Aihearkisto: Uusi Suomi

Olen ehdolla

Perussuomalaiset on uudessa tilanteessa, kun Timo Soini luopuu puolueen puheenjohtajuudesta 20 vuoden jälkeen.

Olen ollut Perussuomalaisissa aktiivisesti mukana vuodesta 2004 muun muassa vaalipäällikkönä, eduskuntaryhmän pääsihteerinä, kuntapäättäjänä, kansanedustajana, puolustusvaliokunnan puheenjohtajana ja puolustusministerinä. Puolueen 1. varapuheenjohtajana olen ollut vuodesta 2013 eli kaksi kautta.

Vakaan harkinnan jälkeen olen päättänyt hakea Jyväskylän puoluekokoukseen 10.6.2017 osallistuvilta jäseniltä jatkomandaattia Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajana. Jos tulen valituksi, edustan puoluejohdossa kokemusta ja jatkuvuutta, osaamista ja malttia. Voin huoletta sanoa, että kenelläkään puolueemme johtotehtäviin nyt hakevalla ei ole yhtä kattavaa kokemusta kuin minulla. Tunnen puolueeni ja tiedän mitä teen.

Haluan toimia puoluejohdossa uuden puheenjohtajan tukena. Toisaalta haluan seisoa niiden riviperussuomalaisten tukena, jotka pelkäävät että muutos Timo Soinin jälkeen on liian suuri.

Asemiin on ajettu, ja kenttä päättää ketkä puoluetta vievät eteenpäin Soinin jälkeen. Tapaamisiin Jyväskylässä!

 

Yhteistyötä Slovakian kanssa

Suomi on allekirjoittanut aiesopimuksen, jonka tarkoitus on pohjustaa suomalaisen Patrian panssaroitujen miehistönkuljetusiajoneuvojen myymistä Slovakian armeijalle. Allekirjoitin asiakirjan yhdessä Slovakian puolustusministeri Peter Gajdošin kanssa EU:n ministerikokouksen yhteydessä Brysselissä.

Slovakia on etsinyt yhteistyökumppania jo jonkin aikaa, ja nyt sellainen näyttäisi toivottavasti Suomesta löytyvän. Hankinta on kuitenkin vasta alkuvaiheessa: Slovakian parlamentti hyväksyi 17.5.2017 hallituksen suunnitelman vanhojen neuvostoaikaisten panssaroitujen ajoneuvojen korvaamiseksi uusilla vuoteen 2029 mennessä.

Hankinnan arvo on enintään 1,2 miljardia euroa ja se on Slovakian historian suurin sotilaskaluston modernisointihanke. Aiesopimuksemme ei kuitenkaan vielä tarkoita, että Patria olisi valikoitumassa vaunujen toimittajaksi.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Slovakia aikoo ostaa 81 panssaroitua kahdeksanpyöräistä monikäyttövaunua ja 404 kevyempää, nelipyöräistä panssaroitua ajoneuvoa. Tarjouspyyntöjä ei ole vielä lähetetty, vaan hankinnan tarkemmat yksityiskohdat selviävät vuoden loppuun mennessä.

Slovakia aikoo joka tapauksessa kasvattaa puolustusbudjettinsa 1,16:sta 1,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Toivottavasti nyt allekirjoitettu aiesopimus on merkki siitä, että Nato-maiden ja muidenkin nostaessa puolustusbudjettejaan kohti kahta prosenttia BKT:sta tämäntyyppisiä kauppoja hierotaan enemmänkin. Se on Suomen puolustusteollisuuden ja sotilaallisen huoltovarmuuden etu.

Suomalaisia Kevadtormissa

Tein 16. toukokuuta 2017 työvierailun Viroon. Vierailun isännöi Viron puolustusministeri Margus Tsahkna, jonka kanssa ohjelmassa oli myös kahdenvälinen tapaaminen. Lisäksi tapasin aiemman puolustusministerin, Viron parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Hanson.

Keskustelut koskivat kahdenvälistä puolustusyhteistyötämme, alueellista turvallisuustilannetta ja Viron tulevaa EU-puheenjohtajakautta. Niin kuin aina, keskustelut sujuivat hyvässä hengessä.

