Aihearkisto: Uusi Suomi

Puolustusministerikokouksen antia

Osallistuin 6.3.2018 EU:n ulkoasiainneuvoston puolustusministerikokoukseen Brysselissä. Asialistalla olivat EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) toimeenpano ja jatkonäkymät sekä EU:n puolustusrahaston toimeenpano. Lisäksi keskustelua käytiin EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä ja luotiin katsaus EU:n sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Yhdeksi pääaiheeksi kokouksessa nousi sotilaallisen liikkuvuuden helpottaminen, mikä on tärkeää myös Suomelle. Kysymys on byrokratian purkamisesta ja pullonkaulojen poistamisesta; esimerkiksi lupakäytäntöjen helpottamisesta ja sen selvittämisestä, täyttääkö infrastruktuuri myös sotilaalliset vaatimukset. Jäsenmaat päättävät kuitenkin tulevaisuudessakin joka kerta itse joukkojen ja kaluston liikkumisesta alueellaan.

EU:n puolustusaloitteista tehtiin viime vuonna suunnitelmia, ja nyt on toimeenpanon vuoro. PRY:n osalta tehtiin päätös 17 projektista, joista joulukuussa annettiin poliittinen julistus. Lisäksi sovittiin seuraavista askeleista: tänä vuonna on tarkoitus mm. sopia kolmansien maiden osallistumisesta ja todennäköisesti päättää uusista projekteista.

Puolustusrahastoa koskien Suomen tavoite on saada tukea kansallisten suorituskykyjen kehittämiselle ja parantaa suomalaisen pk-yritysvetoisen ja kilpailukykyisen teollisuuden toimintaedellytyksiä eurooppalaisilla puolustusmarkkinoilla. Komission suunnitelman mukaan EU rahoittaisi vuodesta 2021 alkaen tutkimusta ja kehitystä 1,5 miljardilla eurolla vuodessa. On tärkeää varmistaa, että suomalaiset yritykset pääsevät tästä osalliseksi.

Koskien EU:n ulkopuolisten kumppanien huolia niin korkea edustaja Mogherini, komissaari Katainen kuin useat jäsenmaat korostivat, että EU:n puolustuksen kehittäminen ei ole päällekkäistä Naton kanssa eikä siinä ole kyse protektionismista. Vahvempi Euroopan puolustus tukee transatlanttista taakanjakoa, ja puolustusteollisuuden kehittäminen perustuu kilpailukykyyn ja avoimuuteen.

Vahva EU myös puolustuksen alalla on Suomenkin etu. Olemme olleet tässä keskustelussa aktiivisia ja olemme sitä myös jatkossa. Kaiken pohjana on, että jäsenmaiden oma puolustus on kunnossa.

Aiheesta uutisoi mm. Yle.
Videohaastattelu Brysselistä katsottavissa täällä.

Jääkärit aina uutinen

Viikonloppuna vietettiin Vaasassa näyttävästi jääkärien kotiinpaluun 100-vuotisjuhlia. Kolmipäiväisten juhlien kohokohta oli lauantai, jolloin juhlallisuudet koostuivat seppeleiden laskusta, paraatikatselmuksesta, ohimarssista, päivä- sekä iltajuhlasta. Osallistuin näihin tilaisuuksiin ja isännöin samalla Saksan valtiosihteerin vierailua, joka hänkin halusi näin kunnioittaa jääkärien muistoa. Saksasta osallistui myös kunniakomppania ja sotilassoittokunta juhlallisuuksiin.

Pohjanmaalla ollaan syystä ärtyneitä valtiollisen Ylen vähäisestä kiinnostuksesta uutisoida tapahtuneesta valtakunnallisesti. Yle lähetti tilaisuudesta suoraa lähetystä Areenan ja radion kautta, mutta tapahtumia ei nostettu päivän uutislähetyksiin. Toki Yle-uutisten verkkosivuilla oli artikkeli jääkärien kotiinpaluusta lauantaiaamuna.

Vaasassa ilmestyvä Pohjalainen tiedusteli maltillista uutisointia Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokiselta. Hän vastasi: ”Juhlassa ei ollut ihmisille mitään uutta tietoa. Jääkärit tulivat jo sata vuotta sitten. Tämä oli linjassa sen kanssa, mitä tuollaisista juhlista nyt yleensä tehdään. Ei siinä mitään uutista ollut.”

Olen talven aikana huomannut, että Yle ja samoin kuin moni muu media on julkaissut isoja uutisia sadan vuoden takaisista tapahtumista. Noiden artikkelien näkökulma on valtaosin ollut, miten epäinhimillisesti punaisia kohdeltiin.

