Aihearkisto: ulkopolitiikka

Puolustusvaliokunta vieraili Sveitsissä

Johtamani eduskunnan puolustusvaliokunnan valtuuskunta teki vierailun itsenäistä ja uskottavaa puolustusta harjoittavaan Sveitsiin 17.–19. lokakuuta. Matka oli anniltaan erinomaisen onnistunut, ja meidät otettiin hienosti vastaan.

Vierailuohjelmaan sisältyi tapaaminen Sveitsin parlamentin edustajien kanssa, tutustuminen Sveitsin asevoimien harjoitukseen sekä käynti kansainvälisessä Center for Strategic Studies -tutkimuslaitoksessa.

Vierailun aikana keskusteltiin muun muassa Suomen ja Sveitsin turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja puolustuksen kehittämiseen liittyvistä haasteista.

Suomen ja Sveitsin puolustusvoimien välinen yhteistyö varsinkin materiaalialalla on varsin laajaa. Esimerkkinä voidaan mainita F-18 Hornet -hävittäjiin liittyvä yhteistyö sekä taannoinen käytettyjen Hawk-suihkuharjoitushävittäjien hankinta Sveitsistä Suomeen.

Puolustusvaliokunnan delegaatioon kuuluivat lisäkseni kansanedustajat Thomas Blomqvist (rkp), Mikko Savola (kesk), Eero Suutari (kok), Tuula Väätäinen (sdp) ja Maria Tolppanen (ps).

Sveitsin ilmavoimat tarjosivat unohtumattoman elämyksen: helikopterikuljetuksen Super Pumalla upeissa maisemissa.
Buren varuskunnassa saimme seurata mekanisoidun jalkaväkipataljoonan harjoitusta.

Maanpuolustuksen ja valtiontalouden etu

Perussuomalaiset jättivät tänään johtamassani puolustusvaliokunnassa valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen koskien hallituksen esitystä liittää Suomi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.

Mielestämme Suomen on syytä katsoa sekä maanpuolustuksen että valtiontalouden etua ja jättää Ottawan sopimus ratifioimatta. Sodassa jalkaväkimiinat ovat Suomen puolustukselle olennaisen tärkeitä eikä niiden suorituskyvyn korvaaminen ole asiantuntijoiden mukaan edes mahdollista. Korvaavat järjestelmät ovat kalliita ja niihin varattu 200 miljoonan euron summa on täysin riittämätön. Saman verran hallitusohjelma leikkaa puolustusvoimilta.

Myös Upseeriliiton jäsenilleen teettämän kyselyn mukaan sopimuksen ratifiointi heikentää Suomen kykyä puolustaa koko maata. Naapurimaistamme Venäjä ei aio liittyä Ottawan sopimukseen, kuten eivät suurista maista myöskään Yhdysvallat ja Kiina.

Ottawan sopimus on Perussuomalaisten mielestä sotilaallisesti ja taloudellisesti vailla perusteita. Nykyisessä taloudellisesti haastavassa tilanteessa ei ole mielekästä tuhota varastossa olevia toimintakuntoisia jalkaväkimiinoja. Perussuomalaiset olivat kuitenkin valmiit kompromissiin ja ehdottivat, että asiaan palattaisiin uudelleen vähintään kymmenen vuoden kuluttua. Puolustusvaliokunnan enemmistö oli kuitenkin toista mieltä antaen kannatuksena hallituksen esitykselle.

Asia siirtyy nyt ulkoasiainvaliokunnalle, joka laatii asiasta mietinnön. Täysistuntosalissa tullaan asiasta äänestämään.

Ohessa puolustusvaliokunnassa jätetty eriävä mielipide kokonaisuudessaan:

 

Eriävä mielipide

Hallituksen esitys 15/2011 koskien Suomen liittymistä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen on Perussuomalaisten mielestä sotilaallisesti, taloudellisesti ja Suomen rajavaltioiden siviiliväestön turvallisuuden kannalta vailla perusteita.

Sodassa jalkaväkimiinat ovat Suomen puolustukselle olennaisen tärkeitä. Meillä on pitkät rajat, mutta vähän puolustajia. Vihollisjalkaväen etenemisnopeus lisääntyy tutkitusti jopa kolminkertaiseksi, jos puolustuksella ei ole käytössä miinoja. Suomalaisessa maastossa ei mikään korvaa miinaa.

