Aihearkisto: Uusi Suomi

Pelote ja puolustus: Nato-kokouksen tunnelmia

Kuvat: Puolustusministeriö

Naton puolustusministerit kokoontuivat Brysselissä 3.-4.10. Kokous keskittyi erityisesti pelotteen ja puolustuksen toimeenpanoon sekä taakanjakoon.

Naton neuvoston työkokouksessa keskusteltiin yhteisestä turvallisuusympäristöstämme, hybridi- ja kyberuhista sekä sotilaallisesta liikkuvuudesta. Suomi, Ruotsi ja EU:n korkea edustaja Federica Mogherini osallistuivat näihin keskusteluihin Naton kutsumana. On hyvä, että istumme näissä pöydissä keskustelemassa yhteisistä intresseistämme.

Niin kokouksessa kuin sen ympärillä käytiin Nato-maiden kesken aktiivista keskustelua Naton ja EU:n turvatakuuartikloista. Monia Nato-maita tuntuu huolettavan, aiheuttaako Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen eli 42.7-artiklan jatkokehittäminen ja konkretisoiminen haitallista päällekkäisyyttä Naton viidennen artiklan kanssa.

Suomi seuraa keskustelua kiinnostuneena: turvallisuusaspekti on meille keskeinen ja meitä kiinnostaa, mihin artiklan osalta päädytään. EU:n mukaan ristiriitaa ei ole, vaan Nato on jäsenilleen puolustuksen perusta, minkä Mogherini toisti myös antamassaan EU:n puolustusyhteistyötä koskevassa tilannekatsauksessa.

Koska puolustuksen kova ydin on suurimmalle osalle EU-maista Nato, EU:n osalta kannattaisi nähdäkseni puhua puolustuksen sijaan enemminkin yhteisestä turvallisuudesta. Mutta voisiko olla muutakin, eli minkälaista konkretiaa 42.7-artiklalle Ranskan johdolla haetaan? Siitä keskustelu on vasta käynnistynyt, ja siihen keskusteluun myös Suomen tulee ottaa aktiivisesti osaa. Tämä olkoon ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeisiä prioriteetteja lähiaikoina.

Omassa puheenvuorossani toin esille, että Naton huippukokouksessa pelotteen ja puolustuksen kehittämiseksi tekemät linjaukset kuten valmiuden, vahvistusten ja reagointikyvyn parantaminen, ovat olleet tarpeellisia. Lisäksi kuvasin, mitä Suomi tekee kansallisesti: kerroin valmiuden kehittämisestä, lainsäädäntöhankkeistamme sekä puolustusyhteistyön kehittämisestä, josta tuoreimpana esimerkkinä on puiteasiakirja, jonka allekirjoitin kokouksen yhteydessä järjestetyssä kahdenvälisessä tapaamisessa Ranskan puolustusministeri Florence Parlyn kanssa. Tämä sopimus edesauttaa Suomen ja Ranskan kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämistä ja on merkittävä, koska Ranska on ottanut uudenlaista vetovastuuta EU:n puolustusyhteistyössä.

Allekirjoitin puolustusyhteistyön kehittämistä koskevan puiteasiakirjan yhdessä Ranskan puolustusministeri Florence Parlyn kanssa.

Baana 18

Satakunnan lennosto järjestää Baana 18 -lentotoimintaharjoituksen Jokioisten varalaskupaikalle perustetussa maantietukikohdassa 14.-20.9.2018. Kävin tutustumassa harjoitukseen.

Harjoituksessa toteutetaan lentokoulutusohjelmien mukaisia koulu- ja harjoituslentoja varalaskupaikalle erilaisissa olosuhteissa. Harjoituksessa lennetään kaikilla ilmavoimien käytössä olevilla lentokonetyypeillä, erityisesti F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä.

Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 300 henkilöä, joista reserviläisiä ja varusmiehiä on noin 180. Henkilökunnalle, varusmiehille ja kertausharjoitukseen osallistuville reserviläisille koulutetaan Ilmavoimien taistelutapaa, toimintaa varalaskupaikalle perustetussa maantietukikohdassa sekä harjoitetaan joukkoja toimimaan poikkeusolojen tehtävissään.

Baana-harjoitus on erinomainen. Maantietukikohtakonsepti on maailman mittakaavassa nykyään koko lailla ainutlaatuinen. Se on vahva signaali maailmalle: Suomen ilmavoimat toimii kaikissa olosuhteissa ja turvaa alueellista koskemattomuutta koko valtakunnan alueella.

Kuvassa kanssani (vasemmalta lukien) Ilmavoimien komentaja, prikaatikenraali Sampo Eskelinen, Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonninen ja harjoituksen johtaja majuri Henry Mikkonen.

