Aihearkisto: ulkopolitiikka

Tapasin Yhdysvaltain maavoimien komentajan

Tapasin 5.2.2018 Yhdysvaltain maavoimien komentajan, kenraali Mark A. Milleyn, joka kävi myös seuraamassa valmiusyksikön ammuntoja. Varusmiestemme osaaminen oli tehnyt selkeästi vaikutuksen. Keskustelimme Itämeren alueen turvallisuustilanteesta ja maidemme välisestä puolustusyhteistyöstä, joka on etenkin harjoitustoiminnan saralla kehittynyt viime vuosina harppauksin. Vierailua isännöi Suomen maavoimien komentaja kenraalimajuri Petri Hulkko.

Vastaus kirjalliseen kysymykseen koskien asevientiä Qatariin

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd) jätti vastattavakseni kirjallisen kysymyksen koskien valmisteilla olevaa asevientiä Qatariin. Feldt-Ranta kysyi, onko Qatar Suomelle sopiva panssariajoneuvojen ja kranaatinheitinten vientikohde. Lisäksi hän tiedusteli, millä keinoin hallitus aikoo varmistaa, ettei myytyjä puolustustarvikkeita myöhemmin käytetä humanitaarisen lain vastaisesti tai myydä luvattomasti eteenpäin.

Vastauksessani kirjalliseen kysymykseen totean mm. seuraavaa:

Suomi toimii puolustustarvikkeiden viennissä kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Lain mukaan puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon, kauttakuljetukseen ja välitykseen tarvitaan aina valtioneuvoston tai puolustusministeriön myöntämä lupa. Luvan saamisen edellytyksenä on luotettava selvitys tavaran lopullisesta käyttäjästä ja loppukäytöstä.

Lupaharkinta perustuu tarkkaan tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Euroopan unionin neuvoston yhteisen kannan mukaisesti lupia myönnettäessä arvioidaan sekä määrämaan sisäistä tilannetta ja sen kansallista turvallisuutta että alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta. Lupaa myönnettäessä arvioidaan määrämaan sitoutumista kansainvälisten sitoumusten ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen. Arvio tehdään myös mahdollisesta epätoivotusta jälleenvientiriskistä.

Kansallisen lainsäädännön ja EU:n yhteisen kannan mukaisesti lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon mm. kohdemaan ihmisoikeustilanne sekä vakavat humanitaarisen oikeuden loukkaukset.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen arvio tehdään ulkoasiainministeriön vientivalvontatyöryhmässä, ja tarkastelussa hyödynnetään myös Suomen edustustoverkostoa. Valtioneuvoston kokonaisharkinnassa huomioidaan taloudelliset ja huoltovarmuuteen liittyvät tekijät, mutta ne eivät saa mennä EU:n yhteisten kriteerien edelle. Vastaava käytäntö tapauskohtaisesta harkinnasta on valtaosassa EU-maita. Varsinaiset lupapäätökset tehdään kansallisesti, mutta EU-maat konsultoivat toisiaan aktiivisesti ja niiden tulee ottaa huomioon toistensa päätökset.

Tiettyihin Lähi-idän alueelle kohdistuviin vienteihin on viime aikoina suhtauduttu aiempaa pidättyvämmin erityisesti Jemenin ja Syyrian tilanteen johdosta. Myös Suomessa arvioimme tilanteen kehitystä tarkasti. Saudi-Arabia ja sen johtama liittouma toimii Jemenissä sen laillisen hallituksen pyynnöstä. Iskujen kohdistuminen siviileihin on tuomittavaa ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista.

Qatariin ei kohdistu kansainvälistä asevientikieltoa ja päätökset esittelykäyttöön myönnetyistä väliaikaisista vientiluvista on tehty kansallisen lainsäädännön sekä Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Tuotteet ovat palanneet esittelyn jälkeen Suomeen.

Kirjallinen kysymys ja vastaukseni luettavissa kokonaisuudessaan eduskunnan sivuilla.