Jalkaväkimiinat eivät ole hyökkäysaseita. Niiden käytöllä säästetään omia sotilaita ja aiheutetaan hyökkääjälle tappioita. Lisäksi miinojen psykologinen pelotevaikutus hyökkääjään on huomattava. Jo pelkällä olemassaolollaan ne nostavat hyökkäyskynnystä.

Rauhan aikana jalkaväkimiinat ovat puolustusvoimien varastoissa eivätkä aiheuta ongelmia kenellekään. Suomessa on käytössä kahta tyyppiä: putki- ja sakaramiinoja. Niitä on käytetty vastuullisesti ja suunnitelmallisesti. Miinoitteet koulutetaan tekemään tarkkojen miinakarttojen mukaisesti. Ne voidaan poistaa, kun ne tulevat tarpeettomiksi. Suomalaiset sotilaat eivät kylvä miinoja valvomattomasti maastoon. Miinoistamme ei ole vaaraa muille kuin mahdolliselle maahan hyökkäävälle viholliselle.

Teknisesti yksinkertaisena jalkaväkimiina on kustannustehokas. Ne sopivat hyvin laajaan reserviin perustuvalle armeijalle. Miinojen korvaaminen on erittäin kallista eikä ole asiantuntijoiden mukaan edes suorituskyvyltään mahdollista: Ottawan sopimuksen myötä esimerkiksi panssarimiinojen ja omien joukkojen sekä kohteiden suojaaminen ei enää olisi joko mahdollista tai vaikeutuisi olennaisesti.

Jalkaväkimiinat ovat tärkeä osa Suomen alueellista puolustusdoktriinia. Upseeriliiton jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan Ottawan sopimuksen ratifiointi heikentää puolustusvoimien kykyä puolustaa koko maata. Miinoista luopuminen tarkoittaisi käytännössä luopumista koko maan puolustamisesta.

Suomeen hankittuja ja hankittavia jalkaväkimiinoja korvaavia järjestelmiä ovat mm. viuhkapanokset, pimeänäkölaitteet, panssarimiinojen modernisoidut laukaisimet, sensorijärjestelmät ja lennokit. Ne ovat kaikki epäilemättä tarpeellisia, mutta hintavia hankintoja. Kansainvälinen aseteollisuus hyötyy, mutta miinojen suorituskykyä ne eivät korvaa. Hallituksen esityksessäkin lukee tylysti, että ne korvaavat miinat vain ”kohtuullisesti”.

Puolustusministeriön vuonna 2003 tekemän laskelman mukaan jalkaväkimiinoja korvaaviin järjestelmiin tarvittaisiin vähintään 600 miljoonaa euroa. Korvaavien järjestelmien hankintaan tällä hetkellä varattu 200 miljoonaa euroa on täysin riittämätön. Saman verran hallitusohjelma leikkaa puolustusvoimilta. Sodassa jalkaväkimiinojen ja ”kohtuullisesti” korvaavien järjestelmien suorituskyvyn erotus maksetaan suomalaisella verellä.

Naapurimaistamme kiihtyvällä tahdilla asevoimiaan varustava ja valmiuttaan kohentava Venäjä ei aio liittyä Ottawan sopimukseen. Suurista maista ei myöskään Yhdysvallat tai Kiina. Suurvallat ymmärtävät jalkaväkimiinojen merkityksen nykyaikaisessa sodassa.

EU-maista Puola ei ole vielä sopimusta ratifioinut. Puola allekirjoitti sopimuksen jo vuonna 1997, mutta kuten hallituksen esityksessä lukee, se asetti ratifioinnin edellytykseksi kolme ehtoa. Ensinnäkin kaikkien Puolan naapureiden on liityttävä sopimukseen, toiseksi miinoille on löydettävä korvaava järjestelmä ja kolmanneksi kaikkien YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten on liityttävä sopimukseen. Ehdot ovat ymmärrettävät.

Tällä hetkellä kaikkiaan 39 maata on Ottawan sopimuksen ulkopuolella. Näissä maissa asuu yli puolet maapallon asukkaista. Sopimus ei siten ole kattava, eikä se näillä näkymin tule poistamaan jalkaväkimiinoja taistelukentältä.

Perussuomalaisten mielestä Suomen on syytä katsoa paitsi maanpuolustuksen myös valtiontalouden etua ja jättää niin Ottawan sopimus kuin muutkin vastaavat erilaisten kansalaisjärjestöjen ajamat valtiosopimukset ratifioimatta. Yksipuoliseen aseistariisuntaan ei ole perusteita. Vasta YK:n puitteissa tapahtuvaa kattavaa sopimusta on aiheellista harkita – ei Ottawan kaltaista sopimusta, johon olennaiset valtiot eivät edes aio liittyä, johon ollaan liittymässä lähinnä imagosyistä, joka tulee taloudellisesti erittäin kalliiksi ja joka osaltaan nakertaa muutoinkin kaventuvia edellytyksiämme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen.

