli virallinen vastavierailu: Izoria vieraili Suomessa tammikuussa 2017.

Suomen-vierailullaan Izoria tutustui Suomen asevelvollisuusjärjestelmään. Nyt myös Georgia on palaamassa yleiseen asevelvollisuuteen.

Työvierailuni aikana keskustelin Izorian kanssa maidemme kahdenvälisistä suhteista, Mustanmeren turvallisuustilanteesta sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvistä asiakokonaisuuksista. Tapasin myös Georgian presidentti Giorgi Margvelashvilin sekä pääministeri Giorgi Kvirikashvilin.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö aktiivista

Osallistuin 24.10.2017 Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen järjestämään Hanakäräjät-keskustelutilaisuuteen. Paikalla oli myös Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist. Hanakäräjien teemana oli Puolustus ja turvallisuus uudessa ajassa – suomalainen ja ruotsalainen näkökulma Euroopassa tapahtuvaan kehitykseen ja Itämeren alueeseen.

Tilaisuudessa pitämässäni puheessa käsittelin Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä puolustusyhteistyötä. Kuten tiedämme, tälle yhteistyölle on vankka tuki – niin kansalaisten kuin poliitikkojenkin.

Yhteistyö Ruotsin kanssa tähtää Itämeren alueen turvallisuuden sekä maidemme puolustuksen vahvistamiseen. Parhaillaan syvennämme yhteistyötä kattamaan operatiivisen suunnittelun kaikissa tilanteissa. Puolustusselonteon mukaan esimerkkejä näistä tilanteista voisivat olla alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen. Tämä on vahva kirjaus ja selkeä signaali. Tämän tyyppisellä toiminnalla korotamme yhdessä sotilaallisen voimankäytön kynnystä.

Muun muassa operatiivisen yhteistyön mahdollistamiseksi oikeudellisia kysymyksiä tarkastellaan kummassakin maassa. Suomessa viime kesänä voimaantulleet lakimuutokset mahdollistavat yhteistyön tiivistämistä entisestään. Yksi näistä muutoksista on Puolustusvoimien uusi kolmas tehtävä: kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen.

Usein kysytään, voisivatko Suomi ja Ruotsi solmia puolustusliiton. Asialla on omat kannattajansa ja vastustajansa. Minusta kuitenkin on tällä hetkellä tärkeintä keskittyä käytännön tekemiseen, muun muassa yhteisen harjoittelun muodossa. Sitä kautta kehitämme kyvyn toimia yhdessä. Venäläistä sananlaskua vapaasti lainaten: praktiikka on pumagaa tärkeämpää.

Suomen ja Ruotsin käytännön tason puolustusyhteistyö on aktiivista. Ilmavoimien osalta reilu viikko sitten päättynyt Ruska 17 on tästä oiva esimerkki. Ruotsalaiset ilma-alukset osallistuivat harjoitukseen sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevien joukkojen osana että niiden vastaosastoina. Toinen hyvä esimerkki harjoitusyhteistyöstä on Ruotsin puolustusvoimien syyskuussa järjestämä Aurora 17 -pääsotaharjoitus, johon Suomen puolustusvoimat osallistui maa-, meri- ja ilmavoimien harjoitusjoukoilla.

Myös Suomessa olisi perusteltua järjestää Auroran tapaan iso harjoitus, johon muut maat voisivat osallistua. Siinä voitaisiin testata esimerkiksi kykyä vastaanottaa ulkomaista sotilaallista apua.

Aurora-harjoitukseen tutustumassa

Kuva: Puolustusministeriö

Olin työvierailulla Ruotsissa 19.-20.9.2017 puolustusministeri Peter Hultqvistin kutsumana. Vierailun ohjelmaan kuului kahdenvälisten neuvotteluiden lisäksi tutustumista Ruotsin Aurora 2017 -harjoitukseen Gotlannissa.

Aurora 2017 -harjoitus on Ruotsin puolustusvoimien pääsotaharjoitus, johon osallistuu Ruotsille tärkeitä kumppanimaita, mukaan lukien Suomi. Meidän osaltamme harjoituksen tavoitteena on kehittää Suomen ja Ruotsin välistä sekä kansainvälistä sotilaallista yhteistoimintaa. Lisäksi pyrkimyksenä on kehittää suomalaisten osaamista monikansallisessa ympäristössä kansallisen puolustuksen vahvistamiseksi.

Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, voitaisiinko myös Suomessa järjestää samantapainen kansainvälinen sotaharjoitus. Iltalehdelle antamassani haastattelussa  totesin, että prosessi on liikkeellä ja aiheesta keskustellaan vielä eri instansseissa.

Mikäli kansainvälinen harjoitus päätettäisiin järjestää, se vaatisi pitkäjänteistä suunnittelutyötä ja yhteydenottoja kumppanimaihin – samalla tavalla kuin Ruotsin Aurora-harjoitus on syntynyt. Käytännössä järjestelyt veisivät ainakin pari vuotta.

Lisää tietoa Aurora-harjoituksesta Puolustusvoimien julkaisemalla videolla:

https://youtu.be/_EfMvlRMazk?list=PLD2166C2C898428E4

Pohjoismaiden neuvoston tilaisuudessa Helsingissä

Helsingissä järjestettiin 12.9.2017 Pohjoismaiden neuvoston Pyöreän pöydän tilaisuus, jonka teemana oli puolustuspoliittinen yhteistyö, Nordefco. Pidin tilaisuudessa puheen, jossa käsittelin pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehitysnäkymiä sekä Suomen Nordefco -puheenjohtajuutta. Suomi on tänä vuonna toiminut Nordefcon puheenjohtajamaana.

Puheessani totesin turvallisuuspolitiikan muutoksen näkyvän Suomen puheenjohtajakauden painopisteissä. Tavoitteenamme on entistä tarkemmin seurata ja analysoida lähialueillamme tapahtuvaa muutosta ja varautua sen aikaansaamiin haasteisiin.

Kerroin myös, että puheenjohtajuuskaudellamme on tehty kaksi uutta käytännön yhteistyöaloitetta huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan kriisinkestokykyyn liittyen. Molemmat ovat kriittisiä tekijöitä myös Suomen puolustukselle.

Maailmalla Pohjoismaat ovat kiinnostava kumppani, sillä me panostamme turvallisuuteen. Meillä on maine alueellisen turvallisuuden tuottajina – ei kuluttajina. Tästä maineesta kannattaa pitää kiinni.

Puhe on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.defmin.fi/puheet