Aihearkisto: ulkopolitiikka

Ja se SOI!

Tein 7.-10.5.2018 työvierailun Washingtoniin, jossa tapasin Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattisin ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin. Tapaaminen Mattisin kanssa oli kolmas laatuaan, Hultqvistin kanssa jo 40:s!

Voi sanoa, että puolustushallintojemme väliset suhteet eivät kai koskaan ole olleet näin hyvällä tolalla. Keskustelimme erinomaisessa hengessä yleisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, transatlanttisista suhteista ja maidemme välisen puolustusyhteistyön ajankohtaisista asioista, etenkin harjoitustoiminnasta.

Keskeinen osa vierailua oli kolmenvälisen aiejulistuksen (Statement of Intent, SOI) allekirjoittaminen. Suomen ja Ruotsin kahdenväliset puolustussuhteet Yhdysvaltojen kanssa ovat hyötyneet vuonna 2016 laadituista vastaavanlaisista aiejulistuksista ja samaa mallia halutaan jatkossa soveltaa myös kolmenväliseen puolustusyhteistyöhön.

Kolmenvälinen SOI täydentää ja kokoaa yhteen aikaisemmin sovittuja asiakokonaisuuksia; yhteistyön avulla voidaan esimerkiksi varmistaa, ettei synny päällekkäisyyksiä tai kilpailutilanteita kansainvälisessä harjoitus- ja muussa koulutustoiminnassa. Suomen ja Ruotsin puolustusministerit ovat informoineet parlamenttiensa ao. valiokuntia asiasta 19.4.2018.

Aiejulistus on poliittinen tahdonilmaus yhteistyöstä, ei juridisesti sitova valtiosopimus. Se ei vie Suomea tai Ruotsiin Natoon eikä se tuo turvatakuita. Suomi on edelleen sotilasliittoon kuulumaton maa, joka eduskunnan hyväksymän puolustuselonteon hengessä tiivistää yhteistyötään Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa.

Kuvat: Pentagon

Pentagonin tilaisuuden jälkeen jatkoimme Peter Hultqvistin kanssa Atlantic Councilin seminaariin Itämeren alueen turvallisuudesta, jossa pidin puheen.

Aiejulistuksen allekirjoittamisesta ja Washingtonin tunnelmista uutisoivat mm. HS, Yle, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Kaleva ja Turun Sanomat.

Tapasin Puolan asevoimien komentajan

Tapasin 24.4.2018 Puolan asevoimien komentajan, kenraali Leszek Surawskin, joka oli työvierailulla Suomessa. Surawskin vierailun isäntänä toimi puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Keskustelimme Itämeren alueen turvallisuustilanteesta ja maidemme välisestä puolustusyhteistyöstä. Taustalla sopivasti Mannerheim, jonka elämässä on paljonkin yhtymäkohtia Puolaan.

Talviaurinkoa Bodenissa

Kuvat: Puoluetusministeriö

Tein työvierailun Pohjois-Ruotsin varuskuntakeskittymään Bodeniin 19.-20.3.2018.

Vierailun aikana tapasin Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin, jonka kanssa käydyt kahdenväliset keskustelut käsittelivät mm. Itämeren alueen turvallisuustilanteen kehitystä, Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä puolustusyhteistyötä, yhteistyötä Nordefcon puitteissa sekä transatlanttista yhteistyötä. Kyseessä oli jo 38:s tapaamiseni ministeri Hultqvistin kanssa – Liekö jo ennätys alallaan?

Lisäksi tutustuin Ruotsin puolustusvoimien Kiirunatunturin ja Bodenin alueella järjestettävään Vintersol 2018 -sotaharjoitukseen sekä tapasin harjoitusjoukkoja kauniissa maalissäässä. Joukossa oli jo ruotsalaisia varusmiehiä ja reserviläisiä ammattiarmeijan rungon tukena. Ruotsin puolustus ottaa määrätietoisia askeleita oikeaan suuntaan, mitä on Suomessakin tyytyväisyydellä tervehdittävä.

Puolustusministerikokouksen antia

Osallistuin 6.3.2018 EU:n ulkoasiainneuvoston puolustusministerikokoukseen Brysselissä. Asialistalla olivat EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) toimeenpano ja jatkonäkymät sekä EU:n puolustusrahaston toimeenpano. Lisäksi keskustelua käytiin EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä ja luotiin katsaus EU:n sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Yhdeksi pääaiheeksi kokouksessa nousi sotilaallisen liikkuvuuden helpottaminen, mikä on tärkeää myös Suomelle. Kysymys on byrokratian purkamisesta ja pullonkaulojen poistamisesta; esimerkiksi lupakäytäntöjen helpottamisesta ja sen selvittämisestä, täyttääkö infrastruktuuri myös sotilaalliset vaatimukset. Jäsenmaat päättävät kuitenkin tulevaisuudessakin joka kerta itse joukkojen ja kaluston liikkumisesta alueellaan.

EU:n puolustusaloitteista tehtiin viime vuonna suunnitelmia, ja nyt on toimeenpanon vuoro. PRY:n osalta tehtiin päätös 17 projektista, joista joulukuussa annettiin poliittinen julistus. Lisäksi sovittiin seuraavista askeleista: tänä vuonna on tarkoitus mm. sopia kolmansien maiden osallistumisesta ja todennäköisesti päättää uusista projekteista.

Puolustusrahastoa koskien Suomen tavoite on saada tukea kansallisten suorituskykyjen kehittämiselle ja parantaa suomalaisen pk-yritysvetoisen ja kilpailukykyisen teollisuuden toimintaedellytyksiä eurooppalaisilla puolustusmarkkinoilla. Komission suunnitelman mukaan EU rahoittaisi vuodesta 2021 alkaen tutkimusta ja kehitystä 1,5 miljardilla eurolla vuodessa. On tärkeää varmistaa, että suomalaiset yritykset pääsevät tästä osalliseksi.

Koskien EU:n ulkopuolisten kumppanien huolia niin korkea edustaja Mogherini, komissaari Katainen kuin useat jäsenmaat korostivat, että EU:n puolustuksen kehittäminen ei ole päällekkäistä Naton kanssa eikä siinä ole kyse protektionismista. Vahvempi Euroopan puolustus tukee transatlanttista taakanjakoa, ja puolustusteollisuuden kehittäminen perustuu kilpailukykyyn ja avoimuuteen.

Vahva EU myös puolustuksen alalla on Suomenkin etu. Olemme olleet tässä keskustelussa aktiivisia ja olemme sitä myös jatkossa. Kaiken pohjana on, että jäsenmaiden oma puolustus on kunnossa.

Aiheesta uutisoi mm. Yle.
Videohaastattelu Brysselistä katsottavissa täällä.

Tapasin Yhdysvaltain maavoimien komentajan

Tapasin 5.2.2018 Yhdysvaltain maavoimien komentajan, kenraali Mark A. Milleyn, joka kävi myös seuraamassa valmiusyksikön ammuntoja. Varusmiestemme osaaminen oli tehnyt selkeästi vaikutuksen. Keskustelimme Itämeren alueen turvallisuustilanteesta ja maidemme välisestä puolustusyhteistyöstä, joka on etenkin harjoitustoiminnan saralla kehittynyt viime vuosina harppauksin. Vierailua isännöi Suomen maavoimien komentaja kenraalimajuri Petri Hulkko.