Aihearkisto: Uusi Suomi

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö vakaalla pohjalla

Ruotsilla on kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä Suomelle erityisasema. Maiden välistä yhteistyötä kehitetään pitkän historian ja yhteisten arvojen pohjalta. Kanssakäyminen Ruotsin kanssa tähtää Itämeren alueen turvallisuuden ja kummankin maan puolustuksen vahvistamiseen. Kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennakkoon rajoitteita, sanotaan puolustusselonteossakin.

Sotilasliittoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi arvioivat turvallisuusympäristöään pitkälti samoista lähtökohdista. Tältä pohjalta ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustusyhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa on Suomen etujen mukaista. Yhteisellä toiminnalla korotetaan myös kynnystä välikohtausten tai hyökkäysten syntymiselle.

Yhteistyön tavoitteena on puolustuksen suorituskyvyn ja yhteistoimintakyvyn parantaminen. Samalla lisätään molempien maiden puolustusvoimien toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. Yhteistyö perustuu maiden väliseen luottamukseen, jatkuvaan tiiviiseen kanssakäymiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn.

Puolustusyhteistyötä kehitetään kattamaan operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa. Esimerkkejä näistä voivat olla alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen.

Kuluvalla hallituskaudella käytännön toimenpiteet ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti koulutus- ja harjoitustoiminnassa sekä tilannekuvayhteistyössä.

Marraskuussa 2016 ruotsalaisia joukkoja osallistui Rovajärvellä suureen maavoimien vaikuttamisharjoitukseen. Suomalaisia hävittäjiä on taas osallistunut esimerkiksi syyskuussa 2016 Gotlannissa Ruotsin ilmavoimien harjoitukseen. Suomen osallistuminen kaikilla puolustushaaroillaan tulevaan AURORA-harjoitukseen on myös hyvä esimerkki.

Suomen ja Ruotsin merivoimien välillä on tehty tilannekuvayhteistyötä jo 2000-luvun alusta. Merivalvonnassa tehtävää yhteistyötä on mahdollista lisätä ja siirtää käytäntö myös ilmavalvonnan puolelle.

Lisäksi maiden välillä on kehitetty salattuja viestiyhteyksiä ja selvitetty mahdollisuuksia tukeutua nykyistä joustavammin toistensa tukikohtiin ja satamiin.

Yhteistyön tiivistämiseen liittyvää oikeudellista pohjaa rakennetaan kummassakin maassa. Suomessa viime heinäkuussa voimaantulleet lakimuutokset puolustusvoimista annetun lain, aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta sekä laki kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevasta päätöksenteosta syventävät yhä kanssakäymisen mahdollisuuksia.

On niin Ruotsin kuin Suomen edun mukaista, että luottamuksen hengessä tehtävä vuorovaikutus syvenee entisestään. Erityisen hyvä henki yhteistyössä allekirjoittaneelle on ollut Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin kanssa. Mahdollisuudet ovat rajattomat kun halua ja yhteisymmärrystä löytyy.

Uhkaako ilmavoimia lentäjäkato?

Ilmavoimien lentäjäyhdistyksen kyselyssä jopa 70 prosenttia vastaajista kertoi aikovansa hakeutua siviililentäjäksi kolmen vuoden kuluessa. Kommentoin aihetta Keskisuomalainen-lehdelle.

Suuren lentäjäjoukon lähtöaikeet eivät ole ongelmaton ilmiö. Valtion enemmistöomisteiselta Finnairilta toivoisinkin rekrytointimalttia ja ymmärrystä maanpuolustustarpeisiin. Lentoyhtiön ei soisi kohdistavan kiinnostustaan maanpuolustuksen kannalta kriittiseen resurssiimme eli parhaassa taistelulentäjäiässä oleviin Ilmavoimien sotilaisiin, joiden koulutus on maksanut yhteiskunnalle miljoonia euroja yhtä lentäjää kohden.

Sen sijaan olisi perusteltua pohtia uranvaihtomahdollisuuksia niille 45–50-vuotiaille Ilmavoimien lentäjille, joiden kriittisimmät lentopalvelusvuodet ovat jo ohi tai loppumaisillaan. Tähän Ilmavoimien lentäjien ikäluokkaan Finnair voisi panostaa ja löytää rekrytointiväyliä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.

