Aihearkisto: ulkopolitiikka

Tutustuin Hemvärnetiin

Kuva: Government Offices of Sweden

Tein 29.-30.3.2017 työvierailun Ruotsiin, jossa kävin kahdenvälisiä keskusteluja Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa. Vajaan kahden vuoden ministeriaikanani olen ehtinyt tavata Ruotsin kollegani yli 20 kertaa ja jokainen tapaaminen on tapahtunut rakentavassa hengessä. Tällä kertaa keskustelimme mm. Itämeren alueen turvallisuustilanteen kehityksestä, Suomen ja Ruotsin kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, yhteistyöstä Nordefcon puitteissa sekä EU:n puolustusulottuvuudesta.

Lisäksi tutustuin vierailuni aikana Hemvärnetin taistelukouluun ja toimintaan Vällingessä, joka on puolen tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Hemvärnet on vuonna 1940 perustettu Ruotsin puolustusvoimien osa, jonka tehtävänä on tukea yhteiskuntaa ja sen toimintoja kaikissa turvallisuustilanteissa. Hemvärnetin joukot koostuvat sitoumuksensa antaneista vapaaehtoisista ja tehtävät ovat pääasiassa valvonta-, vartiointi- ja tukitehtäviä. Sain keskustella Hemvärnetin toimijoiden kanssa, ja he kaikki tuntuivat hyvin sitoutuneilta tehtäviinsä.

Luovutin puolustusministeriön plaketin Hemvärnetin johtajalle, prikaatikenraali Roland Ekenbergille kiitokseksi vierailun hyvistä järjestelyistä.

Kyky nopeaan päätöksentekoon

Ruotsissa käynnistetään selvityshanke, joka tarkastelee nopean päätöksenteon edellytyksiä Suomen kanssa tehtävälle puolustusyhteistyölle. Lisäksi tarkastellaan toimivaltuuksia tapauksessa, jossa suomalaisjoukot toimisivat Ruotsin maaperällä. Aiheesta kertoi 23.3.2017 Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.

Selvityshanke on jatkoa viime vuonna valmistuneelle mietinnölle, jonka mukaan Ruotsin perustuslaki ei estä sotilaallista yhteistoimintaa toisen valtion kanssa. Tuolloin kyseessä oli yleinen selvitys, kun taas nyt käynnistyvä selvitys rajoittuu nimenomaan Suomen ja Ruotsin väliseen puolustusyhteistyöhön. Selvityksen tehtävänä on varmistaa tarpeellisten kiireellisyysmenettelyiden olemassaolo, jotta päätökset sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön puitteissa voidaan tarvittaessa tehdä riittävän nopeasti.

On merkittävää, että tällainen hanke on Ruotsissa päätetty käynnistää. Syytä on kuitenkin muistaa, että kyseessä on vasta selvitystehtävä – mahdollisten lainsäädännöllisten muutosten harkintaan palattaneen Ruotsissa vuoden 2018 huhtikuun lopulla, jolloin selvityksen on määrä valmistua.

Yksi keskeisimmistä tekijöistä Suomen ja Ruotsin välisen uskottavan ja todellisen yhteistoimintakyvyn saavuttamiselle on kummankin maan kyky pikaiseen päätöksentekoon kriisin sattuessa. Tässä molempien maiden lainsäädännön ajantasaisuus on aivan kriittisessä asemassa. Siksi Ruotsin käynnistämä tarkastelu on erittäin myönteinen asia yhteistyömme kannalta.

Ruotsin selvitystehtävä on syytä huomioida myös Suomessa, jossa hallitus on antanut esityksen laiksi kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta. Kiireellisyysmenettely on myös oleellinen osa hallituksen esitystä Suomessa.

 

Tapasin Mattisin

Tapasin Washingtonin työvierailullani Yhdysvaltain uuden puolustusministerin James Mattisin. Keskustelimme yleisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja maidemme välisestä puolustusyhteistyöstä, joka on syvenemään päin. Puolustusministeri Mattis oli hyvin perillä Suomen asioista ja kertoi arvostavansa Suomeen perustettavaa hybridiuhkien keskusta sekä Suomen roolia välittäjänä Venäjän ja lännen välillä. Mattis korosti, että Yhdysvallat ei ole vetäytymässä Euroopasta: maa on sitoutunut yhteistyöhön sekä Suomen että muiden Euroopan maiden kanssa.

