Puolustusselonteon toimeenpano aloitettu

Puolustusvoimat ryhtyy toimeenpanemaan valtioneuvoston puolustusselontekoa.  Allekirjoittamani ohjauskirjeen mukaisesti tavoitteena on kansallisen puolustuskyvyn vahvistaminen ja kansainvälisen puolustusyhteistyön tiivistäminen.

Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopisteet selontekokaudella ovat 1) kaikkien puolustushaarojen valmius, 2) käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen ja 3) tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen. Voi sanoa, että tällä vaalikaudella on menty valmius edellä. Puolustusvoimien toimintaedellytyksiä hallituskauden aikana on parannettu useilla jo hyväksytyillä tai parhaillaan valmistelussa olevilla lainsäädäntöhankkeilla. Nyt puolustusvoimien tulee suunnittelussaan ottaa huomioon puolustusselonteossa linjattu, erityisesti maavoimien valmiutta muuttuneessa turvallisuusympäristössä parantava 50 miljoonan euron lisäys vuosille 2018–2021. Puolustusvoimat kehittää myös asevelvollisuutta ja asevelvollisten koulutusta valmiusvaatimukset huomioiden.

Asevelvollisiin on muutenkin kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Puolustusvoimien on tavoitettava asevelvolliset tehokkaammin jo ennen kutsuntoja ja varusmiespalveluksen aloittamista. Nykyaikaisten opetusmenetelmien käyttöä varusmiespalveluksessa laajennetaan. Päivärahojen taso suhteessa elinkustannusindeksiin ylläpidetään.

Sodan ajan joukkojen määrä nostetaan selonteon mukaisesti 280 000 sotilaaseen. Se toteutetaan liittämällä sodan ajan perustamisorganisaatio osaksi paikallisjoukkoja. Lisäksi riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa tarvittaessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot.

Vapaaehtoista maanpuolustustyötä kehitetään. Puolustusministeriön johdolla selvitetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa sotilaallisessa maanpuolustuksessa (ml. paikallispuolustus ja virka-aputehtävät). Selvitystyössä kuullaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoita. Syksyn kuluessa olemme tässä asiassa viisaampia.

Lisäksi ohjauskirjeessä käydään läpi mm. meri- ja ilmavoimien strategisten hankkeiden (LV2020 ja HX-hanke) suunnittelun jatkamista, kyberharjoitustoiminnan kehittämistä, virkojen ja työsuhteiden täyttöasteen pitämistä mahdollisimman korkeana sekä ohjeistetaan sopimussotilaiden palkkaamista ja kansainvälisen toiminnan kehittämistä.

Yhtä tärkeää kuin oli saada aikaan kautta aikain ensimmäinen hallituksen puolustusselonteko, on sen toimeenpanon aloittaminen. Nyt siihen on päättäväisesti ryhdytty.

Vastasin kirjallisiin kysymyksiin

Kesälomalta palattuani vastasin ensi töikseni kansanedustajien Sirpa Paatero ja Erkki Tuomioja (sdp) kirjalliseen kysymykseen  puolustusvoimien rynnäkkökiväärien lahjoittamisesta Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle.

Lainsäädäntöpohjana luovutuksessa on valtion talousarvioasetus, jonka mukaan irtainta omaisuutta, joka on poistettu käytöstä, saa luovuttaa vastikkeetta jos luovutusta on pidettävä valtion etujen kannalta perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Edellytyksenä luovuttamiselle on sisäministeriön alaisen poliisihallituksen hyväksyntä hallussapitolupien ja säilytyksen osalta.

Aseita ei luovuteta MPK:n julkisten hallintotehtävien hoitamiseen, kuten kysyjät esittävät.

Taustalla asiassa on aiemmin tekemäni päätös, joka valtuuttaa puolustusvoimat lahjoittamaan MPK:lle vastikkeetta 400 itselataaviksi kertatuliaseiksi muunnettavaa rynnäkkökivääriä varusteineen.

Puolustusvoimien ja MPK:n välillä on kumppanuussopimus ja Valtioneuvoston puolustusselonteossa MPK mainitaan strategisena kumppanina.