Perussuomalaisetovat kuitenkin valmiit perinteisessä suomalaisessa maanpuolustuskonsensushengessä kompromissiin. Suomen valtion ja sen puolustusvoimien nykyisessä taloudellisesti haastavassa tilanteessa ei ole mielekästä tuhota varastoissa olevia toimintakuntoisia jalkaväkimiinoja, mutta asiaan voitaisiin palata uudelleen vähintään kymmenen vuoden kuluttua.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme

että valiokunta toteaa, ettei se hyväksy hallituksen esitystä Ottawan sopimukseen liittymisestä, koska se heikentää Suomen puolustuskykyä eikä ole taloudellisesti tai Suomen rajavaltioiden siviiliväestön turvallisuuden kannalta perusteltavissa, ja esittää että asiaa tarkasteltaisiin uudestaan kymmenen vuoden kuluttua,

ja että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan muutoin huomioon.

Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2011

Jussi Niinistö/ps.

Ismo Soukola /ps.

Maria Tolppanen /ps. 

Valiokuntamatkalla Tallinnassa

Johtamani eduskunnan puolustusvaliokunta vieraili tällä viikolla Tallinnassa. Kuvassa olen suurlähetystömme parvekkeella yhdessä virolaisen kollegani Mati Raidman (vasemmalla) kanssa. Oikealla puolellani Viron pääesikunnan päällikkö, prikaatikenraali Riho Terras. Taustalla Tallinnan kaunista vanhaa kaupunkia.

Tapasimme myös puolustusministeri Mart Laarin ja puolustusvoimien komentajan, kenraali Ants Laaneotsin sekä Riigikogun 1. varapuhemiehen Laine Randjärven.

Vierailu oli työvierailu, jonka tarkoituksena oli jatkaa jo perinteeksi muodostunutta säännöllistä yhteydenpitoa Suomen ja Viron puolustusvaliokuntien välillä. Saimme tutustua Viron puolustuspolitiikan painotuksiin.

Matka oli onnistunut. Vakuutuimme, että yhteistyön tiivistäminen entisestään Suomen ja Viron kesken on perusteltua. Meillä on hyviä kokemuksia etenkin koulutustoiminnassa ja materiaalihankkeissa.

Henkilökohtaisesti panin tyytyväisyydellä merkille, että Viro haluaa ylläpitää ja kehittää varusmiespalvelusjärjestelmäänsä vaikka onkin Naton jäsen. Myös suojeluskunnan eli Kaitseliiton merkitys veljeskansan puolustusratkaisussa on merkittävä. Vapaaehtoisuudessa on voimaa. Sitä soisi Suomenkin enemmän hyödyntävän.

Miinakeskustelu tänään mediassa

Syyskausi eduskunnassa käynnistyi tänään räväkästi. Kävimme lähetekeskustelun hallituksen esityksestä liittää Suomi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.

Suomen Kuvalehdessä on kuva täysistunnon alusta. Olen siinä juuri ilmoittautumassa läsnäolevaksi. Verkkouutisissa on pitämäni puheen pohjalta juttu, juttua on myös aina valppaassa Uudessa Suomessa.

Huomisissa sanomalehdissä on aiheesta varmasti enemmän, mutta Yle Areenalta halukas löytää heti YLE TV 1:n puoli yhdeksän uutiset, joissa oli erinomainen katsaus, ja YLE FST:n puoli kahdeksan uutisissa samaa asiaa ruotsin kielellä.

Oli ilahduttavaa kuunnella suuressa salissa, kuinka oikeiston kansanedustajista yksi toisensa jälkeen nousi todistamaan Ottawan sopimukseen liittymisen sotilaallista ja taloudellista järjettömyyttä. Toivotaan, että loppupeleissä puoluekuri ei voita edustajan omaatuntoa. Nyt asia siirtyy valiokuntakäsittelyyn.

Helsingin Sanomat ja Ottawan sopimus

Sehän ei ole mikään uutinen, että Helsingin Sanomat ei suhtaudu tasapuolisesti Perussuomalaisiin. Mikäs siinä, vapaa maa, vapaa media ja niin poispäin. Olen kuitenkin sen verran yksinkertainen luonne, että olen jo viikkokaupalla yrittänyt saada sanomaani läpi Hesarissa liittyen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Se on osoittautunut mahdottomaksi.

