Aihearkisto: ulkopolitiikka

Aurora-harjoitukseen tutustumassa

Kuva: Puolustusministeriö

Olin työvierailulla Ruotsissa 19.-20.9.2017 puolustusministeri Peter Hultqvistin kutsumana. Vierailun ohjelmaan kuului kahdenvälisten neuvotteluiden lisäksi tutustumista Ruotsin Aurora 2017 -harjoitukseen Gotlannissa.

Aurora 2017 -harjoitus on Ruotsin puolustusvoimien pääsotaharjoitus, johon osallistuu Ruotsille tärkeitä kumppanimaita, mukaan lukien Suomi. Meidän osaltamme harjoituksen tavoitteena on kehittää Suomen ja Ruotsin välistä sekä kansainvälistä sotilaallista yhteistoimintaa. Lisäksi pyrkimyksenä on kehittää suomalaisten osaamista monikansallisessa ympäristössä kansallisen puolustuksen vahvistamiseksi.

Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, voitaisiinko myös Suomessa järjestää samantapainen kansainvälinen sotaharjoitus. Iltalehdelle antamassani haastattelussa  totesin, että prosessi on liikkeellä ja aiheesta keskustellaan vielä eri instansseissa.

Mikäli kansainvälinen harjoitus päätettäisiin järjestää, se vaatisi pitkäjänteistä suunnittelutyötä ja yhteydenottoja kumppanimaihin – samalla tavalla kuin Ruotsin Aurora-harjoitus on syntynyt. Käytännössä järjestelyt veisivät ainakin pari vuotta.

Lisää tietoa Aurora-harjoituksesta Puolustusvoimien julkaisemalla videolla:

https://youtu.be/_EfMvlRMazk?list=PLD2166C2C898428E4

Pohjoismaiden neuvoston tilaisuudessa Helsingissä

Helsingissä järjestettiin 12.9.2017 Pohjoismaiden neuvoston Pyöreän pöydän tilaisuus, jonka teemana oli puolustuspoliittinen yhteistyö, Nordefco. Pidin tilaisuudessa puheen, jossa käsittelin pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehitysnäkymiä sekä Suomen Nordefco -puheenjohtajuutta. Suomi on tänä vuonna toiminut Nordefcon puheenjohtajamaana.

Puheessani totesin turvallisuuspolitiikan muutoksen näkyvän Suomen puheenjohtajakauden painopisteissä. Tavoitteenamme on entistä tarkemmin seurata ja analysoida lähialueillamme tapahtuvaa muutosta ja varautua sen aikaansaamiin haasteisiin.

Kerroin myös, että puheenjohtajuuskaudellamme on tehty kaksi uutta käytännön yhteistyöaloitetta huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan kriisinkestokykyyn liittyen. Molemmat ovat kriittisiä tekijöitä myös Suomen puolustukselle.

Maailmalla Pohjoismaat ovat kiinnostava kumppani, sillä me panostamme turvallisuuteen. Meillä on maine alueellisen turvallisuuden tuottajina – ei kuluttajina. Tästä maineesta kannattaa pitää kiinni.

Puhe on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.defmin.fi/puheet

 

Puolustusministerien kokouksessa Tallinnassa

Osallistuin 6.-7. syyskuuta 2017 EU:n puolustusministerien epäviralliseen kokoukseen Tallinnassa.

Kokouksen työistuntojen aiheina ovat EU CYBRID 2017 -harjoitus sekä Sahelin ja Afrikan sarven turvallisuushaasteet YTPP-operaatioiden näkökulmasta. Puolustusministerien ja ulkoministerien yhteislounaalla keskustelua käytiin pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä sekä EU:n puolustusrahastosta.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö etenee

Annoin Verkkouutisille haastattelun koskien Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä, jonka kehittämisessä otetaan jatkuvasti käytännön askeleita. Ilma- ja merivoimista alkanut harjoitteluyhteistyö on levinnyt pikku hiljaa myös maavoimiin. Kuten puolustusselonteossakin todetaan, yhteistyön kehittämiselle ei voi asettaa rajoja. Pyrkimyksenä on kattaa operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa.

Sekä Suomessa että Ruotsissa on viime vuosien aikana tehostettu puolustuksen valmiutta. Meillä on panostettu muun muassa asevelvollisiin ja käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaamiseen sekä kehitetty tiedustelu- ja kyberpuolustuskykyjä. Myös sodanajan joukkojen määrää nostetaan. Ruotsissa on puolestaan päätetty lisäyksistä puolustusmäärärahoihin ja puolustusvoimien kykyjen lisäämisestä. Ruotsi on myös palauttamassa asevelvollisuuden rajatusti. Tätä seikkaa täytyy ilolla tervehtiä, sillä seurauksena saadaan volyymiä myös maavoimien harjoitteluun. Tällä hetkellä Ruotsin maavoimat ovat olleet verraten pienet verrattuna Suomeen, mutta tulevaisuudessa harjoittelussa päästään pidemmälle.

Maidemme välisestä nopeasti edenneestä puolustusyhteistyöstä on kiittäminen myös Ruotsin nykyisen puolustusministerin Peter Hultqvistin sitoutumista asiaan. Puolustusyhteistyön eteneminen on joskus myös henkilökemioista kiinni, ja hänen kanssaan yhteistyötä on ollut erittäin helppoa tehdä. Suomen kannalta on ollut edullista, että meillä on ollut ruotsalainen puolustusministeri, joka on ollut vilpittömästi kiinnostunut Suomi-yhteistyöstä.