Mattisin sanomaa Suomen-vierailusta

Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattis vieraili hiljattain Suomessa. Hänen yhdysvaltalaiselle lehdistölle antamansa vierailuun liittyvät kommentit jäivät Suomen mediassa jostain syystä olemattomalle huomiolle. Mattis kuitenkin totesi mm. seuraavaa:

”But it is an opportunity to reiterate:  We stand by our friends, democracies, NATO and otherwise in Europe, if any nation, including Russia, seeks to undermine the rules-based international order.  And we do have a lot of shared values, about sovereignty.  You know that — most of you know some of the history of Finland or a lot, and how they’ve had to fight to hang on to their freedom, their territory, self-determination.”

“I like reading other nation’s declarations of independence and constitutions.  They’re very, very interesting.  You see the cultured come out.  Some of the same themes keep coming back time after time, but they’re in different words.”

“But we’ll — we’ll just talk about how we can work together to boost the collective ability for self-defense, and with some of the NATO nations there as well.  Obviously, NATO collective defense.”

Mattis tuntee Suomen historiaa. Hänen sanansa vahvistavat Suomessakin kuultua viestiä siitä, että Yhdysvallat näkee Suomen kumppanimaana ja on halukas tekemään kanssamme tiivistä puolustusyhteistyötä, vaikkemme Nato-maa olekaan.

Puolustusministeri Mattisin puhe lehdistölle on kokonaisuudessaan luettavissa Yhdysvaltain puolustusministeriön sivuilla.

Naton puolustusministerikokouksen antia

Naton puolustusministerikokous järjestettiin Brysselissä 9.11.2017.

Kokouksessa osallistuin Resolute Support -operaatiota (RS) käsittelevään työistuntoon sekä ministerikokouksen yhteydessä järjestettäviin ISIS:n vastaisen koalition (D-ISIS) ja RS-operaation pohjoisen komentoalueen (TAAC-N) kokouksiin. Lisäksi allekirjoitin yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla Suomen puolustusministeriö liittyi mukaan monikansalliseen ilmasta maahan -ampumatarvikkeiden hankinta- ja käyttöyhteistyöhön. Se osaltaan lisännee kustannustehokkuutta ja huoltovarmuutta.

Resolute Support -operaation keskeisin strateginen päämäärä on rauha Afganistanissa. Tämä edellyttää Afganistanin hallitukselta rauhan- ja sovintoprosessin edistämistä sekä alueellisen konsensuksen aikaansaamista. RS jatkaa Afganistanin turvallisuusviranomaisten tukemista koulutuksen ja neuvonannon keinoin ilman lopettamispäivämäärää.

Yhdysvaltojen Etelä-Aasian strategian myötä sekä Yhdysvallat että useat muut operaatioon osallistuvat maat ovat ilmoittaneet kasvattavansa joukkojaan Afganistanissa. Suomi ilmoitti jatkavansa operaatiossa noin 30 sotilaalla. Lisäksi selvitämme mahdollisuuksia vahvistaa nykyistä osallistumistamme. Sotilaallisen osallistumisen lisäksi Suomi tukee Afganistanin vakauttamistoimenpiteitä mm. tukemalla turvallisuussektoria taloudellisesti sekä antamalla kehitysapua.

ISIS:n vastainen koalitio on saavuttanut merkittävää edistystä. Aiemmin nimillä C-ISIL ja C-ISIS tunnetun koalition nykyisen nimen D-ISIS kirjain D tulee sanasta ”defeat”, joka kertoo paljon siitä, missä vaiheessa operaatiossa mennään. Noin 90 prosenttia ISIS:n hallussa pitämistä alueista on vallattu takaisin. Painopiste on siirtymässä taistelutoiminnasta maan vakauttamiseen ja jälleenrakennukseen, mikä edellyttää uudentyyppisiä osallistumismuotoja.

