Aihearkisto: ulkopolitiikka

Pelote ja puolustus: Nato-kokouksen tunnelmia

Kuvat: Puolustusministeriö

Naton puolustusministerit kokoontuivat Brysselissä 3.-4.10. Kokous keskittyi erityisesti pelotteen ja puolustuksen toimeenpanoon sekä taakanjakoon.

Naton neuvoston työkokouksessa keskusteltiin yhteisestä turvallisuusympäristöstämme, hybridi- ja kyberuhista sekä sotilaallisesta liikkuvuudesta. Suomi, Ruotsi ja EU:n korkea edustaja Federica Mogherini osallistuivat näihin keskusteluihin Naton kutsumana. On hyvä, että istumme näissä pöydissä keskustelemassa yhteisistä intresseistämme.

Niin kokouksessa kuin sen ympärillä käytiin Nato-maiden kesken aktiivista keskustelua Naton ja EU:n turvatakuuartikloista. Monia Nato-maita tuntuu huolettavan, aiheuttaako Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen eli 42.7-artiklan jatkokehittäminen ja konkretisoiminen haitallista päällekkäisyyttä Naton viidennen artiklan kanssa.

Suomi seuraa keskustelua kiinnostuneena: turvallisuusaspekti on meille keskeinen ja meitä kiinnostaa, mihin artiklan osalta päädytään. EU:n mukaan ristiriitaa ei ole, vaan Nato on jäsenilleen puolustuksen perusta, minkä Mogherini toisti myös antamassaan EU:n puolustusyhteistyötä koskevassa tilannekatsauksessa.

Koska puolustuksen kova ydin on suurimmalle osalle EU-maista Nato, EU:n osalta kannattaisi nähdäkseni puhua puolustuksen sijaan enemminkin yhteisestä turvallisuudesta. Mutta voisiko olla muutakin, eli minkälaista konkretiaa 42.7-artiklalle Ranskan johdolla haetaan? Siitä keskustelu on vasta käynnistynyt, ja siihen keskusteluun myös Suomen tulee ottaa aktiivisesti osaa. Tämä olkoon ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeisiä prioriteetteja lähiaikoina.

Omassa puheenvuorossani toin esille, että Naton huippukokouksessa pelotteen ja puolustuksen kehittämiseksi tekemät linjaukset kuten valmiuden, vahvistusten ja reagointikyvyn parantaminen, ovat olleet tarpeellisia. Lisäksi kuvasin, mitä Suomi tekee kansallisesti: kerroin valmiuden kehittämisestä, lainsäädäntöhankkeistamme sekä puolustusyhteistyön kehittämisestä, josta tuoreimpana esimerkkinä on puiteasiakirja, jonka allekirjoitin kokouksen yhteydessä järjestetyssä kahdenvälisessä tapaamisessa Ranskan puolustusministeri Florence Parlyn kanssa. Tämä sopimus edesauttaa Suomen ja Ranskan kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämistä ja on merkittävä, koska Ranska on ottanut uudenlaista vetovastuuta EU:n puolustusyhteistyössä.

Allekirjoitin puolustusyhteistyön kehittämistä koskevan puiteasiakirjan yhdessä Ranskan puolustusministeri Florence Parlyn kanssa.

Vastaanotin Pohjantähti-ritarikunnan suurristin

Kuvat: Puolustusministeriö

Vastaanotin nöyrin mielin 18.9.2018 Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaan myöntämän Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan suurristin komentajamerkin.

Kunniamerkki jakaantuu viiteen luokkaan. Suurristi on ritarikunnan korkein kunniamerkki.

Pohjantähden ritarikunta on kuningas Fredrik I:n aikakaudella, vuonna 1748 perustettu ruotsalainen ritarikunta. Ritarikunnan kunniamerkkiä on jaettu ansioituneille ulkomaalaisille vuodesta 1975 lähtien.