Alla viimeisin yritykseni, jonka kirjoitin vastineeksi 23.8.2011 asiaa käsittelevään mielipidekirjoitukseen:

”Lauri Tarpila osuu kirjoituksessaan ”Suurten maiden mukaantulo miinakiellon ehdoksi” (HS 23.8.) asian ytimeen. Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen on Suomen turha liittyä, jos kaikki merkittävät maat eivät siihen liity. Miinoista luopuminen heikentää kiistatta maamme puolustuskykyä.

Puola allekirjoitti Ottawan sopimuksen jo vuonna 1997, mutta asetti ratifioinnin edellytykseksi, että kaikkien sen naapureiden on liityttävä sopimukseen, miinoille on löydettävä korvaava järjestelmä ja kaikkien YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten on liityttävä sopimukseen. Nyt tosin näyttää siltä, että EU:n asettamassa paineessa myös Puola on taipumassa ratifiointiin, vaikka sen asettamat täysin ymmärrettävät ehdot eivät ole täyttyneet.

Suomen on sen sijaan syytä pysyä lujana ja jättää niin Ottawan sopimus, Oslon rypäleasesopimus kuin muutkin vastaavat sopimukset ratifioimatta. Vasta YK:n puitteissa tapahtuvaa kattavaa sopimusta on aiheellista harkita – ei Ottawan kaltaista sopimusta, joka osaltaan nakertaa muutoinkin kaventuvia edellytyksiämme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen.”

Kirjoituksen idea luonnollisesti osin katoaa, kun julkaiseminen viivästyy. Kukaan ei muista enää alkuperäistä kirjoitusta. Niinpä tiedustelin kaksi kertaa mielipidesivujen toimitukselta julkaistaanko sitä. Vastaus oli, että kirjoitus on jonossa mutta valitettavasti ei voi sanoa milloin se mahtuisi lehteen. Tänään sitten kysyttäessä reilusti ilmoittivat, että voi olla, ettei se mahdu lainkaan. ”Jos haluat, voit julkaista sen jossain muualla.” Olkoon se nyt sitten blogissani.

Ymmärrän tietenkin, että Hesarilla on oma linjansa. Se ei pidä Perussuomalaisista, se ei ole koskaan pitänyt ja se sallittakoon. Lehti on EU-myönteinen, kannattaa Ottawan sopimusta ja muita vastaavia ”edistyksellisiä” projekteja. Mutta eikö lehden kannattaisi näennäisen objektiivisuuden verhon ylläpitämiseksi julkaista joskus eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan lähettämä lyhyt vastine mielipidesivuilla? Eikö Hesarin edes joskus kannattaisi tehdä uutinen valiokunnan puheenjohtajan lähettämästä kannanotosta ajankohtaiseen asiaan?

Ottawan sopimus on ensi tiistaina lähetekeskustelussa eduskunnassa. En pidättele hengitystäni odottaessani HS:n uutisointia aiheesta. Onneksi on STT ja YLE. Ja Uusi Suomi.

Budjettiehdotus puhutti kesäkokouksessa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä piti kesäkokouksensa Turussa 30.-31.8.2011. Keskustelimme mm. valtion ensi vuoden budjetista ja hyväksyimme oheisen kannanoton.

Olin osallistunut jo ennen kokousta tehdyn pohjatekstin muokkaukseen ryhmän työvaliokunnan jäsenenä, mutta itse kokouksessa käytiin rakentava muutosehdotuskeskustelu ennen kannarimme yksimielistä hyväksymistä. Keskustelu kesti kolme tuntia ja puheenvuoroja käytettiin satakunta.

Tältä pohjalta on ryhmämme hyvä lähteä rakentamaan yksityiskohtaisempaa varjobudjettia varsinkin kun saamme syyskuun alusta alkaen oivallista vahvistusta ryhmäkanslian henkilökuntaan: oikeudellisen asiantuntijan Erkki Havansin ja taloudellisen asiantuntijan Oskari Juurikkalan. Mutta tässä siis kannanotto kokonaisuudessaan:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kannanotto valtiovarainministeriön ehdotukseen valtion talousarvioesitykseksi vuodelle 2012 

Hallituksen tuleva työttömyyden, vastuuttomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden budjetti on aiheuttanut oikeutettua kuohuntaa paitsi oppositiossa myös hallituspuolueiden omissa riveissä. Vaikka Perussuomalaiset jakaa hallituksen tavoitteen velkaantumiskehityksen taittamisesta, olisimme toivoneet budjettiehdotukselta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa, aidosti työllisyyttä ja talouskasvua edistävää ja koko Suomen elinvoimaisuutta tukevaa otetta.

