Soinin ministerit

Tämän otsikon alla toimittaja Eeva Ketvel haastatteli minua viikonvaihteen Ilta-Sanomissa. Timo Soini oli sanonut Ketvelille, että hän tahtoisi mieluiten elinkeinoministerin salkun. Mutta yksin Soini ei hallitukseen lähtisi. Niinpä hän antoi kaksi muuta nimeä, ministerikokemusta Harri Holkerin hallituksesta 1989-1990 omaavan kansanedustajakonkarin Raimo Vistbackan ja minut. Ohessa skannaus jutusta koskien osuuttani. 

Ilta-Sanomat 5.2.2011.

Jos kutsu käy, olisin mieluiten puolustusministeri. Näin olen aiemminkin vastannut asiaa kysyttäessä, katso vanhat blogikirjoitukseni lokakuulta. Mutta käydään kuitenkin eduskuntavaalit ensin. Kuluneen mutta osuvan sanonnan mukaan vielä ei ole yhtään ääntä annettu. Gallupit eivät äänestä.

Kunnonkohotusta varusmiespalvelukseen astuville

Varusmiesten fyysinen kunto on rapistunut vuosien varrella selvästi. Tänä päivänä kaksi kolmesta varusmiehestä on tyydyttävässä tai huonossa kunnossa. Tilannetta on pidetty jopa yhtenä uhkana kansakokonaisuutta rakentavalle ja kustannustehokkaalle yleiselle asevelvollisuudelle.

Nuorten miesten kunnon rapistumiseen ovat osaltaan vaikuttaneet yhteiskunnan teknistyminen, hyöty- ja koululiikunnan väheneminen sekä epäterveelliset elämäntavat. Perinteiset kestävyyslajit, kuten juoksu tai hiihto, eivät ole nykynuorten suosiossa. Tieto- ja pelikoneet valtaavat vapaa- ja lepoaikaakin.

Jos varusmies on jo palvelukseen astuessaan hyväkuntoinen, on peruskoulutuskausi helpompi kestää. Huono kunto voi johtaa mielenterveysongelmiin, varusmiespalveluksen keskeytymiseen, ja pahimmillaan se voi olla se viimeinen etappi tiellä kohti syrjäytymistä, mikä ei ole yksilön eikä yhteiskunnan etu.

Jokaisella pitää olla mahdollisuus käydä armeija kunnialla loppuun. Yksikin syrjäytynyt voi tulla elämänsä aikana maksamaan yhteiskunnalle jopa miljoona euroa – puhumattakaan syrjäytymisen aiheuttamasta, rahalla mittaamattomasta vaikutuksesta nuoren ja hänen lähipiirinsä elämään.

Nuorten miesten kunnon tasoa voidaan joko päivitellä, tai sitten sille voidaan yrittää tehdä jotain. Nurmijärven kunnan on omalta pieneltä osaltaan syytä tukea työtä kansanterveyden ja maanpuolustuksen hyväksi. Voisimme ottaa mallia naapurikunta Vihdistä, joka viime vuonna aloitti varusmiespalvelukseen astuvien kunnonkohotustreenit.

Vihdin liikuntapalvelut tarjoavat mahdollisuuden osallistua koulutetun liikunnanohjaajan johdolla monimuotoiseen liikuntatoimintaan. Asiasta tiedotetaan kutsuntojen yhteydessä. Kokemukset ovat olleet hyviä. Huonokuntoisia on vapaaehtoisesti hakeutunut treeneihin, joita jatketaan kuluvanakin vuonna, kertoi allekirjoittaneelle liikuntatoimenjohtaja Raija Ranta-Porkka.

Osallistuminen kunnonkohotukseen on maksutonta, sillä toimintaa rahoitetaan Uudenmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta saadulla liikunnan kehittämisrahoituksella. ELY-keskuksen kautta on sivumennen sanoen mahdollista saada muutakin valtion rahoitusta esimerkiksi perhepäivähoitajien liikuntakoulutukseen, joten tähän mahdollisuuteen säästää kunnan rahoja kannattaa Nurmijärvelläkin tarttua.

Vihdin mallin innoittamana Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti viime kunnanvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa se esitti, että Nurmijärven kunnan liikuntapalvelut ryhtyy selvittämään mahdollisuutta tarjota nuorille miehille ja naisille ohjattua kunnonkohotusharjoittelua ennen varusmiespalvelukseen astumista. Aloite on nyt virkamiesvalmistelussa ja sopii toivoa, ettei kunnon aloite jauhaudu kunnan byrokratian rattaisiin.

(Kolumni Nurmijärven Uutisissa 6.2.2011)

Tarjolla totuuksia EU:sta

Olen menossa kuuntelemaan totuuksia EU:sta tulevana sunnuntaina 6.2.2011 klo 18 Balderin saliin Helsinkiin, tervetuloa muutkin aiheesta kiinnostuneet! Ohessa tilaisuuden mainos.

Timo Soinin puhujalahjat tunnetaan ja tunnustetaan, mutta mainio mies lajissaan on myös Nigel Farage, europarlamentissa vaikuttavan Europe of Freedom and Democracy -ryhmän ja Iso-Britannian itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja, jonka reippaasta tyylistä esimakua antaa esimerkiksi tämä puhelinkki. Ja lisää löytyy Youtubesta.

Maaseudulla kasvaa kaikki

Perussuomalaisten ohjelmatyöryhmissä on tehty työtä. Palkkioita ei ole maksettu, talkootunteja ei ole laskettu. Aatteen voimalla on tehty tulosta, joista viimeisin on puolueen maaseutuohjelma. Se käsittää kantamme maa- ja metsätalouteen sekä maaseudun asumisen ja yrittämisen.

