Aihearkisto: Uusi Suomi

Keskustelua pääsotaharjoituksesta

Olin eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana liittyen suunnitteilla olevaan pääsotaharjoitukseen, joka on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua ja josta on ollut liikkeellä väärääkin tietoa.

Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000 – 40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.

Keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, jossa voitaisiin harjoitella puolustusvoimien uutta lakisääteistä tehtävää, kansainvälisen avun vastaanottamista. Se olisi puolustusselonteon mukainen. Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.

Suomalaisten sotilaiden lisäksi harjoitukseen voisi osallistua joukkoja Suomen kumppanimaista, Pohjoismaista, Baltian maista, Yhdysvalloista ja Saksasta. Silloin oltaisiin noin 20 000 sotilaan kokoluokassa, joka olisi kelpo harjoituskokoonpano.

Kerroin valiokuntakuulemisessa informoineeni eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen. Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.

Aiheesta uutisoivat mm. Iltalehti ja Ilta-Sanomat

 

Naton puolustusministerikokouksen antia

Naton puolustusministerikokous järjestettiin Brysselissä 9.11.2017.

Kokouksessa osallistuin Resolute Support -operaatiota (RS) käsittelevään työistuntoon sekä ministerikokouksen yhteydessä järjestettäviin ISIS:n vastaisen koalition (D-ISIS) ja RS-operaation pohjoisen komentoalueen (TAAC-N) kokouksiin. Lisäksi allekirjoitin yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla Suomen puolustusministeriö liittyi mukaan monikansalliseen ilmasta maahan -ampumatarvikkeiden hankinta- ja käyttöyhteistyöhön. Se osaltaan lisännee kustannustehokkuutta ja huoltovarmuutta.

Resolute Support -operaation keskeisin strateginen päämäärä on rauha Afganistanissa. Tämä edellyttää Afganistanin hallitukselta rauhan- ja sovintoprosessin edistämistä sekä alueellisen konsensuksen aikaansaamista. RS jatkaa Afganistanin turvallisuusviranomaisten tukemista koulutuksen ja neuvonannon keinoin ilman lopettamispäivämäärää.

Yhdysvaltojen Etelä-Aasian strategian myötä sekä Yhdysvallat että useat muut operaatioon osallistuvat maat ovat ilmoittaneet kasvattavansa joukkojaan Afganistanissa. Suomi ilmoitti jatkavansa operaatiossa noin 30 sotilaalla. Lisäksi selvitämme mahdollisuuksia vahvistaa nykyistä osallistumistamme. Sotilaallisen osallistumisen lisäksi Suomi tukee Afganistanin vakauttamistoimenpiteitä mm. tukemalla turvallisuussektoria taloudellisesti sekä antamalla kehitysapua.

ISIS:n vastainen koalitio on saavuttanut merkittävää edistystä. Aiemmin nimillä C-ISIL ja C-ISIS tunnetun koalition nykyisen nimen D-ISIS kirjain D tulee sanasta ”defeat”, joka kertoo paljon siitä, missä vaiheessa operaatiossa mennään. Noin 90 prosenttia ISIS:n hallussa pitämistä alueista on vallattu takaisin. Painopiste on siirtymässä taistelutoiminnasta maan vakauttamiseen ja jälleenrakennukseen, mikä edellyttää uudentyyppisiä osallistumismuotoja.

Suomen osallistumista Irakin OIR-operaatiossa jatketaan noin 100 sotilaalla vuoden 2018 loppuun asti ja koulutus- ja neuvonantotoiminta laajennetaan koskemaan kurdien peshmerga-joukkojen lisäksi myös muita Irakin turvallisuusjoukkoja. Lisäksi Suomi katsoo tulevaisuuteen antamalla taloudellista tukea humanitaariseen apuun ja jälleenrakentamiseen. Tuesta noin puolet menee miinanraivaukseen ja räjähtämättömien ammusten raivaukseen vapautetuilla alueilla.

Kansainväliselle harjoitukselle on tarvetta

Olen toimivaltani puitteissa nostanut esiin kansainvälisen sotaharjoituksen tarpeellisuuden myös Suomessa.

Tutustuin syyskuussa 2017 Ruotsin järjestämään Aurora-harjoitukseen, jossa vakuutuin vastaavan harjoituksen järjestämisen hyödyllisyydestä myös Suomessa. Myös puolustusvoimien kokemukset Aurora-harjoituksesta olivat myönteiset. Harjoitusvierailun jälkeen olen keskustellut asiasta puolustusvoimien kanssa.