Tapaamisten ohella vierailin Viron puolustusvoimien Kevadtorm 2017 -pääsotaharjoituksessa, johon osallistui nyt myös suomalaisia joukkoja: esikuntaupseerien lisäksi mukana oli reserviläisistä koottu taistelupioneerijoukkue. Kaikkiaan 67 henkilöä, joista 40 reserviläistä, 3 varusmiestä (kokelaslääkäri ja taistelukameratiimi) ja 24 kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Pioneeriemme osaaminen sai tunnustusta.

Ohjelmassa oli myös tutustuminen Viron vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön Kaitseliitin toimintaan. Kenraalimajuri Meelis Kiili piti ajatuksia herättävän alustuksen.

Saksalainen Leopard 2A6 -panssarivaunu ylittämässä suomalaisten Leguan-siltaa Kevadtorm-harjoituksessa Virossa.

Vierailusta uutisoi Viron yleisradio ERR.

Perussuomalaisia johdetaan edestä

Helsingin Sanomat kysyi näkemystäni Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajana siitä, voiko Perussuomalaisten tuleva puheenjohtaja johtaa puoluetta Brysselistä käsin. Mielestäni ei voi – se olisi käytännössä erittäin haastavaa tilanteessa, jossa puolueella on 36 kansanedustajan ryhmä sekä ministeriryhmä.

Timo Soini toimi puolueen puheenjohtaja ollessaan samaan aikaan EU-parlamentissa 2009–2011, mutta tuolloin puolue oli pieni ja oppositiossa. Muistan hyvin nuo ajat, olinhan silloin eduskuntaryhmän pääsihteeri. Uutta puheenjohtajaa en kannusta kokeilemaan samaa. Hallituspuolueen puheenjohtajaa tarvitaan hallitusyhteistyössä päivittäin, jotta asiat sujuvat. Myös Perussuomalaisten kenttäväki toivoo puheenjohtajansa olevan nykyistä enemmän kentän käytössä, ja uuden puheenjohtajan tulee vastata tähän huutoon.

Lyhyesti sanottuna: Puoluetta johdetaan edestä, ei netistä. Tehtävälleen omistautunut ja motivoitunut puheenjohtaja myös tahtoo olla paikalla siellä, missä päätöksiä tehdään.

Kokonaisturvallisuuden parantamiseksi

Valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa -selvitystä vastaanottamassa.

Hallitusohjelman tavoitteessa tarkentaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä on päästy harppaus eteenpäin, kun asiaa käsittelevä selvitys on nyt valmistunut. Selvityksen tavoitteena oli löytää konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia keinoja, joilla valtion kokonaisturvallisuutta voidaan parantaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen läheisyydessä sijaitsevan kiinteän omaisuuden omistuksen ja hallintaoikeuden siirroissa sekä merkittävissä investointihankkeissa. Strategisia kohteita, joiden ympäristöllä voi olla turvallisuusulottuvuus, ovat mm. sotilasalueet, strategiset tie-, rata-, silta- ja patorakenteet sekä merenkulkuväylät ja satamarakenteet sekä tietoliikenteeseen ja sähkönsiirtoon liittyvät kohteet.

Laaditussa selvityksessä on tunnistettu useita mahdollisuuksia lisätä viranomaisen toimintamahdollisuuksia kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkasteltavina mahdollisina kehittämiskohteina tunnistettiin mm. lunastuslainsäädäntö, etuosto-oikeuden laajentaminen valtiolle, mahdollinen EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten kansalaisten kiinteistönomistuksen rajoitettu lupa- tai ilmoitusvelvollisuus, maankäytön suunnittelun nykyistä laajempi hyödyntäminen sekä suunnittelutarpeen- ja rakentamisen lupajärjestelmän mahdollinen kehittäminen.

Selvityksen mukaan omaisuuden lunastuksesta puolustustarkoituksiin annettua lakia voitaisiin täsmentää puolustustarkoituksen osalta siten, että edellytykset lunastamiselle voisivat täyttyä myös puolustusvoimien hallinnassa olevien alueiden lähialueilla. Puolustuslunastuslailla mahdollistetaan toimenpiteiden väliaikainen kieltäminen, kun puolustusministeriö on ryhtynyt valmistelemaan lunastusta.  Puolustuslunastuslaissa tulisi nykyistä selkeämmin kieltää kiinteistöjen sellainen käyttäminen, jolla olisi haitallisia vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan. Myös ennakkohaltuunottoa koskevaa säännöstä voisi täsmentää lunastusmenettelyn sujuvuuden varmistamiseksi tapauksissa, joissa valtion turvallisuusedut voisivat vaarantua.