Perussuomalaisten maaseutupoliittista ohjelmaa eduskunnassa 1.2.2011 julkistamassa olivat työryhmän kantavat voimat, kuvassa vasemmalta Pentti Oinonen, Lauri Heikkilä, Karri Ollila ja Vesa-Matti Saarakkala.

Mitä perussuomalainen maaseutu on? Haluamme, että se on ihmisläheinen, turvallinen, taloudellisesti järkevä ja ekologisesti kestävä. Perussuomalaisten maaseutupolitiikka on itsenäistä, oikeudenmukaista, etujärjestöistä riippumatonta ja yhteistyökykyistä.

Näin yleisellä ingressitasolla, lue lisää itse ohjelmasta.

Luulen, että pian loppuu median kirjoittelu siitä, ettei Perussuomalaisilla ole ohjelmia. Kun eduskuntavaaliohjelmamme on 25. päivä tätä kuuta kokonaisuudessaan julkaistu, on ehdokkaittemme hyvä lähteä vaalikentille haastamaan vanhoja väsyneitä puolueita.

Epäselvyyttä vaalirahoituslainsäädännöstä

Minulta on kysytty, miksei hiljattain Länsiväylässä, Vantaan Sanomissa, Nurmijärven Uutisissa ja Vartti Nurmijärvessä olleissa vaali-ilmoituksissani ole mainittu maksajan nimeä. Ilmoitus oli tämän näköinen:

Erään vasemmistolaisen lehden päätoimittaja jopa ilmoitti minulle 26.1.2011 pitävänsä ilmoituksiani ”laittomina”. Kaikkea sitä kuuleekin! Tämä kertoo, ettei hän ole perehtynyt uuteen vaali- ja puoluerahoituslakiin saati sitä tulkitsevaan Lauri Tarastin oppaaseen.

Tuskinpa lakiin muutkaan toimittajat ovat sen syvällisemmin perehtyneet – siitä kertoo toisena esimerkkinä ehdokas Laura Kolben ilmoituksen saama käsittely Helsingin Sanomissa 22.1. (korjaus 23.1.2011).

Siksi on syytä todeta, ettei maksajan nimeä lain mukaan saa julkaista ilmoituksessa, jos kyseessä on yksityishenkilö, joka ei halua nimeään julkisuuteen. Kyse on yksityisyyden suojasta. Raja on 1500 euroa.

Omassa tapauksessani voin kuitenkin asianomaisen antamalla luvalla paljastaa viikoilla 3, 4 ja 6 yllä mainituissa lehdissä julkaistujen ja julkaistavien ilmoitusten maksajan: kyseessä on veljeni Jaakko Niinistö, Perussuomalaisten Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, joka toimii vaalipäällikkönäni.

Jaakko halusi pienellä etupainotteisella ilmoitusrynnäköllä edesauttaa kampanjani näkyvyyttä. Kaikki hänen maksamansa ilmoitukset eivät vielä ole julkaistu, mutta kokonaisuudessaankin rahallinen tuki jää tässä tapauksessa alle tuhannen euron, koska ilmoitus on pienikokoinen (2 palstaa x 50 mm).

Ilmoituskampanjaan liittyvät omalla kustannuksellani painattamani, ilmoituksen kanssa samasisältöiset postikortit, joita on jaettu Nurmijärvellä, Vantaalla ja Espoossa. Ilmoitusten ja korttien tarkoituksena oli tehdä ehdokasta ja näitä kotisivuja tunnetuiksi.

Kiitos kävijöille, niin hyville ystäville kuin pahoille vihamiehille tai muuten vain sivuilleni eksyneille, tervetuloa toistekin!

J.K. Arvostan Jaskan antamaa tukea. Toivon politiikan kanssavaeltajilta jatkossa enemmän asialinjaa. Yksityisillä ihmisillä tulee olla jatkossakin mahdollisuus tukea haluamiensa ehdokkaiden vaalikampanjoita.

Tammisunnuntain taikaa

Tästä se alkoi 93 vuotta sitten, ja tätä on taas muisteltu. Tammisunnuntain taika loistaa pohjalaisten suojeluskuntalaisten silmistä: Vaasa on vapaa.

Tammisunnuntaita vietetään sen muistoksi, että suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista Etelä-Pohjanmaalla sunnuntaina 27. tammikuuta 1918. 

Tammisunnuntaina alkanut sota sai vapaussodan nimen, jos kohta se oli myös sisällissotaa. Päivää muistetaan edelleen eri puolilla Suomea, eritoten Pohjanmaalla. Tänä vuonna suurin juhla oli Alavudella, mistä muuten sukuni on lähtöisin.

Ylläpitämällä tammisunnuntain perinnettä halutaan nykypolvia muistuttaa siitä, kuinka ankarin ponnistuksin Suomen itsenäisyys on ollut hankittava. Ilman vahvaa tahtoa ei mitään suurta voida saavuttaa.

Olin itsekin Helsingissä Vanhan kirkon puistossa perinteisessä seppeleenlaskutilaisuudessa vapaussodan lumisella sankarihaudalla, josta oheinen kuvani on.

Vapauden ja itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan.

Suomalaisten Vapaussotamuistomerkki eli Helsingin valtauksessa 1918 kaatuneiden valkoisten hauta sijaitsee Vanhan kirkon puistossa Bulevardin puoleisella sivustalla.

Arvopolitiikkaa asialinjalla