Aihearkisto: ulkopolitiikka

Yhteistyötä Slovakian kanssa

Suomi on allekirjoittanut aiesopimuksen, jonka tarkoitus on pohjustaa suomalaisen Patrian panssaroitujen miehistönkuljetusiajoneuvojen myymistä Slovakian armeijalle. Allekirjoitin asiakirjan yhdessä Slovakian puolustusministeri Peter Gajdošin kanssa EU:n ministerikokouksen yhteydessä Brysselissä.

Slovakia on etsinyt yhteistyökumppania jo jonkin aikaa, ja nyt sellainen näyttäisi toivottavasti Suomesta löytyvän. Hankinta on kuitenkin vasta alkuvaiheessa: Slovakian parlamentti hyväksyi 17.5.2017 hallituksen suunnitelman vanhojen neuvostoaikaisten panssaroitujen ajoneuvojen korvaamiseksi uusilla vuoteen 2029 mennessä.

Hankinnan arvo on enintään 1,2 miljardia euroa ja se on Slovakian historian suurin sotilaskaluston modernisointihanke. Aiesopimuksemme ei kuitenkaan vielä tarkoita, että Patria olisi valikoitumassa vaunujen toimittajaksi.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Slovakia aikoo ostaa 81 panssaroitua kahdeksanpyöräistä monikäyttövaunua ja 404 kevyempää, nelipyöräistä panssaroitua ajoneuvoa. Tarjouspyyntöjä ei ole vielä lähetetty, vaan hankinnan tarkemmat yksityiskohdat selviävät vuoden loppuun mennessä.

Slovakia aikoo joka tapauksessa kasvattaa puolustusbudjettinsa 1,16:sta 1,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Toivottavasti nyt allekirjoitettu aiesopimus on merkki siitä, että Nato-maiden ja muidenkin nostaessa puolustusbudjettejaan kohti kahta prosenttia BKT:sta tämäntyyppisiä kauppoja hierotaan enemmänkin. Se on Suomen puolustusteollisuuden ja sotilaallisen huoltovarmuuden etu.

Keskustelua keskinäisen avunannon velvoitteesta

Annoin Uudelle Suomelle haastattelun liittyen EU:n Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon velvoitteeseen. Totesin, että aiheesta olisi syytä laajemmin keskustella EU:n sisällä ja pohdin myös, pitäisikö EU:ssa olla organisaatio, joka koordinoisi avunantoa.

Asia nousi esille Viron työvierailuni yhteydessä, kun Viron yleisradio väitti nettijuttunsa otsikossa, ettei Nato-joukkoja mielestäni pitäisi päästää Suomeen puolustamaan Viroa. Otsikko on raflaava, mutta sellaiseen saa poliitikko nykypäivänä valitettavasti tottua.

Selkeä lähtökohta joka tapauksessan on, että mikään maa tai mikään sotilasliitto ei voi tuoda joukkojaan Suomeen ilman, että Suomen valtiojohto niin päättää. Ei voi olla mitään automaatiota, että esim. Nato-joukot saavat huseerata Suomessa miten vain haluavat.

Sekä Suomi että Viro ovat EU-maita, mutta Viro kuuluu Natoon. Viron puolustusratkaisun ydin on Naton turvatakuut, kun taas Suomen puolustusratkaisu on sotilasliittoon kuulumaton itsenäinen ja uskottava puolustus.

Lissabonin sopimus ei anna Suomelle turvatakuita, mutta se velvoittaa sekä Suomen että Viron EU-maina auttamaan pulaan joutunutta maata. Avuntarpeesta neuvotellaan tapauskohtaisesti ja apu voi vaihdella puolustusvaliokunnan puheenjohtajaa Ilkka Kanervaa lainatakseni ”villasukista Hornet-hävittäjiin”. Sotilaallisen avun mahdollisuus ei siis ole poissuljettu.

Mielestäni EU:ssa tarvitaan syvällisempää keskustelua ja laajempaa yhteisymmärrystä siitä, mitä Lissabonin sopimuksen avunantovelvoite tarkoittaa käytännössä. Jos todellinen sotatilanne tapahtuisi, miten Euroopan unionin piirissä toimittaisiin? Tämän keskustelun käyminen on erityisen tärkeää Suomen kaltaiselle sotilasliittoon kuulumattomalle maalle.

Tällä hetkellä avunannon merkitys on melkoiselle osalle EU-maista ilmeisen epäselvää siinä mielessä, että asiaa ei ole yhtä perusteellisesti käsitelty kuin Suomessa. Ranskan terrori-iskun jälkeinen avunpyyntö oli kuitenkin hyvä harjoitus, josta voi ottaa oppia. Suomikin vastasi pyyntöön lähettämällä 160 sotilasta YK:n UNIFIL-operaatioon Libanoniin vapauttaen ranskalaisjoukkoja reservipataljoonasta.

Suomalaisia Kevadtormissa

Tein 16. toukokuuta 2017 työvierailun Viroon. Vierailun isännöi Viron puolustusministeri Margus Tsahkna, jonka kanssa ohjelmassa oli myös kahdenvälinen tapaaminen. Lisäksi tapasin aiemman puolustusministerin, Viron parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Hanson.