Tapaamisen yhteydessä esitin Mattisille kutsun Suomeen ensi marraskuuksi, jolloin Suomi isännöi pohjoismaiden puolustusalan yhteistyön Nordefcon ja Pohjois-Euroopan maiden Northern Groupin yhteiskokousta.

Osallistuin Washingtonissa myös Isisin vastaisen koalition kokoukseen, jossa pohdittiin keinoja terroristijärjestön vastaisen taistelun tehostamiseksi. Suomi osallistuu Isis-järjestön vastaiseen taisteluun Irakissa kouluttamalla ja neuvomalla paikallisia joukkoja noin sadan sotilaan voimin. Kun Isis saadaan lyötyä Mosulissa, painopiste siirtyy maan jälleenrakentamiseen. Suomi pohtii, voisimmeko avustaa irakilaisia esimerkiksi poliiseja kouluttamalla. Irakin jälleenrakentamisesta on hyötyä myös Suomelle, sillä maan olojen parantuessa sieltä saapuu vähemmän turvapaikanhakijoita Suomeen.

Tapaamisestani Mattisin kanssa uutisoivat mm. Yle ja HS.
Myös Yhdysvaltain puolustusministeriö tiedotti aiheesta.

 

Puolustusselonteko lähetekeskustelussa

Hallitus hyväksyi puolustusselonteon yleisistunnossaan 16. helmikuuta. Syksyllä 2015 aloitettu hanke eteni eduskunnan lähetekeskusteluun 8.3.2017. Aihetta käsittelevässä esittelypuheenvuorossani totesin mm. seuraavaa:

Selonteon toimenpide-esitysten toteuttaminen mahdollistaa edelleen koko maan puolustamisen kaikissa tilanteissa. Yleinen asevelvollisuus ja koko maan alueen puolustaminen ovat yhä puolustuksemme perusfundamentit, jotka eivät ole muuttuneet mihinkään.

Sen sijaan turvallisuusympäristömme on muuttunut viime vuosina huonompaan suuntaan. Suomi reagoi tähän muutokseen ylläpitämällä ja kehittämällä puolustustaan.

Olemme selonteossa reagoineet turvallisuusympäristön muutokseen monella tavalla, joista välittömin on valmiuden kehittäminen. Meillä on mahdollisuus kohentaa puolustustamme monin keinoin muuttamalla toimintamallejamme, mutta niiden toteuttaminen edellyttää lakimuutoksia. Tämä työ on käynnissä.

Valmiutta kehitetään edelleen puolustusvoimien joukko-osastoissa. Kehittämisen painopiste on maavoimissa, joista oli viimeisen 15 vuoden aikana muodostunut pikemminkin koulutusorganisaatio kuin valmiusorganisaatio. Valmiutta tullaan kehittämään vastaamaan niin normaaliajan vaativiin häiriötilanteisiin – esimerkkinä laaja terroristi-isku – kuin sodan uhkaa varten.

Toinen keskeinen turvallisuusympäristön muutokseen liittyvä reaktio on puolustusvoimien sodan ajan vahvuus, joka nostetaan 230 000 sotilaasta 280 000 sotilaaseen. Sodan ajan joukkojen kasvattaminen 50 000 sotilaalla lisää entisestään puolustuksemme kattavuutta koko valtakunnan alueella, koska pääosa lisäjoukoista kuuluu paikallisjoukkoihin.

Puolustusmenoja leikattiin viime vaalikaudella kymmenkunta prosenttia. Tämä johti siihen, että suunniteltuja materiaalihankkeita jouduttiin viivästyttämään tai peruuttamaan, jotta koulutusta ei olisi ollut pakko leikata dramaattisesti. Näin materiaalipuolelle syntyi vaje, jota pääministeri Sipilän hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan korjaamaan edustaja Kanervan johtaman parlamentaarisen selvitysryhmän suositusten mukaisesti.