Suurristin luovutti Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist, joka oli työvierailulla Helsingissä. Työvierailun aikana keskustelimme lähialueen turvallisuustilanteesta sekä maidemme välisestä harjoitusyhteistyöstä. Tapaaminen oli järjestyksessä jo 45:s, mikä kertoo omaa kieltään yhteistyömme aktiivisuudesta.

Kuvassa kanssani Ruotsin Suomen suurlähettiläs Anders Ahnlid sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.

Ranska ei unohda Suomen apua

Toimin Ranskan asevoimista vastaavan ministerin Florence Parlyn virallisen Suomen-vierailun isäntänä 23.8.2018.

Vierailun aikana keskustelimme maiden kahdenvälisistä suhteista, Itämeren alueen turvallisuustilanteesta, materiaaliyhteistyöstä sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvistä asiakokonaisuuksista. Asialistalla oli myös Suomen asevelvollisuusjärjestelmä (Ranskan suuren vallankumouksen perintöä muuten!) sekä kriisinhallintayhteistyö, eritoten Libanonin UNIFIL-operaatio.

Toki keskustelimme myös Hornetien seuraajakysymyksestä. Kerroin HX-hankkeen aikataulutuksesta. Keväällä jätettyyn alustavaan tarjouspyyntöön saadaan vastaukset ensi vuoden alussa. Vuonna 2020 tehdään viimeiset tarjouspyynnöt ja päätös uudesta hävittäjästä 2021.

Ministeri Parly ilmoitti, että Ranska ei koskaan unohda Suomen antamaa apua syksyn 2015 Pariisin terroristi-iskujen jälkeen.

Iltalehden uutinen tiedotustilaisuudestamme löytyy tästä linkistä.

Puolustusyhteistyötä hyvässä yhteisymmärryksessä

Allekirjoitin yhdessä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin kanssa 9.7.2018 Turussa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Allekirjoitusseremonia järjestettiin sopivasti Suomen Joutsenella merivoimiemme satavuotisjuhlapäivänä.

Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina tiivistäneet merkittävästi kahdenvälistä puolustusyhteistyötään. Kaikki lähti liikkeelle merivoimien välisestä yhteistyöstä parisenkymmentä vuotta sitten. Maiden välillä ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevaa yhteisymmärryspöytäkirjaa.

Nyt tämä puute on korjattu ja poliittinen signaali maailmalle lähetetty. Allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja (Memorandum of Understanding) muodostaa kehyksen Suomen ja Ruotsin väliselle puolustusyhteistyölle. Asiakirjassa kuvataan puolustusyhteistyön tavoitteet sekä luetellaan yhteistyöalueet.

Yhteisymmärryspöytäkirja kattaa Suomen ja Ruotsin rauhan-, kriisi- ja sodanajan puolustusyhteistyön. Yhteistyölle ei aseta ennakkoon rajoitteita, aivan kuten puolustusselonteossakin on linjattu.

Yhteisymmärryspöytäkirja ei sisällä keskinäisen puolustuksen velvoitteita. Kyse ei siis ole puolustusliitosta, mutta Suomi ja Ruotsi syventävät parhaillaan puolustusyhteistyötä kattamaan operatiivisen suunnittelun kaikissa tilanteissa. Puolustusselonteon mukaan esimerkkejä näistä tilanteista ovat esimerkiksi alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen.

Yhteisymmärryspöytäkirja on julkinen ja löytyy osoitteesta http://www.defmin.fi/ajankohtaista/kansainvaliset_sopimukset

Video allekirjoitustilaisuudesta: https://www.facebook.com/DefenceFinland/videos/2092648190754078/

Pohjoisen Euroopan puolustusyhteistyö tiivistyy – mikään maa ei voi vahvistaa puolustustaan vain itsekseen

Tapasin Britannian puolustusministeri Gavin Williamsonin Lontoossa 28.6.2018, jolloin yhdeksän maan puolustusministerit allekirjoittivat JEF-joukon toimintaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Crown copyright 2018
Crown copyright 2018

Britannia on vahva sotilaallinen toimija, joka tunnetaan korkeasta sotilaallisesta valmiudesta ja osaamisesta sekä kyvystä toimia vaikeissakin olosuhteissa. EU-­erosta huolimatta Britannia on tulevaisuudessakin vakautta ja turvallisuutta lisäävä toimija Euroopassa ja laajemmaltikin.