On selvää, että valtiotyönantajan on vaikea menestyä palkkakisassa kaupallisia lentoyhtiöitä vastaan. Ilmavoimien lentäjät saavat kuitenkin peruspalkan päälle lentolisää, joka on tällä hetkellä korkein säännöllinen palkanlisä valtiolla.

 

Puolustusselonteon toimeenpano aloitettu

Puolustusvoimat ryhtyy toimeenpanemaan valtioneuvoston puolustusselontekoa.  Allekirjoittamani ohjauskirjeen mukaisesti tavoitteena on kansallisen puolustuskyvyn vahvistaminen ja kansainvälisen puolustusyhteistyön tiivistäminen.

Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopisteet selontekokaudella ovat 1) kaikkien puolustushaarojen valmius, 2) käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen ja 3) tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen. Voi sanoa, että tällä vaalikaudella on menty valmius edellä. Puolustusvoimien toimintaedellytyksiä hallituskauden aikana on parannettu useilla jo hyväksytyillä tai parhaillaan valmistelussa olevilla lainsäädäntöhankkeilla. Nyt puolustusvoimien tulee suunnittelussaan ottaa huomioon puolustusselonteossa linjattu, erityisesti maavoimien valmiutta muuttuneessa turvallisuusympäristössä parantava 50 miljoonan euron lisäys vuosille 2018–2021. Puolustusvoimat kehittää myös asevelvollisuutta ja asevelvollisten koulutusta valmiusvaatimukset huomioiden.

Asevelvollisiin on muutenkin kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Puolustusvoimien on tavoitettava asevelvolliset tehokkaammin jo ennen kutsuntoja ja varusmiespalveluksen aloittamista. Nykyaikaisten opetusmenetelmien käyttöä varusmiespalveluksessa laajennetaan. Päivärahojen taso suhteessa elinkustannusindeksiin ylläpidetään.

Sodan ajan joukkojen määrä nostetaan selonteon mukaisesti 280 000 sotilaaseen. Se toteutetaan liittämällä sodan ajan perustamisorganisaatio osaksi paikallisjoukkoja. Lisäksi riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa tarvittaessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot.

Vapaaehtoista maanpuolustustyötä kehitetään. Puolustusministeriön johdolla selvitetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa sotilaallisessa maanpuolustuksessa (ml. paikallispuolustus ja virka-aputehtävät). Selvitystyössä kuullaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoita. Syksyn kuluessa olemme tässä asiassa viisaampia.

Lisäksi ohjauskirjeessä käydään läpi mm. meri- ja ilmavoimien strategisten hankkeiden (LV2020 ja HX-hanke) suunnittelun jatkamista, kyberharjoitustoiminnan kehittämistä, virkojen ja työsuhteiden täyttöasteen pitämistä mahdollisimman korkeana sekä ohjeistetaan sopimussotilaiden palkkaamista ja kansainvälisen toiminnan kehittämistä.

Yhtä tärkeää kuin oli saada aikaan kautta aikain ensimmäinen hallituksen puolustusselonteko, on sen toimeenpanon aloittaminen. Nyt siihen on päättäväisesti ryhdytty.

Nato-kokouksen antia

Saksan kehysvaltioryhmän kokouksen osallistujat.

Olin 29.6.2017 Nato-kokouksessa Brysselissä. Tiiviin päivän ohjelmaan kuului osallistuminen Saksan johtamaan kehysvaltiokokoukseen, kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen solmiminen Saksan kanssa sekä osallistuminen Nato-puolustusministerikokoukseen. Paljon on siis tehty puolustusyhteistyön saralla – puolustusselonteon mukaisesti ja hengessä.

Suomi siis liittyi Saksan johtamaan kehysvaltioryhmään, jonka tavoitteena on kehittää monikansallisia suorituskykyjä. Kehysvaltioryhmätoiminta mahdollistaa myös harjoitustoiminnan tiivistämisen. Puolustusyhteistyössä on aina keskeistä se, että myös kansallinen puolustuksemme vahvistuu, ja Suomen kannattaakin omaksua harjoitustoiminnasta kaikki omaksuttavissa olevat hyvät käytänteet – kuitenkin muistaen, että tärkein työ uskottavan kansallisen puolustuksen rakentamiseksi tehdään vastedeskin kotimaassa.

