Puolustusministerit koolla Helsingissä

Pohjoismaiden puolustusministerit koolla. Kuva: Puolustusministeriö

Isännöin 6.-7.11.2017 Helsingissä järjestettyä Pohjoismaiden puolustusministerien kokousta. Kokouksen yhteydessä järjestettiin lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian maiden sekä Pohjoisen ryhmän (Northern Group) puolustusministereiden työistunnot. Suomi on vuonna 2017 pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon puheenjohtajamaa, ja kokoukset olivat osa puheenjohtajuusvuoden ohjelmaa.

Keskustelun aiheina Pohjoismaiden puolustusministerien kokouksessa olivat pohjoismaisen puolustusyhteistyön ajankohtaiset asiat kuten yhteishankinnat sekä Suomen puheenjohtajuuskauden tulokset. Agendalla olivat myös yhteinen harjoitustoiminta sekä pohjoismainen yhteistyö kansainvälisissä operaatioissa. Lisäksi päätettiin ja allekirjoitettiin ilmatilannekuvayhteistyötä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja (Nordic Cooperation for Air Surveillance Information Exchange MoU).

Pohjoisen ryhmän työistunnossa keskustelua käytiin Pohjois-Euroopan turvallisuuskysymyksistä sekä alueellisesta ja transatlanttisesta puolustusyhteistyöstä. Northern Group -ryhmittymään kuuluvat Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi Alankomaat, Iso-Britannia, Puola ja Saksa.

Pohjoisen ryhmän istuntoon osallistui myös Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis, jonka Suomen vierailun isäntänä toimin 6.-7.11. Kahdenvälisessä tapaamisessa Mattisin kanssa keskustelimme yleisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja maidemme välisen puolustusyhteistyön ajankohtaisista asioista.

Yhtenä keskustelunaiheena puolustusministeri Mattisin kanssa esiin nousi Afganistan, jonne Mattis pyysi Suomelta lisäjoukkoja. Suomen tämän hetken vahvuus Afganistanissa on 30 henkilöä. Jos päätetään, että joukkoja pitäisi lähettää enemmän, asia täytyy käsitellä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa sekä eduskunnassa ja lisäksi saada presidentiltä hyväksyntä. Pääesikunta antaa oman arvionsa Afganistan-joukkojen mahdollisesta laajentamisesta lähiaikoina.

Kokousten yhteydessä informoin kansainvälisiä kumppaneita Suomessa suunnitteilla olevasta suuresta sotaharjoituksesta. Ruotsin Auroran tyyppinen harjoitus voitaisiin pitää 2020-luvun alussa. Aihetta sivuttiin trilateraalikokouksessa Ruotsin ja Yhdysvaltojen puolustusministereiden kanssa ja kerroin siitä myös muille kokouskimaraan osallistuneilla maille. Harjoitukselle löytyi ilahduttavasti kannatusta.

Jim Mattis ja Jussi Niinistö. Kuva: Puolustusministeriö

Northern Groupin ministerit. Vieressäni Yhdysvaltain puolustusministeri Mattis. Kuva: Puolustusministeriö

Ruotsin, Yhdysvaltain ja Suomen puolustusministerit. Kuva: Puolustusministeriö

Palvelusturvallisuus etusijalla

Puolitoista viikkoa sitten heräsimme surulliseen, pysäyttävään uutiseen: kolme varusmiestä ja yksi junamatkustaja oli kuollut tasoristeysonnettomuudessa Raaseporissa. Onnettomuus herätti kysymyksen palvelusturvallisuudesta.

Puolustusvoimien toiminnassa asevelvollisten palvelusturvallisuus on aina etusijalla. Näin ollen on tärkeä selvittää onnettomuustapahtuma ja siihen johtaneet syyt. Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätökset otetaan luonnollisesti huomioon toimintaa kehitettäessä.

Ennen Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätöksiä on tehtävissä parannuksia. Ministeri Pirkko Mattilan johdolla sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu parannuksia asevelvollisten tapaturmalakiin, jossa tapaturmavakuutuksen korvaustasot nostetaan kriisinhallinnan kanssa samalle tasolle.

Nykyinen laki paransi asevelvollisten vakuutusturvaa jo tämän vuoden alusta, mutta nyt sitä parannetaan edelleen. Valmisteltavat lisäkorvaukset pyritään saamaan voimaan vuodenvaihteessa.

Toinen kysymys on Suomen pari tuhatta valvomatonta tasoristeystä. Siniset ovat valmiita edistämään kaikkia niitä ratkaisuja, joilla valvomattomat tasoristeykset poistetaan.

Valvomattomia ja suojaamattomia tasoristeyksiä on noin kaksi tuhatta. Niiden poistaminen edellyttää kymmenien miljoonien investointia. Se on kuitenkin pieni raha, jos sillä voidaan säästää ihmisten elämä ja terveys.

Kävin Georgiassa

Suomen ja Georgian puolustusministerit. Kuva: MoD GE

Kävin työvierailulla Georgiassa 30.-31.10.2017. Vierailun isäntänä toimi Georgian puolustusministeri Levan Izoria. Kyseessä oli virallinen vastavierailu: Izoria vieraili Suomessa tammikuussa 2017.