Se on osa totuutta. Näin sadan vuoden kuluttua näyttää vallalla olevan ilmapiiri, että vallankumousyritys eli punakapina oli oikeutettu ja perusteltu, ja siihen osallistuneet ovat kärsineet aiheetta historiallista vääryyttä. Unhoon sen sijaan halutaan vaieta laillisen hallituksen joukkojen toiminta: Se, että venäläiset ajettiin maasta, kapina kukistettiin ja maahan palautettiin laki ja järjestys.

Jääkärit ovat suomalainen sankaritarina. Ilman heitä vapaussodasta olisi tullut pidempi ja verisempi. Ilman jääkäreitä ei Suomen puolustusta olisi rakennettu kestämään talvi- ja jatkosodan koettelemukset. Jääkärien perintö elää yhä puolustusvoimien jokapäiväisessä elämässä. Jääkärien sankaritarina on aina uutinen.

Jääkärimarssin sanoin ”Satu uusi nyt Suomessa syntyvä on, se kasvaa, se ryntää, se voittaa.”

Suomen-poikia muistaen

Osallistuin tänään Viron 100-itsenäisyyspäivän merkeissä seppeleenlaskuun Suomen-poikien haudalla Helsingin Malmilla. Tilaisuudessa pitämässäni tervehdyspuheessa käsittelin Suomen-poikien vaiheita maidemme historiassa.

Suomen-pojat on tavallaan virolainen vastine Suomen jääkäriliikkeelle tai Viron vapaussodassa 1919 taistelleille suomalaisvapaaehtoisille Pohjan Pojille. Toisen maailmansodan aikana virolaisilla nuorukaisilla ei ollut mahdollisuutta palvella oman maansa armeijassa. Heillä oli kuitenkin palava halu hankkia sotilaallista koulutusta ja kokemusta, jota voisivat hyödyntää oman maansa puolustamiseksi.

Virolaiset ovat isänmaallista kansaa, jonka kohtalona on ollut joutua milloin idästä, milloin lännestä tulevan suurvaltapolitiikan jalkoihin. Vuonna 1943 saksalaiset aloittivat virolaisten rekrytoinnin asepalvelukseen täyttääkseen omia etujaan.

Kaikki virolaiset eivät kuitenkaan tahtoneet palvella kaukana omasta maastaan Saksan puolesta, vaan hakeutuivat Suomeen saamaan sotilaskoulutusta. Kaikkiaan reilu 3 300 virolaisnuorukaista astui Suomen armeijaan jatkosodan aikana. Heistä lähes 200 antoi henkensä Suomen itsenäisyyden puolesta.

Historian kohtalo on joskus julma. Näin oli Suomen-poikienkin osana. Lähes puolivuosisataa he joutuivat peittelemään omaa menneisyyttään. Vasta 1990-luvulla Viron uudelleen itsenäistyttyä he saivat arvostusta niin Suomessa kuin kotimaassaan.

Suomi ei ole unohtanut, eikä unohda Suomen-poikien muistoa. He taistelivat Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta.

Tiedustelulait mahdollisimman pikaisesti voimaan

Tiedustelulakien käsittely on aloitettu eduskunnassa. Tavoitteena on vastata turvallisuusympäristön muutoksiin ja saada Suomen lainsäädäntö samalle tasolle muiden Länsi-Euroopan maiden kanssa.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut vakavampaan suuntaan eikä paluuta entiseen ole näköpiirissä. On tärkeää, että olemme riittävän ajoissa valmistautuneita niihin turvallisuushaasteisiin, jotka maamme voi kohdata. Tiedustelutoiminta on tässä prosessissa keskeinen tekijä.

Hallitus esittää uutta lakia sotilastiedustelusta, joka parantaisi merkittävästi sotilastiedustelun kykyä informoida ylintä valtiojohtoa Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuvista muutoksista. Sotilastiedustelun tärkein tehtävä on antaa ennakkovaroitus Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta.

Puolustusvoimille säädettäisiin toimivaltuudet tietoliikenne-, henkilö-, tietojärjestelmä- ja radiosignaalitiedusteluun. Tietoliikennetiedustelu olisi Suomen rajat ylittävään viestiliikenteeseen suunnattua, hakuehtoihin perustuvaa, mahdollisimman kohdennettua ja rajattua sekä edellyttäisi aina tuomioistuimen lupaa kiiretilanteita lukuun ottamatta.

Ehdotettu sääntely ei mahdollistaisi yleistä, kaikenkattavaa tietoliikenteen seurantaa, sillä tietoliikennetiedustelun kohdentaminen tapahtuu ennalta määriteltyjen tarkkojen kriteerien mukaisesti. Mistään massavalvonnasta ei ole kyse, vaikka se tiedustelulakeihin yritetäänkin jatkuvasti julkisessa keskustelussa liittää.