Suomen ja Saksan solmima kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus mahdollistaa yhteistyön syventämisen Saksan kanssa usealla osa-alueella. Potentiaalisia yhteistyöalueita on muun muassa kyber, johon Saksa panostaa voimakkaasti tulevina vuosina, sekä muut myös kotimaan puolustuksen kehittämistä tukevat alueet. Uskon, että Euroopan talouden veturin peesissä on saatavaa Suomellekin.

Nato-puolustusministerikokouksessa käsiteltiin useita teemoja: mm. liittouman sisäistä taakanjakoa (eli sitoutumista 2 prosentin BKT-tasoon puolustusmenoissa), EU:n ja NATO:n välistä yhteistoimintaa sekä terrorismin vastaisia toimia. Painotin omassa puheenvuorossani Suomen olevan turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja. Vastaamme oman maamme puolustamisesta kaikissa tilanteissa. Mitä 2 prosentin tavoitteeseen tulee, se ei sido sotilaallisesti liittoutumatonta Suomea, mutta tavoite tulee joka tapauksessa osaltamme täyttymään alus- ja hävittäjähankintojen käynnistyttyä kunnolla tämän vuosikymmenen vaihteessa.

EU:n ja NATO:n välisen suhteen tiivistämistä totesin Suomen tukevan. Suomeen perustettu Hybridikeskus on käytännön esimerkki hyvin alkavasta toiminnasta, ja juuri tällaiset käytännön toimet ovat tervetulleita poliittisen yhteydenpidon lisäksi.

Suomen ja Saksan välisen puolustusyhteistyötä koskevan puiteasiakirjan allekirjoitustilaisuus. Kuvassa keskellä Saksan PLMI Ursula von der Leyen ja oikealla Ruotsin PLMI Peter Hultqvist. Myös Ruotsi allekirjoitti vastaavan kahdenvälisen asiakirjan Saksan kanssa.

Sininen tulevaisuus

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän tulevan puolueen nimeksi on annettu Sininen tulevaisuus.

Ryhmämme jäsenet ovat perustaneet yhdistyksen, joka on tarkoitus rekisteröidä puolueeksi. Kannattajakorttien kerääminen alkaa pian: kokoon on saatava 5 000 kannattajaa, jotta puolue voidaan merkitä puoluerekisteriin.

Myös eduskuntaryhmän nimi vaihtuu Siniseksi tulevaisuudeksi.

Nimi Sininen tulevaisuus kuvastaa vakautta, rauhaa, uudistusmielisyyttä, tuloksellisuutta ja isänmaallisuutta. Ruotsinkielinen nimi on suora käännös Blå framtiden, ja englanninkielinen nimi puolestaan Blue reform eli sininen uudistus.

Sininen tulevaisuus tulee puolueena uudistamaan Suomea jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. Uskomme, että valtioiden tulee olla itsenäisiä toimijoita kansainvälisessä maailmassa. Kunnioitamme ihmisoikeuksia, emmekä hyväksy minkäänlaista ihmisvastaisuutta.

 

 

Olen ehdolla

Perussuomalaiset on uudessa tilanteessa, kun Timo Soini luopuu puolueen puheenjohtajuudesta 20 vuoden jälkeen.

Olen ollut Perussuomalaisissa aktiivisesti mukana vuodesta 2004 muun muassa vaalipäällikkönä, eduskuntaryhmän pääsihteerinä, kuntapäättäjänä, kansanedustajana, puolustusvaliokunnan puheenjohtajana ja puolustusministerinä. Puolueen 1. varapuheenjohtajana olen ollut vuodesta 2013 eli kaksi kautta.

Vakaan harkinnan jälkeen olen päättänyt hakea Jyväskylän puoluekokoukseen 10.6.2017 osallistuvilta jäseniltä jatkomandaattia Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajana. Jos tulen valituksi, edustan puoluejohdossa kokemusta ja jatkuvuutta, osaamista ja malttia. Voin huoletta sanoa, että kenelläkään puolueemme johtotehtäviin nyt hakevalla ei ole yhtä kattavaa kokemusta kuin minulla. Tunnen puolueeni ja tiedän mitä teen.

Haluan toimia puoluejohdossa uuden puheenjohtajan tukena. Toisaalta haluan seisoa niiden riviperussuomalaisten tukena, jotka pelkäävät että muutos Timo Soinin jälkeen on liian suuri.

Asemiin on ajettu, ja kenttä päättää ketkä puoluetta vievät eteenpäin Soinin jälkeen. Tapaamisiin Jyväskylässä!