Suomen osallistumista Irakin OIR-operaatiossa jatketaan noin 100 sotilaalla vuoden 2018 loppuun asti ja koulutus- ja neuvonantotoiminta laajennetaan koskemaan kurdien peshmerga-joukkojen lisäksi myös muita Irakin turvallisuusjoukkoja. Lisäksi Suomi katsoo tulevaisuuteen antamalla taloudellista tukea humanitaariseen apuun ja jälleenrakentamiseen. Tuesta noin puolet menee miinanraivaukseen ja räjähtämättömien ammusten raivaukseen vapautetuilla alueilla.

Kävin Georgiassa

Suomen ja Georgian puolustusministerit. Kuva: MoD GE

Kävin työvierailulla Georgiassa 30.-31.10.2017. Vierailun isäntänä toimi Georgian puolustusministeri Levan Izoria. Kyseessä oli virallinen vastavierailu: Izoria vieraili Suomessa tammikuussa 2017.

Suomen-vierailullaan Izoria tutustui Suomen asevelvollisuusjärjestelmään. Nyt myös Georgia on palaamassa yleiseen asevelvollisuuteen.

Työvierailuni aikana keskustelin Izorian kanssa maidemme kahdenvälisistä suhteista, Mustanmeren turvallisuustilanteesta sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvistä asiakokonaisuuksista. Tapasin myös Georgian presidentti Giorgi Margvelashvilin sekä pääministeri Giorgi Kvirikashvilin.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö aktiivista

Osallistuin 24.10.2017 Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen järjestämään Hanakäräjät-keskustelutilaisuuteen. Paikalla oli myös Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist. Hanakäräjien teemana oli Puolustus ja turvallisuus uudessa ajassa – suomalainen ja ruotsalainen näkökulma Euroopassa tapahtuvaan kehitykseen ja Itämeren alueeseen.

Tilaisuudessa pitämässäni puheessa käsittelin Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä puolustusyhteistyötä. Kuten tiedämme, tälle yhteistyölle on vankka tuki – niin kansalaisten kuin poliitikkojenkin.

Yhteistyö Ruotsin kanssa tähtää Itämeren alueen turvallisuuden sekä maidemme puolustuksen vahvistamiseen. Parhaillaan syvennämme yhteistyötä kattamaan operatiivisen suunnittelun kaikissa tilanteissa. Puolustusselonteon mukaan esimerkkejä näistä tilanteista voisivat olla alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen. Tämä on vahva kirjaus ja selkeä signaali. Tämän tyyppisellä toiminnalla korotamme yhdessä sotilaallisen voimankäytön kynnystä.

Muun muassa operatiivisen yhteistyön mahdollistamiseksi oikeudellisia kysymyksiä tarkastellaan kummassakin maassa. Suomessa viime kesänä voimaantulleet lakimuutokset mahdollistavat yhteistyön tiivistämistä entisestään. Yksi näistä muutoksista on Puolustusvoimien uusi kolmas tehtävä: kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen.

Usein kysytään, voisivatko Suomi ja Ruotsi solmia puolustusliiton. Asialla on omat kannattajansa ja vastustajansa. Minusta kuitenkin on tällä hetkellä tärkeintä keskittyä käytännön tekemiseen, muun muassa yhteisen harjoittelun muodossa. Sitä kautta kehitämme kyvyn toimia yhdessä. Venäläistä sananlaskua vapaasti lainaten: praktiikka on pumagaa tärkeämpää.

Suomen ja Ruotsin käytännön tason puolustusyhteistyö on aktiivista. Ilmavoimien osalta reilu viikko sitten päättynyt Ruska 17 on tästä oiva esimerkki. Ruotsalaiset ilma-alukset osallistuivat harjoitukseen sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevien joukkojen osana että niiden vastaosastoina. Toinen hyvä esimerkki harjoitusyhteistyöstä on Ruotsin puolustusvoimien syyskuussa järjestämä Aurora 17 -pääsotaharjoitus, johon Suomen puolustusvoimat osallistui maa-, meri- ja ilmavoimien harjoitusjoukoilla.

Myös Suomessa olisi perusteltua järjestää Auroran tapaan iso harjoitus, johon muut maat voisivat osallistua. Siinä voitaisiin testata esimerkiksi kykyä vastaanottaa ulkomaista sotilaallista apua.