Kenraali Fan Changlong vieraili Suomessa

Kiinan kansantasavallan keskussotilaskomission varapuheenjohtaja kenraali Fan Changlong teki Suomeen 14.-16. kesäkuuta 2017 virallisen vierailun, jota isännöin.

Vierailun aikana keskustelimme maidemme kahdenvälisistä suhteista sekä Aasian ja Euroopan alueiden turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Fan tapasi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja tutustui puolustusvoimien toimintaan. Ohjelmassa oli myös kunniakomppanian tarkastaminen Kaartin korttelin sisäpihalla.

Kuvat: Puolustusministeriö

Sininen tulevaisuus

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän tulevan puolueen nimeksi on annettu Sininen tulevaisuus.

Ryhmämme jäsenet ovat perustaneet yhdistyksen, joka on tarkoitus rekisteröidä puolueeksi. Kannattajakorttien kerääminen alkaa pian: kokoon on saatava 5 000 kannattajaa, jotta puolue voidaan merkitä puoluerekisteriin.

Myös eduskuntaryhmän nimi vaihtuu Siniseksi tulevaisuudeksi.

Nimi Sininen tulevaisuus kuvastaa vakautta, rauhaa, uudistusmielisyyttä, tuloksellisuutta ja isänmaallisuutta. Ruotsinkielinen nimi on suora käännös Blå framtiden, ja englanninkielinen nimi puolestaan Blue reform eli sininen uudistus.

Sininen tulevaisuus tulee puolueena uudistamaan Suomea jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. Uskomme, että valtioiden tulee olla itsenäisiä toimijoita kansainvälisessä maailmassa. Kunnioitamme ihmisoikeuksia, emmekä hyväksy minkäänlaista ihmisvastaisuutta.

 

 

Uusi vaihtoehto

20 kansanedustajaa (mukaan lukien tämän blogin pitäjä) erosivat 13. kesäkuuta 2017 Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja muodostivat oman ryhmän työnimellä Uusi vaihtoehto. Ero oli vaikea päätös, mutta välttämätön. Työ Suomen puolesta jatkuu, lisätietoa luvassa. – Kuva ryhmän perustamiskokouksesta, keskellä ryhmän puheenjohtajaksi valittu kansanedustaja Simon Elo.

EU:n komissiolta uusi puolustuspaketti

EU:n komissio julkaisi tänään ns. puolustuspaketin, johon kuuluvat asetusehdotus puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamisesta, tiedonanto Euroopan puolustusrahastosta sekä Komission keskustelupaperi Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta.

Komissio ehdottaa pilottihankkeena vuosille 2019–2020 puolustusteollista kehittämisohjelmaa, jossa tarjotaan rahoitusta EU-budjetista sellaisille monikansallisille kehittämishankkeille, jotka tähtäävät prototyyppien tuottamiseen ja joissa on jo mukana teollisuuskonsortio. Suomelle se voi tuottaa lisämahdollisuuksia ja -rahoitusta maamme puolustusteollisuudelle. Onnistuminen edellyttää kuitenkin omaa aktiivisuutta ja osaamista.

Komissio suunnittelee myös Euroopan puolustusrahaston perustamista. Rahasto jakautuu kahteen osaan: tutkimusikkunaan ja suorituskykyikkunaan. On ylipäätään hyvä, että lisätään EU-budjetin kautta puolustusyhteistyöhön käytettävää rahoitusta.

Erityisesti tutkimusikkunassa (500 miljoonan rahoitus vuosittain) on mahdollisuus suomalaisille pk-yrityksille. Se edellyttää kotimaassa kuitenkin yhteistyötä suorituskykyjen määrittäjän (puolustusvoimat), yritysten (puolustusteollisuus), kotimaisten teknologiarahoittajien (Tekes) ja teknologia-asiantuntemuksen (esim. VTT) välillä.

Komission keskustelupaperi pohtii Euroopan puolustuksen tulevaisuutta erilaisissa skenaarioissa, jotka vaihtelevat nykytilasta EU:n ja Naton yhteistyöhön – joka on kuitenkin varsin hypoteettinen vaihtoehto.

Paperissa puhutaan puolustusunionista (European Security and Defence Union). Se on lähinnä iskulause, joka on tuttu mm. ajatushautomoiden papereista. Kyse on vain siitä, että EU tekee nyt enemmän turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Mitään virallisia keskusteluja siitä ei ole käyty ja tämäkin komission paperi on lähennä tyyppiä ”food for thought”. Kyberissä ja hybridissä on varmaankin eniten kaikkia hyödyttävän yhteistyön mahdollisuuksia.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että jäsenmaat ovat edelleen kuskin penkillä puolustuksen kehittämisessä. Komission aktiivisuus on kuitenkin tervetullutta, ja paperi hyvä lisä keskusteluun.

Veteraanien perintö elää

Vierailin 6. kesäkuuta 2017 veteraanitapahtumassa Vihdissä. Tilaisuudessa pitämässäni tervehdyspuheenvuorossa pohdin Suomen satavuotista itsenäistä taivalta, jonka aikana maamme on kehittynyt kansainväliseksi hyvinvointivaltioksi. Puheessani korostin veteraanien tekemää merkittävää työtä nykypäivän Suomen hyväksi.

Suomen tie ei ole ollut suora ja sileä, vaan ajoittain mutkainen ja kivikkoinen. Mutkan takaa voi joskus tulla epämiellyttäviä ja raskaita koettelemuksia, joiden kanssa kansakunnan on painittava. Vuosien 1939–1945 sodat olivat varmasti näistä koettelemuksista vaikeimpia.

Näiden koettelemusten muistaminen Suomen juhlavuonna on tärkeää. Nykysukupolven on hyvä hahmottaa, että elintaso-Suomen takana on suuri uhri: Kansakunta viritti voimavaransa äärimmilleen karvaiden sotavuosien aikana, ja näitä vuosia seurasi pitkä jälleenrakentamisen kausi. Yhteinen etu asetettiin yksilön edun edelle.

Sodan aikaiset ja sen jälkeiset ponnistelut olivat menestystarina, jonka jatkumisesta nykysukupolven ja tulevien polvien tulee huolehtia. Määrätietoiselle hyvinvoinnin rakentamiselle on jatkossakin kyettävä ylläpitämään turvalliset puitteet, niin sisäisesti kuin ulkoisesti: maanpuolustuksesta on pidettävä huolta.

Suomalaisen maanpuolustustahdon vaaliminen edellyttää esimerkin näyttämistä arkipäivässä. Yksi tärkeimmistä käytännön teoista on isänmaamme eteen uhrautuneiden henkilöiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Veteraanien perinnön vaaliminen onkin maanpuolustustyötä jaloimmillaan.

Vaikka sodankäynti on muuttunut keinoiltaan viimeisen 70 vuoden aikana, ei tarve toimia yhtenäisenä kansakuntana puolustusasioissa ole muuttunut mihinkään. Suomalaisen selviytymistarinan takana on tahto selvitä yhdessä – tillsammans, kuten Suomi 100-juhlavuoden tunnus kuuluu.

Arvopolitiikkaa asialinjalla