Aihearkisto: ulkopolitiikka

Suomalaisia Kevadtormissa

Tein 16. toukokuuta 2017 työvierailun Viroon. Vierailun isännöi Viron puolustusministeri Margus Tsahkna, jonka kanssa ohjelmassa oli myös kahdenvälinen tapaaminen. Lisäksi tapasin aiemman puolustusministerin, Viron parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Hanson.

Keskustelut koskivat kahdenvälistä puolustusyhteistyötämme, alueellista turvallisuustilannetta ja Viron tulevaa EU-puheenjohtajakautta. Niin kuin aina, keskustelut sujuivat hyvässä hengessä.

Tapaamisten ohella vierailin Viron puolustusvoimien Kevadtorm 2017 -pääsotaharjoituksessa, johon osallistui nyt myös suomalaisia joukkoja: esikuntaupseerien lisäksi mukana oli reserviläisistä koottu taistelupioneerijoukkue. Kaikkiaan 67 henkilöä, joista 40 reserviläistä, 3 varusmiestä (kokelaslääkäri ja taistelukameratiimi) ja 24 kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Pioneeriemme osaaminen sai tunnustusta.

Ohjelmassa oli myös tutustuminen Viron vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön Kaitseliitin toimintaan. Kenraalimajuri Meelis Kiili piti ajatuksia herättävän alustuksen.

Saksalainen Leopard 2A6 -panssarivaunu ylittämässä suomalaisten Leguan-siltaa Kevadtorm-harjoituksessa Virossa.

Vierailusta uutisoi Viron yleisradio ERR.

Nordefco-kokous Turun linnassa

Isännöin 3.-4. toukokuuta Pohjoismaiden puolustusministerien kokousta, joka järjestettiin Turussa. Suomi on vuonna 2017 pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon puheenjohtajamaa, ja kokous oli osa puheenjohtajavuoden ohjelmaa.

Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, kuten alueellista turvallisuustilannetta. Alueellista turvallisuustilannetta tarkasteltiin mm. uusien uhkien näkökulmasta ja vieraille esiteltiin hybridiosaamiskeskuksen toimintaa. Kokouksen asialistalla olivat myös ilmavoimien harjoitusyhteistyö, puolustusmateriaaliyhteistyö sekä pohjoismainen yhteistyö kansainvälisissä operaatioissa.

Lisäksi ohjelmaan kuului tutustuminen Länsi-Suomen Meriliikennekeskukseen ja Länsi-Suomen Merivartioston toimintaan.

Nordefco-kokouksesta uutisoivat mm. Yle ja IS.

Vasemmalta: Claus Hjort Frederiksen (Den), Arnór Sigurjónsson (Isl), Peter Hultqvist (Swe), JN, Ine Eriksen Søreide (Nor).

 

 

EU:n puolustusministerit kokoontuivat Maltalla

Kuvassa kanssani vierailun isäntä, Maltan ministeri Carmelo Abela ja EU:n korkea edustaja Federica Mogherini.

Vietin 700:nnen päiväni puolustusministerinä Maltan Vallettassa EU:n puolustusministerien epävirallisessa kokouksessa.

Kokouksen työistuntojen ja työlounaan aiheina olivat pysyvä rakenteellinen yhteistyö, EU:n toimet Libyassa ja välimerellä (mm. operaatio EUNAVFOR MED Sophia) sekä EU:n taisteluosastot. Työlounaalle osallistuivat myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja YK:n rauhanturvaoperaatioista vastaava alipääsihteeri Jean-Pierre Lacroix.

Matkaohjelmaani kuuluivat lisäksi kahdenväliset tapaamiset Viron puolustusministeri Margus Tsahknan sekä alipääsihteeri Lacroix’n kanssa.

Tutustuin Hemvärnetiin

Kuva: Government Offices of Sweden

Tein 29.-30.3.2017 työvierailun Ruotsiin, jossa kävin kahdenvälisiä keskusteluja Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa. Vajaan kahden vuoden ministeriaikanani olen ehtinyt tavata Ruotsin kollegani yli 20 kertaa ja jokainen tapaaminen on tapahtunut rakentavassa hengessä. Tällä kertaa keskustelimme mm. Itämeren alueen turvallisuustilanteen kehityksestä, Suomen ja Ruotsin kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, yhteistyöstä Nordefcon puitteissa sekä EU:n puolustusulottuvuudesta.