Suunniteltu kuntien valtionosuuksien leikkaaminen 631 miljoonalla eurolla on vastuun pakoilua pahimmillaan. Osoittaa hallitukselta todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat paitsi korottamaan veroja ja maksuja myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien kotitalouksien arkea. Palveluiden heikentymisestä kärsivät erityisesti heikko-osaisimmat kuntalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityiseltä sektorilta.

Valtionosuuksien leikkauksien toteuttamisaikataulu on aiheuttanut erimielisyyttä jopa hallituksen sisällä. Asiat ovat totisesti päälaellaan, kun sosialidemokraattiministeri ajaa palveluita kertarysäyksellä alas kokoomusministerin yrittäessä puolustaa kuntia esittämällä maltillisempaa leikkaustahtia. Suunnitelluilla leikkauksilla on kerralla toteutuessaan siinä määrin raskaat seuraukset, ettei Perussuomalaiset voi kuin ihmetellä, kuinka työn, vastuun ja oikeudenmukaisuuden puolesta liputtava hallitus voi sellaista edes harkita.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu työttömyyden hoitoon ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Nyt kuitenkin ollaan leikkaamassa nuorten työllisyyttä ja osallisuutta edistäviä määrärahoja esimerkiksi työpajoilta ja etsivältä nuorisotyöltä. Karsinnan kohteena tulisi olla tukijärjestelmään liittyvä monimutkainen resursseja syövä byrokratia, joka pelottaa monet hädänalaiset pois heille tarpeellisten tukien piiristä. Lisäksi suuresti mainostettu ja sinänsä kiitettävä sadan euron korotus perusturvaan jää monen kohdalla todellisuudessa vaivaiseen 25 euroon toimeentulotukiansan takia. Perussuomalaisten mielestä myöskään lapsilisät eivät saa vähentää toimeentulotukea.

Perussuomalaiset toivoo, että kauan odotetun vanhuspalvelulain käyttöönottoon riittää tahtoa ja resursseja. Ikäihmisten hoito on ollut retuperällä jo kauan ja asia on saatava kuntoon tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Arvokasta työtä tekevien omaishoitajiemme toimeentulo ja jaksaminen on pystyttävä turvaamaan nykyistä paremmin. Perussuomalaiset vaatii vaaliohjelmansa mukaisesti omaishoidon tuen siirtämistä Kelan vastuulle, jotta ihmisillä eri puolilla Suomea olisi yhtäläiset mahdollisuudet huolehtia läheisistään.

Eläkevääryyksien korjaaminen on hallitusohjelmassa siirretty perustettavan työryhmän selvitettäväksi. Tällä tavalla nykyhallitus pelaa aikaa, eikä halua korjata tiedossa olevia eläkeindeksiongelmia. Useat puolueet lupasivat vaalien alla korjata nämä asiat, mutta nyt ne taas kerran pyritään unohtamaan. Lisäksi kaikkien sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa pitää päästä säännöllisesti kuntoutukseen. Perussuomalaiset tulee tekemään eduskunnassa näihinkin asioihin tarvittavat korjausehdotukset.

Polttoaineisiin suunniteltu veronkorotus tarkoittaa entistä kalliimpaa liikkumista erityisesti maaseudun asukkaille, koska maaseudulla ei juuri ole julkista liikennettä. Jälleen kerran suhteellisesti eniten kuritetaan pienituloisia haja-asutusalueiden asukkaita. Dieselveron korotus ja yleisen polttoaineveron nosto tarkoittavat myös suomalaisille kuljetusliikkeille toistakymmentä senttiä kalliimpaa dieselin litrahintaa. Tällä linjauksella ei pelasteta yhtään suomalaista kuljetusalan työpaikkaa, vaan päinvastoin edistetään ulkomaisten kuljetusyritysten käyttöä ja harmaata taloutta.

Energiaverojen korotukset on peruttava. Esitetty korotustaso tietäisi monille pienituloisille vaikeita aikoja, kun Suomessa on talvellakin pystyttävä asumaan ja asuntoja lämmittämään. Myös energiaa tarvitseva teollisuutemme ei energiaverotuksen korotusten ansiosta kilpailukykyään paranna.