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) linjaa vuosittain puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan painopisteet puolustusministerin esityksestä käsitellessään seuraavan vuoden harjoitustoimintaan osallistumista. Tämän perusteella ministerinä hyväksyn puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan suunnitelman ja informoin eduskuntaa.

Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan alustava suunnitelma vuoden 2020 osalta sisältää laajan kansainvälisen harjoituksen järjestämisen Suomessa. Harjoituksen suunnittelu on vielä hyvin alkuvaiheessa, mutta lähtökohtana on Aurora-harjoituksen kaltaisen pääsotaharjoituksen järjestäminen Suomessa vuonna 2020 tai 2021.

Palvelusturvallisuus etusijalla

Puolitoista viikkoa sitten heräsimme surulliseen, pysäyttävään uutiseen: kolme varusmiestä ja yksi junamatkustaja oli kuollut tasoristeysonnettomuudessa Raaseporissa. Onnettomuus herätti kysymyksen palvelusturvallisuudesta.

Puolustusvoimien toiminnassa asevelvollisten palvelusturvallisuus on aina etusijalla. Näin ollen on tärkeä selvittää onnettomuustapahtuma ja siihen johtaneet syyt. Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätökset otetaan luonnollisesti huomioon toimintaa kehitettäessä.

Ennen Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätöksiä on tehtävissä parannuksia. Ministeri Pirkko Mattilan johdolla sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu parannuksia asevelvollisten tapaturmalakiin, jossa tapaturmavakuutuksen korvaustasot nostetaan kriisinhallinnan kanssa samalle tasolle.

Nykyinen laki paransi asevelvollisten vakuutusturvaa jo tämän vuoden alusta, mutta nyt sitä parannetaan edelleen. Valmisteltavat lisäkorvaukset pyritään saamaan voimaan vuodenvaihteessa.

Toinen kysymys on Suomen pari tuhatta valvomatonta tasoristeystä. Siniset ovat valmiita edistämään kaikkia niitä ratkaisuja, joilla valvomattomat tasoristeykset poistetaan.

Valvomattomia ja suojaamattomia tasoristeyksiä on noin kaksi tuhatta. Niiden poistaminen edellyttää kymmenien miljoonien investointia. Se on kuitenkin pieni raha, jos sillä voidaan säästää ihmisten elämä ja terveys.

Kalmari ampuu väärään maaliin

Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) on tuohtunut uutisesta, jonka mukaan puolustusvoimien ruokahuollosta vastaava Leijona Catering Oy siirtyy käyttämään Arlan maitotaloustuotteita. Antamillaan lausunnoilla hän antaa käsityksen, ettei puolustushallinto piittaisi huoltovarmuudesta tai arvostaisi kotimaista ruokatuotantoa. Käsitys on väärä.

Leijona Catering on itsenäinen osakeyhtiö, jonka omistajaohjauksesta vastaa valtion omistajaohjausyksikkö ja ministeri Mika Lintilä (kesk.). Minulla puolustusministerinä tai puolustusvoimilla asiakkaana ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa yksittäisen osakeyhtiön sopimuksiin – vaikka tahtoa olisi.

Eduskunnan ruokatyöryhmän puheenjohtajan kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin lausuu asiasta julkisuuteen.

Lenininpuistosta Ukko-Pekan puisto

Tein Helsingin kaupunginvaltuustossa yhdessä valtuutettu Sampo Terhon kanssa aloitteen Alppilassa sijaitsevan Lenininpuiston nimen muuttamisesta.

1960-luvun alussa rakennettu puisto on nimetty vuonna Vladimir Leninin mukaan vuonna 1970 hänen syntymänsä satavuotispäivän kunniaksi. Helsingin Sininen valtuustoryhmä kuitenkin katsoo, ettei väkivaltainen, bolševistinen hirmuhallitsija ansaitse muistokseen nimettyä puistoa Suomen pääkaupungista.

Sen sijaan puiston ansaitsisi 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Pehr Evind Svinhufvud, josta tuli Suomen ensimmäinen valtionhoitaja heti maan itsenäistymisen jälkeen 1918. Vuonna 1931 Svinhufvudista tuli Suomen kolmas presidentti. Kansansuosiota nauttinut presidentti tunnettiin nimellä Ukko-Pekka.

Esityksemme Lenininpuiston uudeksi nimeksi onkin Ukko-Pekan puisto.