Vimpelin sotakoulu 100 vuotta

Pidin juhlapuheen Vimpelin sotakoulun 100-vuotisjuhlassa 28.12.2017 Vimpelissä. Puheessani tarkastelin koulun vaiheita ja sivusinpa lyhyesti myös puolustusvoimien tulevia materiaalihankintoja.

Vimpelin sotakoulun merkitys oli huomattava – kurssin käyneet toimivat vapaussodassa 1918 tärkeissä johtotehtävissä hallituksen joukoissa joukkueenjohtajista aina pataljoonankomentajiin saakka. Vimpelin oppilaat maksoivat raskaan hinnan esimerkillä johtamisesta – nelisenkymmentä johtajaa kaatui vapauden puolesta.

Paras tapa vaalia vapaustaistelun perintöä on pitää huolta maanpuolustuksesta. Valtaosa suomalaisista haluaa edelleen puolustaa maatamme kaikissa tilanteissa. Yleinen maanpuolustustahto, jota vapaaehtoinen maanpuolustustyö tukee, on Suomen puolustuksen henkinen kivijalka.

Puolustusvoimien materiaalihankintojen painopiste on tällä hetkellä maavoimissa, jolle ollaan hankkimassa muun muassa uudenaikaista liikkuvaa tykistöä. Tulevina vuosina hankintojen painopiste siirtyy ensin merivoimiin ja sitten ilmavoimiin.

Juhlasta kirjoittivat mm. Yle, Helsingin Sanomat, Pohjalainen, Ruotuväki, Suomen Sotilas ja Järviseudun Sanomat. Äänitallenne löytyy Järviradion sivuilta.

Keskustelua budjetista

Eduskunnassa on käyty kuluvalla viikolla palautekeskustelua valtion vuoden 2018 budjetista. 19.12.2017 oli vuorossa puolustusministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka.

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään 2,872 miljardin euron määrärahaa, mikä on noin 42,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa. Pääluokan menojen osuuden arvioidaan olevan noin 1,24 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Otin täysistunnossa pitämässäni puheenvuorossa kantaa valtiovarainvaliokunnan mietintöön sekä puolustusvaliokunnan lausuntoon.

Eduskunnan viime kesänä hyväksymä puolustusselonteko antaa hyvät perusteet Suomen puolustuksen kehittämiselle lähivuosina. Hallituksen viimeisimmässä julkisen talouden suunnitelmassa ja sen pohjalta laaditussa vuoden 2018 talousarvioesityksessä on otettu huomioon puolustusselonteon ja hallitusohjelman linjaukset.

Valtiovarainvaliokunta nosti mietinnössään esiin puolustushallinnon näkökulmasta muutamia tärkeitä asioita, kuten puolustusselonteon mukaisen 50 miljoonan euron lisäyksen turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen, 2 miljoonan euron lisäyksen sopimussotilaiden palkkaukseen sekä hallitusohjelman mukaisen lisäyksen materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen. Jälkimmäinen nousee kuluvalle vuodelle myönnetystä 80 miljoonasta eurosta 110 miljoonaan euroon vuonna 2018. Merivoimien strateginen Laivue 2020 hanke saa pääosan rahoituksestaan vuodelle 2018 myönnettävässä tilausvaltuudessa.

Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen myönnetyn rahoituksen osalta on palattu normaaliin päiväjärjestykseen usean vuoden keplottelun jälkeen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys tekee tärkeää työtä vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa.

Puolustusvoimien sodanajan joukkojen vahvuutta kasvatetaan ensi vuoden alusta 50 000 sotilaalla. Olen puolustusvaliokunnan kanssa samaa mieltä siitä, että reservin kertausharjoituksia on syytä lisätä hallitusti tulevina vuosina.

Nostin puheenvuorossani esiin myös Puolustusvoimien henkilöstön jaksamisen. Olen saanut kiertää kaikki varusmiehiä kouluttavat joukko-osastot ja lukuisat muut Puolustusvoimien toimipisteet. Näillä vierailuilla on noussut esille, että viime hallituskaudella puolustusvoimauudistuksessa henkilöstömäärä laskettiin liian alas ottaen huomioon myös muuttuneen turvallisuusympäristön valmiudelle asettamat vaatimukset. Tulevina vuosina Puolustusvoimien henkilöstökuluihin on saatava lisää rahaa, ja tähän toivon ymmärrystä yli hallitus- ja oppositiorajojen.

Keskustelu kokonaisuudessaan luettavissa eduskunnan sivuilla.

Saapumiserät tarkasteltu

Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan yhteisartikkeli Ruotuväki-lehdessä

Suomen puolustusta on kehitetty määrätietoisesti viime vuosina. Lainsäädäntöä on muutettu, puolustusmäärärahoja korotettu asteittain ja uusia toimintatapoja on otettu käyttöön. Valtioneuvoston laatima puolustusselonteko hyväksyttiin eduskunnassa alkukesällä.