Tiedustelutoiminnan luonne ja hyväksyttävyys edellyttävät silti korostunutta oikeudellista valvontaa. Tämän takia oikeusministeriön hallinnonalalle perustettaisiin tiedustelutoiminnan valvontaan keskittyvä viranomainen. Myös tiedustelutoiminnan parlamentaarinen valvonta kuuluu valvonnan kokonaisuuteen.

Viime vuosina on teknologia kehittynyt voimakkaasti ja sotilaallinen viestiliikenne on siirtynyt analogisesta toimintaympäristöstä digitaaliseen. Sen seurauksena on kriittisiin tiedustelutietoihin ilman uuden lainsäädännön toimivaltuuksia erittäin vaikeaa päästä kiinni. Ulkovallat pyrkivät tälläkin hetkellä kohdistamaan edistynyttä kybervakoilua Suomen valtionhallintoon. Kyberhyökkäyksistä turvallisuusviranomaisia kohtaan on tullut arkipäivää.

Suomen puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki lakiesityksessä ehdotetut tiedonhankintamenetelmät saataisiin sotilastiedustelun käyttöön mahdollisimman nopeasti. Vain siten pystymme mahdollistamaan oikea-aikaisen ennakkovaroituskyvyn ja tilannetietoisuuden. Krimin valtauksesta 2014 – ja jo itse asiassa Georgian kriisistä 2008 – alkanut muutos on ollut nopea ja se jatkuu edelleen.

Laki on tarkoitettu toimimaan kaikkien suomalaisten puolesta, ei ketään suomalaista vastaan. Sen ainoa tavoite on suomalaisten turvallisuuden lisääminen. Sama pätee siviilitiedustelulakiin. Olemme jo pitkään olleet muita länsimaita jäljessä tiedustelu-lainsäädännön kehittämisessä eikä asian kanssa voi enää yhtään viivytellä. On toimittava niin ripeästi kuin mahdollista lain voimaansaattamiseksi. Tämä ei ole se laki, jolla politikoidaan. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on viranomaisilla oltava käytössään työkalupakki, jonka avulla ei jouduta hapuilemaan pimeässä.

Moukarit saapuvat

Olin tänään Vuosaaren satamassa seuraamassa K9 Moukarien saapumista Suomeen. Eteläkorealainen panssarihaupitsi K9 Thunder eli suomalaisittain Moukari on yksi parhaimmista maailmassa. Moukarin ns. ammu ja väistä -kyky (shoot and scoot) tekee siitä vaikean maalin vastatoimille.

Moukarin merkitys Suomen tykistöjärjestelmälle on valtava. Se mahdollistaa nopean, tarkan ja laaja-alaisen vaikuttamisen taistelukentän syvyydessä. Moukarin etuina ovat nopea tulenavaus ja aseman vaihtaminen ennen kuin ammukset osuvat maaliinsa. Se sopii myös varusmieskoulutukseen.

Suorituskykyä lisätään Nammon kanssa kehitettävällä pitkänkantaman ammuksella sekä lentorataa korjaavilla sytyttimillä. Jälkimmäinen mahdollistaa tulenavauksen ilman tarkistusammuntoja, jolloin vastustaja ei saa ennakkovaroitusta tulenkäytöstä. Samoin se varmistaa tulen entistä tarkemman osumatodennäköisyyden.

Tela-alustaiset 155 mm:n K9 Moukari –panssarihaupitsit tukevat operatiivisia joukkoja kauaskantoisella ja hyvän liikkuvuuden omaavalla tykistöllä. Nämä korvaavat ensi vuosikymmenellä vanhenevaa ja käytöstä poistuvaa vedettävää tykistöä.

Etelä-Koreassa vuosi sitten helmikuussa allekirjoitin hankintapäätöksen, jonka mukaisesti Suomi ostaa yhteensä 48 vähän käytettyä panssarihaupitsia. Kauppahinta ilman veroja oli 146 miljoonaa euroa. Siihen sisältyi myös varaosia ja koulutusta.

Hankintapäätös sisälsi option, jonka mukaisesti voimme ostaa samaan hintaa lisää Moukareita. Niiden toimitukset toivottavasti ajoittuvat nykyisten toimitusten jatkoksi. Näin satavuotias suomalainen tykistö uudistuu ja vastaa 2000-luvun tarpeisiin.

Suomen hankintapäätös näytti esimerkkiä naapurimaillemme. Viro valmistelee kauppaa ja Norja on jo ostanut K9 –panssarihaupitseja. Tämä mahdollistaa pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisen mm. huollon ja ampumatarviketuotannon osalta.