Britannia on Suomelle tärkeä kumppani, ja maiden välistä puolustusyhteistyötä on vahvistettu suunnitelmallisesti. Olemme osallistuneet Britannian johtaman Pohjoisen ryhmän (Northern Group) toimintaan ja vuonna 2016 allekirjoitimme kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevan puitejärjestelyn. Tiivis puolustusyhteistyö Britannian kanssa vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Tämän päivän maailmassa mikään maa ei voi vahvistaa puolustustaan vain itsekseen toimien.

Britannian johtamaan Joint Expeditionary Force (JEF) -joukkoon osallistuminen on uusi yhteistyömuoto Pohjoisen ryhmän välillä. JEF on väline ­ylläpitää ja kehittää puolustus­kykyä, valmiutta ja yhteis­toimintakykyä vastata erilaisiin uhkiin ja kriiseihin.

Jokainen yhdeksästä valtiosta – Britannia, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Liettua, Latvia ja Viro – päättää aina itsenäisesti osallistumisestaan, olipa kyseessä koulutus- ja harjoitustoiminta, muu kansainvälinen toiminta tai operaatioon osallistuminen. JEF:n puitteissa voidaan toimia esimerkiksi osana YK:n, EU:n tai Naton operaatiota, sellaisen operaation tukena tai tietyn maaryhmän itsenäisenä toimintana.

Suomen JEF-osallistuminen perustuu kansallisen puolustus­kykymme kehittämistarpeisiin. Suomi osallistuu joukon koulutus- ja harjoitustoimintaan sekä tilannetietoisuuden, valmiuden ja varautumisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Toimintaan voidaan osallistua kaikilla keskeisillä suorituskyvyillä.

Jos mahdollinen operaatio tulisi kyseeseen – olipa kyse humanitäärisistä tehtävistä tai yhteisestä puolustautumisesta – siihen osallistuvat suomalaisjoukot määriteltäisiin kansallisilla päätöksillä.

Suomen JEF-osallistumista valmisteltiin usean vuoden ajan, tiiviissä yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kesällä 2017 Suomi ja Ruotsi liittyivät seitsemän alkuperäisen maan muodostamaan joukkoon. Kuluvana vuonna olemme osallistuneet joukon harjoituksiin pääosin Brittein saarilla. Tulevina vuosina tulemme näkemään joukon koulutus- ja harjoitustoimintaa myös Itämeren alueella.

JEF:n toimintakyvyn saavuttamista juhlistetaan Lontoossa tänään torstaina. Yhdeksän maan puolustusministerien tapaamisessa allekirjoitetaan myös joukon toimintaa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja.

Suomen osallistuminen ­JEF:iin on osa yhteistyö­verkostoa, joka vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja ennaltaehkäisykykyä. Britannian johtama JEF-joukko on signaali Pohjois-Euroopan maiden halusta vahvistaa yhteistyön avulla puolustustaan ja kyvystä toimia tarvittaessa yhdessä.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 28.6.2018.

Jatkamme Afganistanissa

Eduskunnassa käsiteltiin 12.6.2018 valtioneuvoston selontekoa Suomen tuesta Afganistanille ja Suomen osallistumisen lisäämisestä Resolute Support –kriisinhallintaoperaatiossa (RS). Käyty keskustelu oli pääosin yksimielistä: RS-operaatioon osallistuminen nähtiin edelleen tarpeellisena, ja Suomen osallistumisen lisäämistä tuettiin. Vain vasemmistoliiton eduskuntaryhmä oli eri mieltä.

Pitämässäni esittelypuheenvuorossa totesin mm. seuraavaa:

Suomi on osallistunut kriisinhallintaan Afganistanissa jo pitkään, vuodesta 2002 alkaen, eikä loppua näy. Aiemmassa ISAF-operaatiossa palveli 195 suomalaista sotilasta.