Puolustusvoimille sata uutta virkaa

Hallitus lisäsi budjettiriihessä puolustusministeriön pääluokkaan yhteensä 9,57 milj. euroa. Tästä 5,8 milj. euroa on tarkoitettu noin sadan uuden tehtävän perustamiseen Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanoon. Tehtävät on suunniteltu toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten koulutukseen sekä uusien suorituskykyjen (esim. kyberpuolustus) kehittämiseen.

Olen tyytyväinen budjettiriihen tuloksiin. Kiertäessäni kolmena ministerivuotenani joukko-osastoja tiuhaan olen törmännyt yhä enemmän henkilöstön työssäjaksamisen ongelmiin – resurssipula näkyy puolustusvoimien arjessa. Lisämäärärahalla lievitetään puolustusvoimien henkilöstöpulaa.

Sotilastiedustelulaista Puolustusvoimille aiheutuviin menoihin lisättiin 3,77 milj. euroa, jotta vuoden 2019 lisärahoitus on täysimääräisesti hallituksen lakiesityksen mukainen. Lisärahoitustarve aiheutuu uusien toimivaltuuksien lisäämisestä ja siihen liittyvästä henkilöstön lisätarpeesta, koulutuskustannuksista sekä laitteiden ja järjestelmien hankinnoista ja niiden ylläpidosta.

Ranska ei unohda Suomen apua

Toimin Ranskan asevoimista vastaavan ministerin Florence Parlyn virallisen Suomen-vierailun isäntänä 23.8.2018.

Vierailun aikana keskustelimme maiden kahdenvälisistä suhteista, Itämeren alueen turvallisuustilanteesta, materiaaliyhteistyöstä sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvistä asiakokonaisuuksista. Asialistalla oli myös Suomen asevelvollisuusjärjestelmä (Ranskan suuren vallankumouksen perintöä muuten!) sekä kriisinhallintayhteistyö, eritoten Libanonin UNIFIL-operaatio.

Toki keskustelimme myös Hornetien seuraajakysymyksestä. Kerroin HX-hankkeen aikataulutuksesta. Keväällä jätettyyn alustavaan tarjouspyyntöön saadaan vastaukset ensi vuoden alussa. Vuonna 2020 tehdään viimeiset tarjouspyynnöt ja päätös uudesta hävittäjästä 2021.

Ministeri Parly ilmoitti, että Ranska ei koskaan unohda Suomen antamaa apua syksyn 2015 Pariisin terroristi-iskujen jälkeen.

Iltalehden uutinen tiedotustilaisuudestamme löytyy tästä linkistä.

HX-esitys syntyy vuosien työn tuloksena

HX-hanke etenee. Tarjouspyynnöt ovat maailmalla ja alustavia vastauksia odotetaan ensi tammikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen käydään läpi vielä kaksi tarjouskierrosta ennen kuin valmius puolustushallinnon valintaesityksen tekemiseen on olemassa vuonna 2021.

On selvää, että näin pitkäkestoiseen hankkeeseen sisältyy myös ulospäin rauhallisemmalta näyttäviä jaksoja. Sellainen on käynnissä nyt, kun hankeorganisaatio on aloittamassa ensimmäisiä neuvotteluja tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen kunkin kandidaatin kanssa.

Valintapäätös kiinnostaa, se on selvä. Silti kehottaisin olemaan malttavainen ja luottamaan maan parhaaseen asiantuntijakaartiin; paras kokonaisratkaisu – lentokone, aseet, sensorit ja tehtävädata – Hornet-kaluston korvaajaksi saadaan selville neuvottelujen, testien, simulaatioiden ja sotapelien tuloksena seuraavan kolmen vuoden kuluessa.

Välillä ihmettelen tarvetta mennä asioiden edelle ja ottaa kantaa valintapäätökseen jo nyt, noin kolme vuotta etuajassa. Yksittäisten argumenttien nostaminen julkisuuteen ei ainakaan helpota hankinnan tekemistä. Puolustushallinto ei tule ottamaan kantaa julkisuudessa esitettyihin vahvuuksiin tai heikkouksiin minkään konetyypin kohdalta. Kannanottojen aika ei ole nyt, kun tietoja vasta kerätään. Vaikka hankkeesta on kerrottu paljon, on suuri osa tiedosta liikesalaisuuden piirissä tai kansallisen puolustuksen näkökulmasta turvaluokiteltua tietoa.

