Aihearkisto: Uusi Suomi

Ja se SOI!

Tein 7.-10.5.2018 työvierailun Washingtoniin, jossa tapasin Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattisin ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin. Tapaaminen Mattisin kanssa oli kolmas laatuaan, Hultqvistin kanssa jo 40:s!

Voi sanoa, että puolustushallintojemme väliset suhteet eivät kai koskaan ole olleet näin hyvällä tolalla. Keskustelimme erinomaisessa hengessä yleisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, transatlanttisista suhteista ja maidemme välisen puolustusyhteistyön ajankohtaisista asioista, etenkin harjoitustoiminnasta.

Keskeinen osa vierailua oli kolmenvälisen aiejulistuksen (Statement of Intent, SOI) allekirjoittaminen. Suomen ja Ruotsin kahdenväliset puolustussuhteet Yhdysvaltojen kanssa ovat hyötyneet vuonna 2016 laadituista vastaavanlaisista aiejulistuksista ja samaa mallia halutaan jatkossa soveltaa myös kolmenväliseen puolustusyhteistyöhön.

Kolmenvälinen SOI täydentää ja kokoaa yhteen aikaisemmin sovittuja asiakokonaisuuksia; yhteistyön avulla voidaan esimerkiksi varmistaa, ettei synny päällekkäisyyksiä tai kilpailutilanteita kansainvälisessä harjoitus- ja muussa koulutustoiminnassa. Suomen ja Ruotsin puolustusministerit ovat informoineet parlamenttiensa ao. valiokuntia asiasta 19.4.2018.

Aiejulistus on poliittinen tahdonilmaus yhteistyöstä, ei juridisesti sitova valtiosopimus. Se ei vie Suomea tai Ruotsiin Natoon eikä se tuo turvatakuita. Suomi on edelleen sotilasliittoon kuulumaton maa, joka eduskunnan hyväksymän puolustuselonteon hengessä tiivistää yhteistyötään Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa.

Kuvat: Pentagon

Pentagonin tilaisuuden jälkeen jatkoimme Peter Hultqvistin kanssa Atlantic Councilin seminaariin Itämeren alueen turvallisuudesta, jossa pidin puheen.

Aiejulistuksen allekirjoittamisesta ja Washingtonin tunnelmista uutisoivat mm. HS, Yle, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Kaleva ja Turun Sanomat.

Asedirektiivin kansallinen soveltaminen lausuntokierrokselle

Sisäministeriö on lähettänyt tänään lausunnolle esityksensä EU:n asedirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Ministeriön virkamiehet ovat tehneet perusteellista työtä, mutta puolustusministeriön näkökulmasta tekstissä on edelleen kohtia, jotka on kirjoitettava tulevaan hallituksen esitykseen riittävän selkeästi.

On oikeastaan palattava perusasioiden äärelle. Direktiiviin pitkällisten neuvottelujen ja lobbauksen jälkeen saatu ns. maanpuolustuspoikkeus perustuu nimenomaisesti Suomen puolustusratkaisuun.

Kuten hyvin tiedämme, maamme puolustusratkaisuna on laajaan reserviin perustuva asevelvollisuusarmeija, jonka tulee kyetä puolustamaan koko maata. Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on maanpuolustusvelvollinen ja jokainen miespuolinen henkilö asevelvollinen.

Näin ollen maanpuolustuspoikkeus liittyy kiinteästi sodan ajan joukkomme, reserviläisarmeijan harjoitteluun, joka tapahtuu kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteydessä.

EU:lla ei ole toimivaltaa puuttua jäsenmaidensa puolustusratkaisuun tai puolustuksen järjestelyihin ylipäätään. Vain Suomi voi määritellä sen, mikä on sen kansallinen etu puolustuksen suhteen.

Sisäministeriön esityksen ongelmallisin kohta liittyy sen määrittelyyn, mitkä reserviläisryhmät voivat saada aseluvan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen perusteella.

Lähtökohtana tulee olla se, että vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvän ampumaharjoittelun perusteella aselupia voidaan periaatteessa myöntää koko sille reserviläisjoukolle, joka on Puolustusvoimissa sijoitettu tai voitaisiin sijoittaa sodan ajan tehtävään. Riippuen tietenkin esimerkiksi yksilöiden nuhteettomuudesta siviilimaailmassa ja varusmiesaikana.