Nyt käynnissä olevassa RS-operaatiossa tavoitteena on Afganistanin turvallisuusjoukkojen ja rakenteiden saattaminen sellaiselle tasolle, että ne pystyvät lopulta itsenäisesti pitämään maan turvallisuustilanteen vakaana. Tähän on vielä matkaa. Siksi tarvitsemme strategista kärsivällisyyttä.

RS-operaatioon osallistuvat joukot ovatkin päätyneet tilannearviossaan siihen, että operaatiota on jatkettava alkuperäistä suunnitelmaa pidempään ja sitä on vahvistettava. Operaatiosta puuttuu joukkoja, ja niitä pyritään nyt lisäämään.

Naton puolustusministerikokouksessa viime viikolla käydyssä keskustelussa 23 maata – mukaan lukien Suomi – ilmoitti lisäävänsä sotilaittensa määrää. Kaikkiaan RS-operaatiossa on 39 joukkoja asettavaa maata. Seuraavan kerran Afganistanin tilannetta käsitellään Naton huippukokouksessa heinäkuussa.

RS-operaatioon osallistuminen on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Puolustushallinnon näkökulmasta on tärkeää, että osallistuminen myös tukee kansallisen puolustuksen kehittämistä sekä kasvattaa kantahenkilökunnan ja reserviläistemme osaamista.

Kriisinhallintaosallistumiseen liittyy aina riskinsä, mikä käy ilmi myös selonteosta, jossa todetaan: ”Pääkaupunki Kabulin turvallisuustilanne jatkuu heikkona. Terroristien kohteita ovat hallinto ja turvallisuusjoukot, mukaan lukien ministeriöt, oikeusistuimet ja poliisiasemat sekä kansainvälisen yhteisön kohteet, kuten RS:n tukikohdat ja suurlähetystöt.”

Suomen osallistumisen painopiste on tällä hetkellä neuvonantajatoiminnassa, joka sisältää myös Kabulissa neuvonantajina toimivien suojaamiseen tarkoitetun omasuojahenkilöstön. Tämän lisäksi Suomen osallistuminen käsittää osallistumisen operaation esikuntatehtäviin sekä tarvittavan kansallisen tuen.

Suomi vahvistaa osallistumistaan nostamalla joukkojen määrän 60 sotilaaseen ensi vuoden alusta. Samalla Suomen osallistuminen keskitetään Saksan johtamalle pohjoiselle komentoalueelle Mazar-i-Sharifiin. Operaatioon on jatkossa tarkoitus asettaa jääkärijoukkue, neuvonantajia, kouluttajia ja esikuntahenkilöstöä.

Jääkärijoukkueen tarjoaminen RS-operaatioon tarjoaa luontevan jatkumon Libanonin UNIFIL-operaatiossa harjaantuneen henkilöstön ja valmiusjoukkokoulutettujen reserviläisten käytölle vaativissa olosuhteissa. Näin saadaan myös kokemuksia muun muassa operoinnista vaativassa kriisinhallinnassa ja vaativissa neuvonantajatehtävissä. Joukkovahvuuden nostaminen 60 sotilaaseen mahdollistaa tarkoituksenmukaisten joukkokokonaisuuksien muodostamisen sekä suomalaisen joukon johtamisen, huollon, hallinnon ja kansallisen tuen järjestämisen olosuhteiden edellyttämällä tavalla.

Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisen kivijalka on kansallinen puolustus. Kriisinhallintaoperaatioissa vaadittava sotilaallinen perusosaaminen luodaan kansallisen puolustuksen tehtävissä. Laadullisesti ja määrällisesti riittävä kotimaan koulutus ja harjoitustoiminta yhdessä kansainvälisen harjoitustoiminnan kanssa ovat perusedellytys palvelusturvalliselle, tulokselliselle ja vaikuttavalle kriisinhallintaosallistumiselle.

Keskustelu löytyy kokonaisuudessaan täysistunnon pöytäkirjasta.