HX-hankkeen tehtävänä on tuottaa annetuilla resursseilla paras mahdollinen sotilaallinen suorituskyky osaksi puolustusjärjestelmää. Tehtävä on erittäin vastuullinen. HX-hankinta on arvokas ja siihen eduskunnan aikanaan myöntämät rahat tulee käyttää kaukaa viisasti siten, että meillä on vaatimukset hyvin täyttävä asejärjestelmä käytössämme vielä 2050-luvulla. Tavoitteena on, että HX-hankkeen myötä saatava suorituskyky ei vain korvaa Hornet-kaluston suorituskykyä, vaan se tuo mahdollisimman suuren lisäarvon koko puolustusjärjestelmälle.

Valtioneuvoston puolustusselonteossa linjataan, että suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Täysimääräinen suorituskyvyn korvaaminen turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti edellyttää saman suuruista hävittäjähankintaa kuin Hornet-hankinta oli aikanaan. Lukumäärä on erittäin merkityksellinen Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta.

Voin vakuuttaa, että kaikki kivet käännetään ja asiat selvitetään perin pohjin ennen kuin puolustushallinnon hankintaesitys valmistuu. Jos kandidaatti ei selviä huoltovarmuuteen, kustannuksiin tai teolliseen yhteistyöhön liittyvistä vaatimuksista, ei sitä tulla esittämään. Myöskään sellaista kandidaattia ei tulla esittämään, joka ei pärjää suorituskykyvertailussa. Lisäksi puolustushallinnon hankintaesityksen tueksi tehdään arvio hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisista ulottuvuuksista. Kaikessa tässä arviointityössä pyritään katsomaan nykyhetken lisäksi mahdollisimman kauas tulevaisuuteen.

Puolustushallinnon käsitys on, että kaikki viisi kandidaattia ovat täysillä mukana kilpailussa ja halukkaita tarjoamaan parhaan mahdollisen ratkaisunsa HX-hankkeen arvioitavaksi. Aikanaan tehtävä valintapäätös on viime kädessä poliittinen päätös. Päätöksen esittelijät ja tekijät kantavat siitä asiaan kuuluvan vastuunsa. Päätöksentekijöiden vastuu korostuu, jos päätös on jokin muu kuin puolustushallinnon esittämä ratkaisu.

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa

Lupasin kesän aikana pohtia tulevaisuuttani. Päätös on syntynyt: olen ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa. Puolueeni on Sininen tulevaisuus ja vaalipiirini Uusimaa, josta olen tullut valituksi eduskuntaan 2011 ja 2015 vaaleissa.

Ei kahta ilman kolmatta. Viimeksi ääniä ropisi 11 767, ja uskon kannatusta edelleen löytyvän maanpuolustushenkisten uusmaalaisten äänestäjien keskuudessa. Tämä on ollut selkeä viesti kentältä, ja tätä ääntä olen kuullut.

Viime vaalikaudella sain toimia eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Muistan, kun vaalien alla häkellyttävän moni kansalainen kertoi sähköpostilla tai vaalikentällä kantansa: ”Kuule, sinusta tulisi hyvä puolustusministeri.” Ja ministeri tulikin. Nyt äänestäjilläni on mahdollisuus päättää, olenko ollut hyvä puolustusministeri.

Olen tehnyt sen mitä olen luvannut: hankkinut rahaa Puolustusvoimille, vienyt materiaalihankintoja eteenpäin, potkinut kasaan vinon pinon lakihankkeita, tehnyt urakalla kansainvälistä puolustusyhteistyötä ja ylipäätään edistänyt kaikin mahdollisin tavoin Suomen uskottavaa kansallista puolustusta. Vaalilauseeni oli ”Turvallisen Suomen puolesta” ja tätä työtä olen halukas jatkamaan.

Tiedän, että Sinisen tulevaisuuden gallupkannatus on kauniisti sanottuna heikko. Se ei kuitenkaan minua pelota. Viimeinen YLE-gallup sisuunnutti. Tulin aikoinaan Perussuomalaisiin mukaan silloin (2004), kun kannatuslukemat niin vaaleissa kuin gallupeissa alkoivat ykkösellä tai nollalla. Eli on sitä kanveesista noustu ennenkin: uskottavalla agendalla ja monipuolisella kokemuksella, kovalla vaalityöllä sekä rautaisella asialinjalla.

Tosiasia on, että ehdokkaamme ovat tunnetumpia kuin nuori puolueemme, ja kun Suomessa kuitenkin vaaleissa ennen muuta ja enenevässä määrin äänestetään henkilöä, uskon Siniseen tulevaisuuteen. Me näytämme gallupeille närhen munat!

Haastatteluni Ylen uutisissa 14.8.2018 kohdassa 19:48. Kuvassa kanssani toimittaja Ari Hakahuhta.