Materiaali-investointirahoitusta nostetaan asteittain Kanervan johtaman ryhmän esittämälle tasolle. Tämä rahoitus oli viime vuonna 50 miljoonaa euroa, kuluvana vuonna 80 miljoonaa, siitä nousten 150 miljoonaan euroon (ml indeksikorotukset) vuoteen 2020 mennessä. Tämä rahoitus tarvitaan uskottavan puolustuksen ylläpitämiseksi. On välttämätöntä, että saavutettu 150 miljoonan euron taso ylläpidetään vuoden 2020 jälkeenkin selonteon esittämällä tavalla.

Valmiuden ylläpitäminen ja kehittäminen on reagointia turvallisuusympäristön muutokseen. Valmiudella on hintansa. Sen ylläpitoon ja kehittämiseen esitetään ensi vuodesta alkaen 55 miljoonaa euroa vuodessa. Pääosa lisämäärärahoista kuluu kaluston kunnossapitoon, valmiusharjoituksiin ja muihin valmiusjoukkojen kustannuksiin.

Suomen puolustus on 2020-luvulla poikkeuksellisessa tilanteessa, kun meri- ja ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti.

Merkittävä osa merivoimien aluksista saavuttaa elinkaarensa pään vuosina 2022–2025. Poistuvat alukset on tarkoitus korvata monitoimialuksilla, jotka kykenevät suorittamaan tehtävänsä kaikissa Itämeren olosuhteissa. Monipuolisuus on avainsana tässäkin hankkeessa, joka kulkee nimellä Laivue 2020. Siinä hyödynnetään voimakkaasti kotimaista osaamista.

Ilmavoimiemme Hornet-hävittäjäkaluston elinkaari puolestaan päättyy ensi vuosikymmenen puolivälistä alkaen. Tämä poistuva suorituskyky on korvattava täysimääräisesti, muuten puolustukseemme jää ilmatilan kokoinen aukko. Hävittäjiemme uusiminen on pitkäkestoinen ja monimutkainen hanke. Mitä paremmin ja ennakoivammin hankinta toteutetaan, sitä kustannustehokkaampaan ratkaisuun päädymme. Edellytykset tämän HX-hankkeen toteuttamiselle luodaan kuluvan vaalikauden aikana.

Suomen puolustusjärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena ja sitä tulee kehittää pitkäjänteisesti. Meillä ei ole varaa jättää yhtäkään puolustuksemme osa-aluetta selkeästi heikommaksi kuin toista, koska juuri tuota heikkoutta mahdollinen vastustaja pyrkii kriisin aikana käyttämään hyväkseen. Selonteossa tehtyjen linjausten toteuttaminen mahdollistaa kansallisen puolustuksemme tasapainoisen kehittämisen vähintään vuosikymmeneksi eteenpäin.

Etelä-Koreassa

Kunniakomppanian tarkastus.

Tein 28.2.-3.3.2017 virallisen vierailun Etelä-Koreaan. Tapasin Etelä-Korean puolustusministeri Minkoo Hanin ja Puolustushankintaviraston ministerin Myoung-jin Changin, joiden kanssa keskustelin mm. alueellisesta turvallisuustilanteesta, maidemme kahdenvälisistä suhteista sekä puolustus- ja puolustusmateriaaliyhteistyöstä.

Vierailun aikana allekirjoitin käytettyjä K9 Thunder -panssarihaupitseja koskevan hankintasopimuksen Etelä-Korean viranomaistahoa edustavan KOTRA:n (Korea Trade-Investment Promotion Agency) kanssa. Samassa yhteydessä allekirjoitettiin myös Viron mahdollista vastaavaa hankintaa tukeva pöytäkirja.

Hankinnasta tehtiin päätös helmikuussa 2017. Hankinnan kokonaisarvo on 146 miljoonaa euroa ja siihen sisältyy yhteensä 48 panssarihaupitsia, varaosia ja koulutusta. Sopimuksen allekirjoitus käynnistää hankkeen toimitukset Suomelle alkaen tänä vuonna.