Sotilastiedustelulaki eduskuntaan 

Kuva: VNK

Sotilastiedustelulle ei ole ollut aiempaa lainsäädäntöpohjaa, minkä vuoksi uutta lainsäädäntöä on valmisteltu hyvin perusteellisesti. Työ alkoi vuonna 2013 asetetun työryhmän esityksillä, ja jatkui sotilaslakitiedustelutyöryhmän mietinnöllä huhtikuussa 2017. Siinä ehdotettiin, että säädettäisiin uusi laki sotilastiedustelusta. Lausuntokierroksella kaikki lausunnon antaneet 72 tahoa pitivät lainsäädännön säätämistä tarpeellisena. Suomi onkin poikkeus kansainvälisessä vertailussa, sillä käytännössä kaikilla keskeisillä verrokkimaillamme on jo toimiva tiedustelulainsäädäntö.

Lakipakettien valmistelu on tehty hyvässä hengessä ja niin perusteellisesti kuin vain ylipäätään käsittääkseni on mahdollista. Kiitoksen siitä ansaitsevat niin uutterat virkamiehet kuin kansanedustaja Tapani Töllin vetämä parlamentaarinen seurantaryhmä.

Nyt annettavassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sotilastiedustelusta, jonka toimivaltuuksien avulla seurataan Suomen turvallisuusympäristön kehitystä ja tuotetaan tietoa valtiojohdon ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi. Sotilastiedustelu tärkeä tehtävä on antaa tarvittaessa ennakkovaroitus Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta.

Puolustusvoimille on tarkoitus säätää toimivaltuudet henkilötiedusteluun ja tietojärjestelmätiedusteluun, radiosignaalitiedusteluun sekä tietoliikennetiedusteluun. Tiedustelumenetelmät vastaisivat nykyisin viranomaisilla käytössä olevia salaisia tiedonhankintakeinoja. Edellytykset toimivaltuuksien käyttämiselle eroaisivat kuitenkin rikostorjunnasta. Tietoa hankittaisiin kotimaassa ja ulkomailla. Ulkoisiin uhkiin liittyvää henkilötiedustelua tulee olla mahdollista suorittaa myös Suomessa.

Itse hallituksen esitys on varsin yksityiskohtainen, yli 400-sivuinen yksityiskohtainen järkäle, josta on syytä poimia esiin erityisesti massavalvontaa koskeva yleinen virheellinen käsitys. Laissa esitetty tietoliikennetiedustelu olisi mahdollisimman kohdennettua sekä rajattua ja edellyttäisi aina tuomioistuimen lupaa kiiretilanteita lukuun ottamatta. Ehdotettu sääntely ei mahdollistaisi yleistä, kaikenkattavaa tietoliikenteen seurantaa. Viranomainen olisi myös velvollinen hävittämään heti tarpeettoman tiedon, kun se käy ilmi. Mitään massavalvontaa ei siis ole luvassa.

Suomen puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki lakiesityksessä ehdotetut tiedonhankintamenetelmät saadaan sotilastiedustelun käyttöön mahdollisimman nopeasti. Mieluiten eduskunnan kiireellisessä menettelyssä.

Vain siten pystymme mahdollistamaan oikea-aikaisen ennakkovaroituskyvyn ja tilannetietoisuuden, joilla voimme vastata toimintaympäristön muutoksiin. Krimin valtauksesta 2014 – tai jo itse asiassa Georgian kriisistä 2008 – alkanut muutos on ollut nopea ja jatkuu edelleen.

Samanaikaisesti on teknologia kehittynyt voimakkaasti ja sotilaallinen viestiliikenne on siirtynyt analogisesta toimintaympäristöstä digitaaliseen. Sen seurauksena on kriittisiin tiedustelutietoihin ilman uuden lainsäädännön toimivaltuuksia erittäin vaikeata päästä kiinni.

Ulkovallat pyrkivät jatkuvasti kohdistamaan edistynyttä kybervakoilua Suomen valtionhallintoon. Kyberhyökkäyksistä turvallisuusviranomaisia kohtaan on tullut arkipäivää.

Laki on tarkoitettu toimimaan kaikkien suomalaisten puolesta, ei ketään suomalaista vastaan. Sen ainoa tavoite on kaikkien suomalaisten turvallisuuden lisääminen. Sama pätee siviilitiedustelulakiin. Olemme jo pitkään olleet muita länsimaita jäljessä tiedustelulainsäädännön kehittämisessä eikä asian kanssa voi enää yhtään viivytellä.

Meidän on toimittava niin ripeästi kuin mahdollista lain voimaansaattamiseksi.