Kommentoin Verkkouutisille myös Ruotsin ja Venäjän tämän syksyn suuria sotaharjoituksia.

Venäjän Zapad-harjoitukset ulottuvat Barentsinmereltä Itämerelle saakka, ja niihin osallistuu virallisen venäläisilmoituksen mukaan 12 700 sotilasta. Todellinen määrä voi kuitenkin olla jopa kymmenkertainen, koska joukkoja on jaettu samanaikaisiin rinnakkaisharjoituksiin.

Samaan aikaan Ruotsi järjestää Aurora 17 –sotaharjoituksen, johon osallistuu noin 19 000 ruotsalaissotilasta ja joukkoja Tanskasta, Virosta, Suomesta, Ranskasta, Liettuasta, Norjasta ja Yhdysvalloista. Lisäksi on käynnissä syyskuun 8. päivänä alkava Itämeren monikansallinen Northern Coasts -merisotaharjoitus. Itämerellä tulee siis totisesti olemaan liikennettä.

Mediassa maalailluista uhkakuvista huolimatta tiiviin harjoitussyksyn riskit liittyvät lähinnä mahdollisiin väärinymmärryksiin tai onnettomuuksiin, joiden todennäköisyys on tavallista korkeampi, kun samalla alueella operoi runsaasti joukkoja eri maista. Vaikea nähdä, että kukaan erityisesti provosoisi harjoittelua – uskon, että kaikki harjoituksiin osallistuvat maat haluavat viedä harjoitukset kunnialla läpi ilman ongelmia, joista voisi koitua eskalaation vaara.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö vakaalla pohjalla

Ruotsilla on kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä Suomelle erityisasema. Maiden välistä yhteistyötä kehitetään pitkän historian ja yhteisten arvojen pohjalta. Kanssakäyminen Ruotsin kanssa tähtää Itämeren alueen turvallisuuden ja kummankin maan puolustuksen vahvistamiseen. Kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennakkoon rajoitteita, sanotaan puolustusselonteossakin.

Sotilasliittoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi arvioivat turvallisuusympäristöään pitkälti samoista lähtökohdista. Tältä pohjalta ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustusyhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa on Suomen etujen mukaista. Yhteisellä toiminnalla korotetaan myös kynnystä välikohtausten tai hyökkäysten syntymiselle.

Yhteistyön tavoitteena on puolustuksen suorituskyvyn ja yhteistoimintakyvyn parantaminen. Samalla lisätään molempien maiden puolustusvoimien toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. Yhteistyö perustuu maiden väliseen luottamukseen, jatkuvaan tiiviiseen kanssakäymiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn.

Puolustusyhteistyötä kehitetään kattamaan operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa. Esimerkkejä näistä voivat olla alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen.

Kuluvalla hallituskaudella käytännön toimenpiteet ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti koulutus- ja harjoitustoiminnassa sekä tilannekuvayhteistyössä.

Marraskuussa 2016 ruotsalaisia joukkoja osallistui Rovajärvellä suureen maavoimien vaikuttamisharjoitukseen. Suomalaisia hävittäjiä on taas osallistunut esimerkiksi syyskuussa 2016 Gotlannissa Ruotsin ilmavoimien harjoitukseen. Suomen osallistuminen kaikilla puolustushaaroillaan tulevaan AURORA-harjoitukseen on myös hyvä esimerkki.

Suomen ja Ruotsin merivoimien välillä on tehty tilannekuvayhteistyötä jo 2000-luvun alusta. Merivalvonnassa tehtävää yhteistyötä on mahdollista lisätä ja siirtää käytäntö myös ilmavalvonnan puolelle.

Lisäksi maiden välillä on kehitetty salattuja viestiyhteyksiä ja selvitetty mahdollisuuksia tukeutua nykyistä joustavammin toistensa tukikohtiin ja satamiin.

Yhteistyön tiivistämiseen liittyvää oikeudellista pohjaa rakennetaan kummassakin maassa. Suomessa viime heinäkuussa voimaantulleet lakimuutokset puolustusvoimista annetun lain, aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta sekä laki kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevasta päätöksenteosta syventävät yhä kanssakäymisen mahdollisuuksia.

On niin Ruotsin kuin Suomen edun mukaista, että luottamuksen hengessä tehtävä vuorovaikutus syvenee entisestään. Erityisen hyvä henki yhteistyössä allekirjoittaneelle on ollut Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin kanssa. Mahdollisuudet ovat rajattomat kun halua ja yhteisymmärrystä löytyy.

Sukellusvene UC-57:n muistotilaisuus

Esitin 11. elokuuta 2017 tervehdykseni sukellusvene UC-57:n satavuotismuistotilaisuudessa.  Saksalainen sukellusvene kuljetti suomalaisia jääkäreitä vuonna 1917 Loviisan edustalle Hamnskäriin mutta katosi paluumatkalla jäljettömiin vieden mennessään koko aluksen saksalaisen miehistön.

Sukellusveneen Suomeen toimittaman jääkärietujoukon tehtävänä oli vaikeuttaa venäläisten joukkojenkuljetuksia räjäyttämällä Itä- ja Kaakkois-Suomen rautatiesiltoja.

Satavuotiaan Suomen on hyvä muistaa, että se rakentuu kymmenille, sadoille, tuhansille pienille ja suurille uhrauksille. Jääkärit kotimaahansa kuljettanut UC-57 ja sen miehistö maksoi kalleimman mahdollisen hinnan sankariteostaan. Kylmä Suomenlahti koitui 27 vapautemme saksalaisauttajan lopulliseksi leposijaksi.