Vastasin myös kansanedustaja Paavo Arhinmäen (vas) kirjalliseen kysymykseen puolustustarvikeviennistä. Totesin, että Jemenin konfliktin johdosta tiettyihin Lähi-idän alueen vientiaikeisiin on viime aikoina suhtauduttu aiempaa pidättyvämmin. Tilannetta ja sen kehitystä arvioidaan jatkuvasti ja tarkasti. Jemenin tilannetta seuraa YK:n turvallisuusneuvoston asettama Jemenin pakotekomitea. Komitea ei ole  asettanut vientikieltoja sen enempää Arabiemiraateille, Jemenille kuin Saudi-Arabian johtamalle liittoumallekaan. Tällaista kieltoa ei ole myöskään EU asettanut.

Valtioneuvoston 10.7.2017 yksimielisesti hyväksymän vientiluvan alaiset laukaisualustat ovat osa lennokkijärjestelmiä, joita käytetään tiedusteluun, aluevalvontaan, meri- ja rajavalvontaan sekä luonnon katastrofien dokumentointiin ja tilannekuvan luomiseen. Lennokkeja ei ole aseistettu.

EU:n jäsenvaltiot vievät edelleen puolustusmateriaalia Persianlahden alueelle merkittävässä määrin. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen linja on yksi tiukimmista. Pohjois-Euroopan maat muodostavat Suomelle merkittävän viitekehyksen vientilupien harkinnassa. Muun muassa Saksa ja Ruotsi ovat jatkaneet tänä vuonna vientilupien myöntämistä alueelle.

Suomi myönsi vuonna 2016 Arabiemiraatteihin kolme pysyvää vientilupaa. Väliaikaisia vientilupia esittely- ja testikäyttöön myönnettiin kahdeksan. Tänä vuonna pysyviä vientilupia on myönnetty viisi. Saudi-Arabiaan ei myönnetty vuonna 2016 yhtään vientilupaa ja tänä vuonna on myönnetty kaksi vientilupaa.

Vastaukset kirjallisiin kysymyksiin kokonaisuudessaan ovat luettavissa puolustusministeriön sivuilla osoitteessa www.defmin.fi/ajankohtaista/kirjalliset_kysymykset

Ylellä puolustusyhteistyöstä

Olin Ylen aamu-tv:n ja radio-ohjelma Ykkösaamun vieraana. Keskustelun pääaiheena olivat Suomen eri maiden kanssa tekemä puolustusyhteistyö sekä Itämeren alueen viimeaikainen turvallisuuskehitys.

Kerroin puolustusyhteistyön Ruotsin kanssa olevan jatkuvasti tiivistymään päin. Suomen linja on, että emme aseta tälle yhteistyölle ennalta rajoja vaan voimme mennä niin pitkälle kuin kummassakin maassa hyväksi nähdään. Pyrimme siihen, että Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat yhteensopivia kriisitilanteessa. Kyse ei ole niinkään liittolaissuhteiden rakentamisesta vaan hyvästä käytännön yhteistyöstä.

Itämeren kasvanut sotilasliikenne on luonut jännitteitä alueelle. Ruotsissa ja Venäjällä on tulevana syksynä samaan aikaan suuret sotaharjoitukset (Aurora & Zapad), jotka voivat kärjistää tilannetta entisestään. Toivomme kuitenkin malttia ja ammattimaisuutta sekä kansainvälisten sääntöjen noudattamista. Tärkeintä on ottaa rauhallisesti: ei pidä provosoitua, vaikka provosoidaan.

Valtaosa EU-maista kuuluu sotilasliitto Natoon. Suomelle, jonka puolustusratkaisu nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamisen periaatteeseen, EU-puolustusyhteistyö on täydentävää toimintaa. EU-yhteistyönä kehitetään muun muassa kyber- ja hybriditurvallisuutta. Kyse ei ole liittovaltiokehityksestä, vaan eurooppalaisen yhteistyön avulla voimme saada kansalliseen puolustukseemme lisäarvoa.

Aamu-tv:n haastattelu on katsottavissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-9703664

Ykkösaamun haastattelu on kuultavissa osoitteessa http://areena.yle.fi/1-4136379

Nato-kokouksen antia

Saksan kehysvaltioryhmän kokouksen osallistujat.

Olin 29.6.2017 Nato-kokouksessa Brysselissä. Tiiviin päivän ohjelmaan kuului osallistuminen Saksan johtamaan kehysvaltiokokoukseen, kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen solmiminen Saksan kanssa sekä osallistuminen Nato-puolustusministerikokoukseen. Paljon on siis tehty puolustusyhteistyön saralla – puolustusselonteon mukaisesti ja hengessä.