Puolustusvoimat selvitti puolustusministeriön toimeksiannosta varusmiesten palvelukseen astumisen kehittämismahdollisuuksia. Nykyisin palvelukseen astuu kaksi saapumiserää vuodessa – tammikuussa ja heinäkuussa. Tämä järjestely otettiin käyttöön 20 vuotta sitten. Keskeisimpinä tekijöinä tuolloin olivat puolustusvoimien rauhan ajan koulutusjärjestelyt, joukkotuotannon vaatimukset sekä varusmiesten palvelusaikojen pituus.

Joukkotuotannolla tarkoitetaan sodan ajan joukkojen kouluttamista. Johtajat ja miehistö palvelevat sekä kouluttautuvat sodan ajan tehtäviinsä yhdessä. Tällä järjestelyllä saadaan valmiita sodan ajan joukkoja, varmistetaan joukkojen hyvä koulutustaso sekä luodaan hyvän yhteishengen omaavia joukkoja reserviin. Myöhemmin nämä joukot osallistuvat kertausharjoituksiin samassa tutussa kokoonpanossa – sodan ajan yksiköittäin.

Viimeisten vuosien aikana Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Valmiuden merkitys on korostunut puolustusvoimien joukkotuotantotehtävien rinnalla ja osana sitä.

Puolustusvoimien valmiutta on parannettu viime vuosina. Varusmiesten ja reserviläisten sotilaallista käytettävyyttä on kehitetty muun muassa lainsäädäntömuutoksin.
Puolustusvoimat on muodostanut välittömästi käyttöön saatavia valmiusosastoja ja valmiusyksiköitä. Ensi vuodesta alkaen puolustusvoimien valmiuteen osoitetaan 50 miljoonaa euroa vuodessa. Todellinen valmius maksaa.

Tehdyssä saapumiseräselvityksessä tarkasteltiin useita malleja saapumiserien lukumäärien ja aloitusajankohtien osalta. Valmiuden ja joukkotuotannon vaatimusten lisäksi asiaa tarkasteltiin mm. puolustusvoimien kouluttajien, toimitilojen ja koulutusmateriaalin riittävyyden näkökulmista. Lisäksi selvityksessä arvioitiin eri mallien yhteiskunnallisia vaikutuksia – esimerkiksi vaikutuksia opintojen aloittamiseen tai pääsykokeisiin osallistumiseen.

On puolustusvoimien etu, että varusmiehet kokevat saapumiserien aikataulutuksen hyvänä ja palvelusmotivaatiota lisäävänä tekijänä. Varusmiehille suunnattujen kyselyiden perusteella jo nyt noin 85 % palveluksen aloittaneista varusmiehistä on voinut vaikuttaa palvelukseenastumisajankohtaansa tai palveluspaikkaansa elämänsä kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Saapumiserissä tehtävien muutosten aiheuttamat seurannaisvaikutukset olisivat moninaiset. Vaikutukset heijastuisivat harjoitusalueiden käyttöasteen, kouluttajien työkuorman ja puolustusvoimien valmiuden lisäksi myös sellaisiin asioihin kuin talvikoulutuksen järjestämiseen kaikille saapumiserille tai mahdollisuuksiin järjestää riittävän suuria, joukkotuotannon edellyttämiä harjoituksia.

Viiden vaihtoehtoisen saapumiseräratkaisun vertailussa tarkoituksenmukaiseksi osoittautui nykyinen malli, jossa palvelukseen astuminen tapahtuu tammi- ja heinäkuussa. Tämä vastaa sodan ajan joukkotuotannon vaatimuksiin sekä riittävällä tavalla puolustusvoimien valmiuteen liittyviin tekijöihin.

Puolustusvoimien koulutusta kehitetään tulevaisuudessa sotilaallisen toimintaympäristön ja käytössämme olevien sotilaallisten suorituskykyjen vaatimusten mukaisesti. Tässä kehitystyössä tarkastellaan myös saapumiseräratkaisuamme sekä eri tehtäviin käytettävän palvelusajan pituutta. On hyvä huomata, että mahdolliset palvelusaikojen tarkistukset eivät tarkoita ainoastaan palvelusaikojen mahdollista lyhentämistä. Nyt tällaista painetta ei ole.

JARMO LINDBERG,
PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA

JUSSI NIINISTÖ,
PUOLUSTUSMINISTERI

 

Puolustusvoimille kotimaisia MISU-maastoajoneuvoja

Kuva: Puolustusministeriö

Olen valtuuttanut Puolustusvoimat tilaamaan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan esityksen perusteella Protolab Oy:ltä kotimaisia miina-, sirpale- ja luotisuojattuja MISU-maastoajoneuvoja kokeilukäyttöön.

Testisarja käsittää neljä PMPV 6X6 -ajoneuvoa, joita testataan Puolustusvoimissa kenttäolosuhteissa vuosina 2018-2020. Hankinnan avulla kerätään tietoa maastoajoneuvon suorituskyvystä ja käytettävyydestä Puolustusvoimien tulevaisuuden tarpeisiin.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 4 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus kotimaassa noin 40 henkilötyövuotta. Hankinta liittyy Maapuolustuksen kehittämisohjelmaan, jossa kehitetään joukkojen liikkuvuutta.

Arvopolitiikkaa asialinjalla