Lisäksi tutustuin vierailuni aikana Hemvärnetin taistelukouluun ja toimintaan Vällingessä, joka on puolen tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Hemvärnet on vuonna 1940 perustettu Ruotsin puolustusvoimien osa, jonka tehtävänä on tukea yhteiskuntaa ja sen toimintoja kaikissa turvallisuustilanteissa. Hemvärnetin joukot koostuvat sitoumuksensa antaneista vapaaehtoisista ja tehtävät ovat pääasiassa valvonta-, vartiointi- ja tukitehtäviä. Sain keskustella Hemvärnetin toimijoiden kanssa, ja he kaikki tuntuivat hyvin sitoutuneilta tehtäviinsä.

Luovutin puolustusministeriön plaketin Hemvärnetin johtajalle, prikaatikenraali Roland Ekenbergille kiitokseksi vierailun hyvistä järjestelyistä.

Kyky nopeaan päätöksentekoon

Ruotsissa käynnistetään selvityshanke, joka tarkastelee nopean päätöksenteon edellytyksiä Suomen kanssa tehtävälle puolustusyhteistyölle. Lisäksi tarkastellaan toimivaltuuksia tapauksessa, jossa suomalaisjoukot toimisivat Ruotsin maaperällä. Aiheesta kertoi 23.3.2017 Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.

Selvityshanke on jatkoa viime vuonna valmistuneelle mietinnölle, jonka mukaan Ruotsin perustuslaki ei estä sotilaallista yhteistoimintaa toisen valtion kanssa. Tuolloin kyseessä oli yleinen selvitys, kun taas nyt käynnistyvä selvitys rajoittuu nimenomaan Suomen ja Ruotsin väliseen puolustusyhteistyöhön. Selvityksen tehtävänä on varmistaa tarpeellisten kiireellisyysmenettelyiden olemassaolo, jotta päätökset sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön puitteissa voidaan tarvittaessa tehdä riittävän nopeasti.

On merkittävää, että tällainen hanke on Ruotsissa päätetty käynnistää. Syytä on kuitenkin muistaa, että kyseessä on vasta selvitystehtävä – mahdollisten lainsäädännöllisten muutosten harkintaan palattaneen Ruotsissa vuoden 2018 huhtikuun lopulla, jolloin selvityksen on määrä valmistua.

Yksi keskeisimmistä tekijöistä Suomen ja Ruotsin välisen uskottavan ja todellisen yhteistoimintakyvyn saavuttamiselle on kummankin maan kyky pikaiseen päätöksentekoon kriisin sattuessa. Tässä molempien maiden lainsäädännön ajantasaisuus on aivan kriittisessä asemassa. Siksi Ruotsin käynnistämä tarkastelu on erittäin myönteinen asia yhteistyömme kannalta.

Ruotsin selvitystehtävä on syytä huomioida myös Suomessa, jossa hallitus on antanut esityksen laiksi kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta. Kiireellisyysmenettely on myös oleellinen osa hallituksen esitystä Suomessa.

 

Tapasin Mattisin

Tapasin Washingtonin työvierailullani Yhdysvaltain uuden puolustusministerin James Mattisin. Keskustelimme yleisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja maidemme välisestä puolustusyhteistyöstä, joka on syvenemään päin. Puolustusministeri Mattis oli hyvin perillä Suomen asioista ja kertoi arvostavansa Suomeen perustettavaa hybridiuhkien keskusta sekä Suomen roolia välittäjänä Venäjän ja lännen välillä. Mattis korosti, että Yhdysvallat ei ole vetäytymässä Euroopasta: maa on sitoutunut yhteistyöhön sekä Suomen että muiden Euroopan maiden kanssa.

Tapaamisen yhteydessä esitin Mattisille kutsun Suomeen ensi marraskuuksi, jolloin Suomi isännöi pohjoismaiden puolustusalan yhteistyön Nordefcon ja Pohjois-Euroopan maiden Northern Groupin yhteiskokousta.

Osallistuin Washingtonissa myös Isisin vastaisen koalition kokoukseen, jossa pohdittiin keinoja terroristijärjestön vastaisen taistelun tehostamiseksi. Suomi osallistuu Isis-järjestön vastaiseen taisteluun Irakissa kouluttamalla ja neuvomalla paikallisia joukkoja noin sadan sotilaan voimin. Kun Isis saadaan lyötyä Mosulissa, painopiste siirtyy maan jälleenrakentamiseen. Suomi pohtii, voisimmeko avustaa irakilaisia esimerkiksi poliiseja kouluttamalla. Irakin jälleenrakentamisesta on hyötyä myös Suomelle, sillä maan olojen parantuessa sieltä saapuu vähemmän turvapaikanhakijoita Suomeen.

Tapaamisestani Mattisin kanssa uutisoivat mm. Yle ja HS.
Myös Yhdysvaltain puolustusministeriö tiedotti aiheesta.