Maantie- ja rautatiehankkeiden rahoitus laahaa edelleen pahasti todellisen tarpeen perässä. Koko maan liikenneverkkoa on kehitettävä tasapuolisesti. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa teiden kunnon halutaan ilmeisesti edelleen huononevan ja huonojen teiden osuus koko tieverkostosta kasvaakin hallituksen tavoitteen mukaan ensi vuonna 400 kilometrillä.

Suunnitellut tukileikkaukset maatalouden harjoittajille sekä energiaverojen palautusten vähentäminen ja metsänhoitoon varattujen tukien leikkaukset vievät edellytyksiä pitää maaseutumme elävänä. Suunniteltujen tukileikkausten toteuttaminen ennen EU:n kanssa asiasta käytävien neuvotteluiden päättymistä on käsittämätön linjaus, jonka on syytä muuttua budjettiriihessä. Elintarvikeomavaraisuutemme on turvattava kaikissa olosuhteissa.

Poliisien määrärahojen pitäminen nyt esitetyllä tasolla tulee sisäasianministeriön mukaan vähentämään poliisien määrää ensi vuonna. Kun samaan aikaan esimerkiksi harmaan talouden torjuntaa halutaan tehostaa, on yhtälö mahdoton toteuttaa. Rikosten ennaltaehkäisy kärsii varmasti, mutta myös hälytysajat tulevat venymään entisestään, mikä lisää kansalaisten turvattomuuden tunnetta.

Valtiovarainministeriö esittää leikkauksia myös puolustusmäärärahoihin. Etenkin kalustohankinnoista halutaan karsia. Haluamme ylläpitää itsenäistä ja uskottavaa puolustusta, joten määrärahoja ei voi leikata. Myös panostuksia tarvitaan. Perussuomalaisten mielestä puolustusvoimien määrärahat olisi pidettävä vähintään ennallaan. Säilyttämällä jalkaväkimiinat saadaan aikaan huomattavia säästöjä eikä puolustuskykymme laske.

Perussuomalaiset on jo mm. eduskuntavaaliohjelmassaan esittänyt lukuisia vaihtoehtoisia keinoja valtion talouden tasapainottamiseksi sekä tapoja kohdentaa verotusta ja määrärahoja nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla. Harmaan talouden järeillä torjuntatoimilla saadaan 2-3 miljardia euroa vuodessa lisää verotuloja, mikäli hallitus on valmis riittäviin panostuksiin. Luonnollisesti ensin (vuonna 2012) torjuntatoimiin vaaditaan lisämäärärahoja, mutta jo vuosina 2013 ja 2014 voidaan em. verotulojen kasvulukuihin päästä. Harmaan talouden, rahanpesun ja muun talousrikollisuuden torjumisella saavutetaan myös merkittävää työllisyyden kohentumista.

Varallisuusveron ja työnantajien Kela-maksun palauttaminen tuottaisi valtiolle arviolta 900 miljoonaa euroa. Varallisuusveron palauttaminen olisi ennen kaikkea sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäävä teko. Verotuksen oikeudenmukaisuutta voitaisiin lisätä myös kaikkein suurituloisimpien ansiotuloverotusta kiristämällä. Kaikkein suurimpien eläkkeiden osalta voitaisiin säätää laki eläkekatosta myös Suomeen.

Perussuomalaisten mielestä puoluetukea voidaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa leikata 15 prosenttia. 

Nykyistä kehitysapumäärärahojen tasoa voidaan perussuomalaisten mielestä leikata yleisen säästölinjan mukaisesti. Myös maahanmuuton kustannuksista voitaisiin löytää jo ehdotettujen vähennysten lisäksi säästökohteita. Säästöjä ei kuitenkaan tule kohdentaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn, koska tämä lisää ruuhkia ja kustannuksia vastaanottokeskuksissa. Sen sijaan säästöjä pitäisi hakea turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyn tiukentamisella. 

EU-jäsenmaksujemme osalta säästöä voidaan tavoitella ainakin siten, että aktiivisesti pyritään Iso-Britannian jäsenmaksuhelpotuksen poistoon. Tavoite on perusteltu siinä valossa, että Suomen Kreikka-vakuuksiin Euroopassa kohdistettu kritiikki pohjautuu ajatukseen siitä, ettei yksittäistä jäsenmaata tule perusteettomasti suosia. 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tulee hallituksen budjettiesityksen valmistuttua esittämään oman vaihtoehtoisen budjettinsa ja jättämään siihen liittyvät talousarvioaloitteet eduskunnan käsiteltäviksi.