Keskustelut koskivat kahdenvälistä puolustusyhteistyötämme, alueellista turvallisuustilannetta ja Viron tulevaa EU-puheenjohtajakautta. Niin kuin aina, keskustelut sujuivat hyvässä hengessä.

Tapaamisten ohella vierailin Viron puolustusvoimien Kevadtorm 2017 -pääsotaharjoituksessa, johon osallistui nyt myös suomalaisia joukkoja: esikuntaupseerien lisäksi mukana oli reserviläisistä koottu taistelupioneerijoukkue. Kaikkiaan 67 henkilöä, joista 40 reserviläistä, 3 varusmiestä (kokelaslääkäri ja taistelukameratiimi) ja 24 kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Pioneeriemme osaaminen sai tunnustusta.

Ohjelmassa oli myös tutustuminen Viron vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön Kaitseliitin toimintaan. Kenraalimajuri Meelis Kiili piti ajatuksia herättävän alustuksen.

Saksalainen Leopard 2A6 -panssarivaunu ylittämässä suomalaisten Leguan-siltaa Kevadtorm-harjoituksessa Virossa.

Vierailusta uutisoi Viron yleisradio ERR.

Nordefco-kokous Turun linnassa

Isännöin 3.-4. toukokuuta Pohjoismaiden puolustusministerien kokousta, joka järjestettiin Turussa. Suomi on vuonna 2017 pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon puheenjohtajamaa, ja kokous oli osa puheenjohtajavuoden ohjelmaa.

Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, kuten alueellista turvallisuustilannetta. Alueellista turvallisuustilannetta tarkasteltiin mm. uusien uhkien näkökulmasta ja vieraille esiteltiin hybridiosaamiskeskuksen toimintaa. Kokouksen asialistalla olivat myös ilmavoimien harjoitusyhteistyö, puolustusmateriaaliyhteistyö sekä pohjoismainen yhteistyö kansainvälisissä operaatioissa.

Lisäksi ohjelmaan kuului tutustuminen Länsi-Suomen Meriliikennekeskukseen ja Länsi-Suomen Merivartioston toimintaan.

Nordefco-kokouksesta uutisoivat mm. Yle ja IS.

Vasemmalta: Claus Hjort Frederiksen (Den), Arnór Sigurjónsson (Isl), Peter Hultqvist (Swe), JN, Ine Eriksen Søreide (Nor).

 

 

EU:n puolustusministerit kokoontuivat Maltalla

Kuvassa kanssani vierailun isäntä, Maltan ministeri Carmelo Abela ja EU:n korkea edustaja Federica Mogherini.

Vietin 700:nnen päiväni puolustusministerinä Maltan Vallettassa EU:n puolustusministerien epävirallisessa kokouksessa.

Kokouksen työistuntojen ja työlounaan aiheina olivat pysyvä rakenteellinen yhteistyö, EU:n toimet Libyassa ja välimerellä (mm. operaatio EUNAVFOR MED Sophia) sekä EU:n taisteluosastot. Työlounaalle osallistuivat myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja YK:n rauhanturvaoperaatioista vastaava alipääsihteeri Jean-Pierre Lacroix.

Matkaohjelmaani kuuluivat lisäksi kahdenväliset tapaamiset Viron puolustusministeri Margus Tsahknan sekä alipääsihteeri Lacroix’n kanssa.

Tutustuin Hemvärnetiin

Kuva: Government Offices of Sweden

Tein 29.-30.3.2017 työvierailun Ruotsiin, jossa kävin kahdenvälisiä keskusteluja Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa. Vajaan kahden vuoden ministeriaikanani olen ehtinyt tavata Ruotsin kollegani yli 20 kertaa ja jokainen tapaaminen on tapahtunut rakentavassa hengessä. Tällä kertaa keskustelimme mm. Itämeren alueen turvallisuustilanteen kehityksestä, Suomen ja Ruotsin kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, yhteistyöstä Nordefcon puitteissa sekä EU:n puolustusulottuvuudesta.

Lisäksi tutustuin vierailuni aikana Hemvärnetin taistelukouluun ja toimintaan Vällingessä, joka on puolen tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Hemvärnet on vuonna 1940 perustettu Ruotsin puolustusvoimien osa, jonka tehtävänä on tukea yhteiskuntaa ja sen toimintoja kaikissa turvallisuustilanteissa. Hemvärnetin joukot koostuvat sitoumuksensa antaneista vapaaehtoisista ja tehtävät ovat pääasiassa valvonta-, vartiointi- ja tukitehtäviä. Sain keskustella Hemvärnetin toimijoiden kanssa, ja he kaikki tuntuivat hyvin sitoutuneilta tehtäviinsä.

Luovutin puolustusministeriön plaketin Hemvärnetin johtajalle, prikaatikenraali Roland Ekenbergille kiitokseksi vierailun hyvistä järjestelyistä.