Mikään muu vaihtoehto ei olisi sen hengen mukaista, jolla ns. maanpuolustuspoikkeus saatiin direktiiviin eikä varsinkaan Suomen puolustuksen tarpeiden mukaista – jotka me itse määrittelemme ilman EU:n antamia lupia tai sen määräämiä rajoitteita.

Vapaaehtoinen maanpuolustus uudistuu

Tällä vaalikaudella kansallinen puolustus on palautettu sille kuuluvaan arvoon. Tästä kertoo se, että hallitus päätti kehysriihessä, että puolustusministeriön kehyksissä sotilaalliseen kriisinhallintaan varattuja rahoja siirretään 6,5 miljoonaa euroa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseen vuodesta 2020 alkaen. Tällä päätöksellä mahdollistetaan puolustusselonteossa päätetty vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen pohjoismaisten mallien mukaisesti.

Kehysriihen päätöksen pohjalta olen tänään allekirjoittanut työryhmän asettamispäätöksen. Työryhmän tehtävänä on kesäkuun loppuun mennessä tuottaa esitykset lainsäädännön muutoksista, joilla vapaaehtoisen maanpuolustuksen sotilaallinen koulutus siirretään osaksi puolustusvoimia 1.1.2020 mennessä.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtäviä ja resursseja vahvistetaan sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen osalta. Tarkoituksena on saada jälkimmäinen koulutus maksuttomaksi.

Lisätietoa aiheesta puolustusministeriön sivuilla

Syyrian tilanne: vain rauha yllättäisi

Annoin Aamulehdelle haastattelun liittyen Syyrian tilanteeseen. Totesin, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheet ohjusiskuista täytyy ottaa vakavasti. Sotilaallisen voiman käyttöä ei voida sulkea pois.

Vaara siitä, että Yhdysvaltojen ohjusisku synnyttäisi suuremman konfliktin, joko tahattoman tai tahallisen, on olemassa. Toisaalta tämä vaara on ollut olemassa pitkään, jo edellisen ilmaiskun aikana.

Arvioni mukaan tilanteella ei ole ainakaan välittömiä vaikutuksia kansainväliseen puolustusyhteistyöhön, eikä se vaikuta myöskään Suomen ja Yhdysvaltain välisiin suhteisiin puolustusyhteistyön kannalta. Tilanne tietysti muuttuu, jos mahdollisten sotilaallisten iskujen taakse pyritään muodostamaan kansainvälistä koalitiota.

Diplomatia on tilanteen purkamisessa ensisijainen keino, mutta suuria ponnisteluita vaaditaan. Syyrian pitkään jatkuneessa sodassa ei mikään enää jaksa yllättää, paitsi mahdollinen rauha. Paljon on tapahduttava ennen kuin tilanne laukeaa.

Kansalaispalveluksen ja siviilipalveluksen tuettava yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

Viime aikoina on keskusteltu kansalaispalveluksesta. Kaikkia koskevaa palvelusvelvoitetta on tarjottu vastaukseksi vain miehiä koskevan ase- tai siviilipalveluksen synnyttämään oletettuun tasa-arvo-ongelmaan. Ajatus kansalaispalveluksesta on pohtimisen arvoinen, mutta nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän korvaajaksi siitä ei ole.

Perustuslaissamme on maanpuolustusvelvollisuus ja hyvä niin. Suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän on kyettävä tuottamaan puolustuskyvyn ylläpitämisen edellyttämä riittävän kokoinen, osaava ja toimintakykyinen reservi. Tällä hetkellä näin onkin, mutta tinkimisvaraa ei ole. Sodan ajan joukkojen verraten suuren määrän 280 000 vuoksi koulutukseen tarvitaan koko miespuolinen ikäluokka. Näin saadaan samalla myös erityisosaajia tarvittaviin tehtäviin. Valikoiva, saati vapaaehtoinen asevelvollisuus on Suomen oloissa ja Suomen kokoisessa maassa mahdoton ajatus.