Suomi siis liittyi Saksan johtamaan kehysvaltioryhmään, jonka tavoitteena on kehittää monikansallisia suorituskykyjä. Kehysvaltioryhmätoiminta mahdollistaa myös harjoitustoiminnan tiivistämisen. Puolustusyhteistyössä on aina keskeistä se, että myös kansallinen puolustuksemme vahvistuu, ja Suomen kannattaakin omaksua harjoitustoiminnasta kaikki omaksuttavissa olevat hyvät käytänteet – kuitenkin muistaen, että tärkein työ uskottavan kansallisen puolustuksen rakentamiseksi tehdään vastedeskin kotimaassa.

Suomen ja Saksan solmima kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus mahdollistaa yhteistyön syventämisen Saksan kanssa usealla osa-alueella. Potentiaalisia yhteistyöalueita on muun muassa kyber, johon Saksa panostaa voimakkaasti tulevina vuosina, sekä muut myös kotimaan puolustuksen kehittämistä tukevat alueet. Uskon, että Euroopan talouden veturin peesissä on saatavaa Suomellekin.

Nato-puolustusministerikokouksessa käsiteltiin useita teemoja: mm. liittouman sisäistä taakanjakoa (eli sitoutumista 2 prosentin BKT-tasoon puolustusmenoissa), EU:n ja NATO:n välistä yhteistoimintaa sekä terrorismin vastaisia toimia. Painotin omassa puheenvuorossani Suomen olevan turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja. Vastaamme oman maamme puolustamisesta kaikissa tilanteissa. Mitä 2 prosentin tavoitteeseen tulee, se ei sido sotilaallisesti liittoutumatonta Suomea, mutta tavoite tulee joka tapauksessa osaltamme täyttymään alus- ja hävittäjähankintojen käynnistyttyä kunnolla tämän vuosikymmenen vaihteessa.

EU:n ja NATO:n välisen suhteen tiivistämistä totesin Suomen tukevan. Suomeen perustettu Hybridikeskus on käytännön esimerkki hyvin alkavasta toiminnasta, ja juuri tällaiset käytännön toimet ovat tervetulleita poliittisen yhteydenpidon lisäksi.

Suomen ja Saksan välisen puolustusyhteistyötä koskevan puiteasiakirjan allekirjoitustilaisuus. Kuvassa keskellä Saksan PLMI Ursula von der Leyen ja oikealla Ruotsin PLMI Peter Hultqvist. Myös Ruotsi allekirjoitti vastaavan kahdenvälisen asiakirjan Saksan kanssa.

Työvierailuja Eurooppaan

Vierailen kesäkuun viimeisellä viikolla Bulgariassa, Belgiassa ja Ruotsissa. Matkojen ohjelmassa on mm. yhteistyöasiakirjojen allekirjoittamista Saksan sekä Ison-Britannian kanssa.

Ensimmäinen vierailuista suuntautuu Bulgariaan tiistaina 27. kesäkuuta. Tapaan Bulgarian puolustusministerin ja vara-pääministerin Krasimir Karakachanovin, jonka kanssa keskustelen Euroopan turvallisuustilanteesta sekä maidemme kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä.

Torstaina 29. kesäkuuta vuorossa on Bryssel, jossa osallistun Naton jäsenmaiden, Suomen ja Ruotsin puolustusministereiden sekä Euroopan unionin korkean edustajan Federica Mogherinin työlounaalle. Lisäksi osallistun Resolute Support  Mission – kokoukseen, johon on Naton jäsenmaiden lisäksi kutsuttu muut Afganistanin operaatioon osallistuvat maat.

Brysselissä pidettävien kokousten yhteydessä Suomi ja Saksa käyvät kahdenvälisiä keskusteluja, ja allekirjoitan tuolloin yhdessä Saksan puolustusministerin kanssa puolustusyhteistyötä koskevan puitejärjestelyn (Framework Arrangement). Allekirjoitamme myös erillisen aiesopimuksen osallistumisesta Saksan johtaman kehysvaltioryhmän (Framework Nations Concept) toimintaan.

Perjantaina 30. kesäkuuta matka jatkuu Tukholmaan. Suomen, Ruotsin ja Ison-Britannian puolustusministereiden tapaamisessa allekirjoitan Suomen osallistumista Ison-Britannian johtamaan Joint Expeditionary Force (JEF) -joukkoon koskevan -liittymisasiakirjan.

Tukholmassa osallistun lisäksi Folk och Försvar -järjestön ja Suomi-instituutin järjestämään seminaariin, jossa käsitellään Pohjois-Euroopan turvallisuustilannetta.

Arvopolitiikkaa asialinjalla