Haupitsihankinta on merkittävä askel maavoimien tulivoiman ja kenttätykistön kehittämisessä ja siten tärkeä osa maavoimien kaluston modernisointia. Tela-alustaiset 155 mm:n K9 Thunder -panssarihaupitsit mahdollistavat operatiivisten joukkojen tukemisen kauaskantoisella ja hyvän maasto- ja tieliikkuvuuden omaavalla tykistökalustolla. Haupitsit korvaavat vanhenevaa ja puolustusvoimien käytöstä poistuvaa tykistökalustoa.

Etelä- ja Pohjois-Korean rajalla.

Pohjoismaisen puolustusyhteistyön puheenjohtajuus Suomeen

Suomi on tänä vuonna pohjoismaisen puolustusyhteistyö Nordefcon vetovastuussa. Vastaanotin puheenjohtajuuden Tanskan kollegaltani vuoden vaihteessa.

Pohjoismainen puolustusyhteistyö on Suomelle luontevaa, ja meillä on ollut jo pitkään aktiivinen rooli sen kehittäjänä. Tällä kertaa Suomi astuu Nordefcon ruoriin jälleen uudessa tilanteessa, jossa alueellisen turvallisuuspoliittisen yhteistyön merkitys on entisestään korostunut.

Olemme hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjanneet, että Suomen tulee Nordefcossa edistää Pohjoismaiden yhteistoimintakyvyn tiivistämistä ja alueellista turvallisuutta lujittavia toimia. Puheenjohtajuusvuodelle valitut painopisteet kuvastavatkin hyvin turvallisuuspoliittisen ympäristön muutosta sekä Pohjoismaiden yhteistä tarvetta vastata paremmin sen tuomiin haasteisiin.

Eräs Suomen puheenjohtajuusvuoden tavoitteista on entisestään syventää Pohjoismaiden välistä turvallisuuspoliittista vuoropuhelua ja tilannekuvan vaihtoa. Viime syksynä aikaansaatu turvattu viestiyhteys helpottanee tiedonkulkua entisestään.

Huoltovarmuus ja yhteiskunnan kriisinkestokyky ovat kriittisiä tekijöitä Suomen puolustukselle, joten myös ne saavat tänä vuonna erityistä huomiota. Puolustusmateriaalin osalta kehitetään edelleen yhteisiä hankevalmisteluja sekä pohjoismaista teollisuusyhteistyötä.

Uusien avauksien ohella puheenjohtajan tärkein tehtävä on varmistaa yhteistyön jatkuvuus sekä edistää jo käynnissä olevia yhteistyöhankkeita. Tällä hetkellä Nordefcon ajankohtaisimmat ja kiinnostavimmat hankkeet painottuvat erityisesti ilmavoimien yhteistyöhön ja harjoitustoimintaan.

Viime marraskuussa allekirjoitimme pohjoismaisten kollegoideni kesken Easy Access -yhteisymmärrys -pöytäkirjan, jonka on tarkoitus helpottaa rauhanajan sotilaallista maahantuloa. Suomi liittynee lähiaikoina myös pohjoismaiseen sopimukseen varakenttien käytöstä sotilasilmailussa. Näiden turhaa byrokratiaa poistavien hankkeiden toimeenpano on tärkeä tehtävä Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Touko-kesäkuussa 2017 Suomi isännöi kolmen Pohjoismaan alueella järjestettävän Arctic Challenge -lentotoimintaharjoituksen, joka tuo Pohjolaan yli 100 ilma-alusta 12 maasta. Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimien jo vakiintunut lähes viikoittainen rajat ylittävä harjoituslentotoiminta on malliesimerkki Pohjoismaisen puolustusyhteistyön eduista.

Puheenjohtajuus tuo Suomelle kansainvälistä huomiota sekä myös ison joukon tärkeitä vieraita. Vuoden aikana kutsun pohjoismaiset kollegani Suomeen kahdesti. Toukokuussa on tarkoitus kokoontua historialliseen Turun linnaan, mikä sopiikin hyvin pohjoismaiseen tapahtumaan. Syksyn ministerikokous järjestetään Helsingissä, ja sen yhteydessä isännöin myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusministerikokouksen sekä ns. Pohjoisen ryhmän kokouksen.