Valtion väliintulo kiinteistökaupassa olisi mahdollista toteuttaa joko muuttamalla nykyistä etuostolakia siten, että siihen lisättäisiin tarvittavat säännökset valtion etuosto-oikeudesta, tai säätämällä uusi ”valtion etuostolaki”, jossa säädettäisiin kokonaisturvallisuusperustaisesta etuosto-oikeudesta. Etuostolainsäädännön käyttöönotto kokonaisturvallisuuden edistämiseksi olisi mahdollista joko siten, että valtiolla olisi laaja-alaisesti etuosto-oikeus kiinteistökaupoissa, taikka niin, että etuosto-oikeus olisi rajoitettu tietyille alueille, esimerkiksi tiettyjen määriteltyjen turvallisuuden kannalta merkittävien kohteiden läheisyyteen.

Ulkomaalaisten kiinteistöomistusta ei nykyisin Suomessa säännellä. Kansainväliset sopimukset rajoittavat jossain määrin lupajärjestelmän luomista, mutta ennakkovalvonta voisi selvityksen mukaan olla mahdollista kansallista turvallisuutta koskevien poikkeamismahdollisuuksien perusteella ainakin rajoitetulla soveltamisalalla. Ulkomaalaisten kiinteistöomistuksen kontrollijärjestelmä voisi koskea esimerkiksi tarkasti määriteltyä aluetta, kuten raja-aluetta ja ehkä käsittää joihinkin ”julkisiin kohteisiin” (esim. varuskunta-alueisiin ja vara-laskupaikkoihin) suoraan rajoittuvat alueet.

Myös maankäytön suunnittelua ja rakentamisen kontrollia voitaisiin kehittää siten, että kokonaisturvallisuus otettaisiin nykyistä laajemmin huomioon jo kaavoituksessa ja rakentamisen kontrollijärjestelmässä.

Selvityksen perusteella voidaan todeta, että valtio tarvitsee uusia keinoja kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan ja hallintaan. Kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa edellyttää lainsäädännön kehittämistä. Yksityiskohtaisempi arvio tarvittavista toimenpiteistä täsmentyy, kun valmistelun jatkovaiheista sovitaan vastuuministeriöiden välisissä neuvotteluissa.

Suomi parantaa tilannekuvaa

Päätöksenteon tueksi on saatava oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa. Vain siten sotilasliittoon kuulumaton Suomi voi puolustaa itseään uskottavasti.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Sotilaallista voiman käyttöä Suomea vastaan ei voida sulkea pois. Uhat ovat aiempaa moninaisempia ja siksi Suomi tarvitsee tehokkaan sotilas- ja siviilitiedustelun.

Tiedustelun menetelmät kehittyvät kiihtyvällä vauhdilla. Yksi vaikuttavampia tekijöitä on digitalisaatio. Taivaalla kulkeva signaali on pitkälti vaihtunut verkossa kulkevaan bittiin.

Sotilastiedustelu on keskeinen osa Suomen puolustusvalmiutta. Puolustusvoimien nykyisillä toimivaltuuksilla ei voi, varsinkaan tietoverkoissa, riittävän tehokkaasti ja riittävän varhaisessa vaiheessa hankkia tietoa sotilaallisesta toiminnasta tai Suomeen kohdistuvista ulkoisista uhkista.

Tämän johdosta asetin 1.10.2015 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Tavoitteena oli ajanmukaistaa puolustusvoimien tiedustelua koskevat toimivaltuudet.

Tänään on saavutettu yksi merkkipaalu, sillä vastaanotin mietinnön sotilastiedusteluksi säädettävästä laista. Siinä esitetään säädettävän sotilastiedustelun tarkoituksesta, kohteista ja tiedustelutoiminnassa noudatettavista periaatteista, tiedustelumenetelmistä sekä tiedustelutoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta puolustushallinnossa.

Tiedustelulakien myötä Suomi saattaa tiedustelulainsäädäntönsä yleiseurooppalaiselle tasolle.