Suomen-vierailullaan Izoria tutustui Suomen asevelvollisuusjärjestelmään. Nyt myös Georgia on palaamassa yleiseen asevelvollisuuteen.

Työvierailuni aikana keskustelin Izorian kanssa maidemme kahdenvälisistä suhteista, Mustanmeren turvallisuustilanteesta sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvistä asiakokonaisuuksista. Tapasin myös Georgian presidentti Giorgi Margvelashvilin sekä pääministeri Giorgi Kvirikashvilin.

Kalmari ampuu väärään maaliin

Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) on tuohtunut uutisesta, jonka mukaan puolustusvoimien ruokahuollosta vastaava Leijona Catering Oy siirtyy käyttämään Arlan maitotaloustuotteita. Antamillaan lausunnoilla hän antaa käsityksen, ettei puolustushallinto piittaisi huoltovarmuudesta tai arvostaisi kotimaista ruokatuotantoa. Käsitys on väärä.

Leijona Catering on itsenäinen osakeyhtiö, jonka omistajaohjauksesta vastaa valtion omistajaohjausyksikkö ja ministeri Mika Lintilä (kesk.). Minulla puolustusministerinä tai puolustusvoimilla asiakkaana ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa yksittäisen osakeyhtiön sopimuksiin – vaikka tahtoa olisi.

Eduskunnan ruokatyöryhmän puheenjohtajan kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin lausuu asiasta julkisuuteen.

Surunvalitteluni Uudenmaan prikaatin onnettomuuden johdosta

Olen suurta surua tuntien ottanut vastaan tiedon Uudenmaan prikaatin onnettomuudesta, jossa menehtyi useita palveluksessa olleita varusmiehiä. Ilmaisen syvän osanottoni heidän läheisilleen.

Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen kivijalka.  Isänmaan palveluksessa olleiden varusmiesten menehtyminen on erittäin raskasta meille kaikille.

Olen ohjeistanut suruliputuksen alkavaksi tänään kello 12 kaikissa puolustushallinnon toimipisteissä.

 

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö aktiivista

Osallistuin 24.10.2017 Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen järjestämään Hanakäräjät-keskustelutilaisuuteen. Paikalla oli myös Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist. Hanakäräjien teemana oli Puolustus ja turvallisuus uudessa ajassa – suomalainen ja ruotsalainen näkökulma Euroopassa tapahtuvaan kehitykseen ja Itämeren alueeseen.

Tilaisuudessa pitämässäni puheessa käsittelin Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä puolustusyhteistyötä. Kuten tiedämme, tälle yhteistyölle on vankka tuki – niin kansalaisten kuin poliitikkojenkin.

Yhteistyö Ruotsin kanssa tähtää Itämeren alueen turvallisuuden sekä maidemme puolustuksen vahvistamiseen. Parhaillaan syvennämme yhteistyötä kattamaan operatiivisen suunnittelun kaikissa tilanteissa. Puolustusselonteon mukaan esimerkkejä näistä tilanteista voisivat olla alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen. Tämä on vahva kirjaus ja selkeä signaali. Tämän tyyppisellä toiminnalla korotamme yhdessä sotilaallisen voimankäytön kynnystä.

Muun muassa operatiivisen yhteistyön mahdollistamiseksi oikeudellisia kysymyksiä tarkastellaan kummassakin maassa. Suomessa viime kesänä voimaantulleet lakimuutokset mahdollistavat yhteistyön tiivistämistä entisestään. Yksi näistä muutoksista on Puolustusvoimien uusi kolmas tehtävä: kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen.

Usein kysytään, voisivatko Suomi ja Ruotsi solmia puolustusliiton. Asialla on omat kannattajansa ja vastustajansa. Minusta kuitenkin on tällä hetkellä tärkeintä keskittyä käytännön tekemiseen, muun muassa yhteisen harjoittelun muodossa. Sitä kautta kehitämme kyvyn toimia yhdessä. Venäläistä sananlaskua vapaasti lainaten: praktiikka on pumagaa tärkeämpää.

Suomen ja Ruotsin käytännön tason puolustusyhteistyö on aktiivista. Ilmavoimien osalta reilu viikko sitten päättynyt Ruska 17 on tästä oiva esimerkki. Ruotsalaiset ilma-alukset osallistuivat harjoitukseen sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevien joukkojen osana että niiden vastaosastoina. Toinen hyvä esimerkki harjoitusyhteistyöstä on Ruotsin puolustusvoimien syyskuussa järjestämä Aurora 17 -pääsotaharjoitus, johon Suomen puolustusvoimat osallistui maa-, meri- ja ilmavoimien harjoitusjoukoilla.

Myös Suomessa olisi perusteltua järjestää Auroran tapaan iso harjoitus, johon muut maat voisivat osallistua. Siinä voitaisiin testata esimerkiksi kykyä vastaanottaa ulkomaista sotilaallista apua.

Arvopolitiikkaa asialinjalla