Sellaisille henkilöille, jotka terveydellisistä syistä eivät voi suorittaa perinteistä varusmiespalvelusta tai niille naisille, jotka eivät valitse vapaaehtoista varusmiespalvelusta, voidaan kuitenkin ajatella uusia polkuja mahdollistaa osallistuminen työhön yhteiskunnan hyväksi. Tällöin kyseeseen voisi tulla kansalaispalvelus. Se tulisi kuitenkin kytkeä tiiviisti jo olemassa oleviin turvallisuuden viitekehyksiin, ja sen tulisi olla kustannuksiltaan järkevä. Ennen kaikkea sille on oltava kysyntää.

Tällainen kansalaispalvelus voisi sisältää koulutusta, joka liittyisi esimerkiksi sellaisiin Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvattuihin häiriötilanteisiin, joihin ei aina välttämättä liity sotilaallisen voiman käyttöä: mm. elintarvikehuoltoon sekä sosiaali- ja terveystoimeen liittyviin tilanteisiin, suuronnettomuuksiin ja ympäristöuhkiin. Näissä poikkeusolosuhteissa koulutuksen saaneet henkilöt voisivat toimia viranomaisten tukena.

Toinen säännöllisesti keskustelua herättävä kysymys on siviilipalvelus, jossa nykyisellään on paljon kehittämisen varaa. Myös siviilipalveluksen tulee tukea yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja sille on oltava paikkansa myös poikkeusoloissa.

Puolustusministeriö teki vuosi sitten työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) siviilipalveluksen kehittämistä koskevan aloitteen, jossa ehdotettiin mm. täydennyspalvelusajan pidentämistä nykyisestä viidestä päivästä esimerkiksi kymmeneen. Lisäksi ehdotettiin, että paluu reserviin mahdollistetaan vielä täydennyspalveluskoulutuksen aloittamisen jälkeen ja samaten mahdollistetaan asevelvollisen paluu suorittamaan varusmiespalvelusta jo alkaneenkin siviilipalveluksen puolelta. Siviilipalveluslakia ehdotettiin myös muutettavaksi siten, että siviilipalveluspaikkana voisi toimia vain kokonaisturvallisuuden kannalta hyödyllinen valtion viranomainen tai liikelaitos.

TEM asetti puolustusministeriön aloitteen pohjalta työryhmän selvittämään siviilipalveluslain muutostarpeita. Vaikeimmiksi kohdiksi voi jo nyt arvioida täydennyspalveluksen kestoajan pidentämisen ja siviilipalveluspaikkojen muutoksen vain kokonaisturvallisuuden kannalta hyödyllisiksi palveluspaikoiksi. Työryhmän työssä esille tullee myös ns. siviilivarannon muodostaminen: Siviilipalveluksen suorittaneille voitaisiin luoda rekisteri, jonka perusteella heidät voidaan kutsua tukemaan poikkeusoloja. Nythän tilanne on se, ettei siviilipalvelusmiehille ole poikkeusoloissa käytännössä mitään velvoitteita.

Keskeistä on, että niin siviilipalvelus kuin mahdollinen kansalaispalveluskin palvelevat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Aseellinen varusmiespalvelus on kuitenkin myös tulevaisuudessa maamme puolustuksen kivijalka, eikä mikään järjestelmä, joka tavalla tai toisella liudentaisi sen suorittamista, ole mahdollinen kehityssuunta.

Talviaurinkoa Bodenissa

Kuvat: Puoluetusministeriö

Tein työvierailun Pohjois-Ruotsin varuskuntakeskittymään Bodeniin 19.-20.3.2018.

Vierailun aikana tapasin Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin, jonka kanssa käydyt kahdenväliset keskustelut käsittelivät mm. Itämeren alueen turvallisuustilanteen kehitystä, Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä puolustusyhteistyötä, yhteistyötä Nordefcon puitteissa sekä transatlanttista yhteistyötä. Kyseessä oli jo 38:s tapaamiseni ministeri Hultqvistin kanssa – Liekö jo ennätys alallaan?

Lisäksi tutustuin Ruotsin puolustusvoimien Kiirunatunturin ja Bodenin alueella järjestettävään Vintersol 2018 -sotaharjoitukseen sekä tapasin harjoitusjoukkoja kauniissa maalissäässä. Joukossa oli jo ruotsalaisia varusmiehiä ja reserviläisiä ammattiarmeijan rungon tukena. Ruotsin puolustus ottaa määrätietoisia askeleita oikeaan suuntaan, mitä on Suomessakin tyytyväisyydellä tervehdittävä.