Jehovan todistajien vapautuslaki historiaan

Eduskunnassa keskusteltiin 25.9.2018 hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan kumottavaksi Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annettu laki.

Pitämässäni esittelypuheenvuorossa kerroin ensin hieman kyseisen vapautuslain taustasta. Jehovan todistajien vapautuslaki säädettiin 1980 luvulla ensisijaisesti käytännöllisistä ja humanitäärisistä, ei niinkään oikeudellisista syistä. Jehovan todistajat kieltäytyivät tuolloin ehdottomasti sekä varusmies että siviilipalveluksesta ja lähes kaikki niin sanotut totaalikieltäytyjät olivat Jehovan todistajia. Totaalikieltäytyjät tuomittiin suhteellisen pitkiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Vapautuslaki oli jo säädettäessä ristiriidassa silloin voimassa olleen hallitusmuodon yhdenvertaisuutta ja maanpuolustusvelvollisuutta koskevien säännösten kanssa. Sen vuoksi laki säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä niin sanottuna poikkeuslakina.

Puheenvuorossani totesin, että vapautuslain säätämisen taustalla olleet olosuhteet ovat 1980-luvun jälkeen monelta osin muuttuneet. Siviilipalvelus on täysin erotettu Puolustusvoimien toiminnasta, ja samalla Jehovan todistajien suhtautuminen siviilipalveluksen suorittamiseen on muuttunut merkittävästi myönteisemmäksi. Jehovan todistajat ovat tuoneet hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä selkeästi esiin, etteivät he yhteisönä estä ketään suorittamasta siviilipalvelusta eikä sen suorittamisesta aiheudu Jehovan todistajalle minkäänlaisia kielteisiä seurauksia. Niitä olosuhteita, joiden takia vapautuslaki aikanaan on säädetty, ei siis ole enää olemassa.

Vapautuslaki syrjii kaikkia muita asevelvollisia asettamalla yhden uskonnollisen vakaumuksen parempaan asemaan muihin vakaumuksiin nähden. Se ei ole tätä päivää.

Vapautuslain ongelmallisuus on noussut esiin myös viimeaikaisessa totaalikieltäytymistä koskevassa oikeuskäytännössä, joka entisestään korostaa tarvetta lainsäädännön välittömälle korjaamiselle. Vapautuslain kumoaminen on syrjivän tilanteen korjaamiseksi mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista selvästi ongelmattomin – se poistaisi tehokkaasti yhdenvertaisuusongelman turvaten samalla yleisen asevelvollisuuden ja sen kautta Puolustusvoimien kyvyn tuottaa Suomen puolustuskyvyn edellyttämät joukot.

Salikeskustelussa hallituksen esitys sai ilahduttavan laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Jehovan todistajien vapautuslain kumoaminen nähtiin tärkeänä ja perusteltuna etenkin yhdenvertaisuusnäkökulmasta katsottuna.

Keskustelu on kokonaisuudessaan luettavissa eduskunnan sivuilla

Ehdotin parlamentaarista työryhmää

Eduskunnassa käytiin 20.9.2018 valtion ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelu.

Pitämässäni puheessa toin esiin, että puolustushallinnon pääluokka nousee ensimmäistä kertaa yli kolmen miljardin euron. Se on 451 miljoonaa enemmän kuin mitä edellinen hallitus jätti perinnöksi neljä vuotta sitten. Puolustusministerinä voin olla tyytyväinen hallituksen esitykseen.

Hallituksen esitys sisältää 5,7 miljoonaa euroa puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäämiseksi sadalla uudella viralla ja 2 miljoonaa euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen. Tämä on kuitenkin vain laastaria puolustusvoimien henkilöstöpulaan, joka aiheutettiin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä 2400 tehtävän leikkaamisella.

Mielestäni nyt olisikin erinomainen vaihe parlamentaariselle työryhmälle, joka voisi tehdä selvityksen puolustusvoimien henkilöstömäärästä ja sen mahdollisesta kasvattamisesta ensi vuosikymmenellä.

Myös tulevia hallitusneuvotteluja ajatellen olisi erinomainen asia, että parlamentaarisesti löytyisi yhteisymmärrys puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäämisestä ja sen edellyttämistä resursseista.

Puheenvuoroni on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.defmin.fi/puheet

Lakihankkeet etenevät suunnitellusti

Viime päivien uutisointi on ymmärrettävästi herättänyt kansalaisten huolen siitä, minkälaiset tahot voivat hankkia ja omistaa kiinteistöjä Suomessa.

Puolustusministeriössä on tällä hetkellä valmistelussa hallituksen esitys kansallisen turvallisuuden varmistamisesta kiinteistökaupoissa. Lakihanke on ollut kesällä lausuntokierroksella ja sen yksityiskohtia hiotaan. Seuraavaksi esitys siirtyy oikeusministeriöön laintarkastukseen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuun loppupuolella, jolloin esitys voitaisiin käsitellä nykyisen eduskunnan aikana. Lait tulisivat ehdotuksen mukaan voimaan vuoden 2020 alusta.

Esityksellä valtion mahdollisuudet puuttua kansallista turvallisuutta vaarantaviin toimiin paranisivat. Uhkien moninaisuuden ja tapausten yksilöllisyyden vuoksi on tarpeen luoda useita keinoja, joista yksittäisessä tapauksessa sovellettaisiin tilanteeseen sopivinta. Esityksen valmistelussa on huomioitu perusoikeudet ja kiinteistönvaihdantajärjestelmän sujuvuus.

Esityksen tavoitteena on luoda järjestelmä, joka ennalta ehkäisisi tilanteita, joissa rakentamisen tai kiinteistökaupan vuoksi turvallisuusviranomaisten toimintaedellytykset tai kansallinen turvallisuusintressi voisivat heikentyä. Muutosehdotukset muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla voidaan varsin kattavasti vaikuttaa kansalliselle turvallisuudelle mahdollisesti uhkaa aiheuttavien tilanteiden syntyyn.

Puolustusministeriössä on lisäksi valmisteltu esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi puolustusvoimista annettua lakia siten, että Puolustusvoimien sotilasvirkaan voitaisiin nimittää vain Suomen kansalainen, jolla ei ole muun valtion kansalaisuutta. Maanpuolustuskorkeakoulusta annettua lakia muutettaisiin siten, että upseerin virkaan johtaviin opintoihin edellytettäisiin, että valittava henkilö on Suomen kansalainen, jolla ei ole muun valtion kansalaisuutta. Säännökseen liittyisi mahdollisuus myöntää hakijalle erivapaus. Lait tulisivat voimaan ensi vuoden alusta.

Baana 18

Satakunnan lennosto järjestää Baana 18 -lentotoimintaharjoituksen Jokioisten varalaskupaikalle perustetussa maantietukikohdassa 14.-20.9.2018. Kävin tutustumassa harjoitukseen.

Harjoituksessa toteutetaan lentokoulutusohjelmien mukaisia koulu- ja harjoituslentoja varalaskupaikalle erilaisissa olosuhteissa. Harjoituksessa lennetään kaikilla ilmavoimien käytössä olevilla lentokonetyypeillä, erityisesti F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä.

Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 300 henkilöä, joista reserviläisiä ja varusmiehiä on noin 180. Henkilökunnalle, varusmiehille ja kertausharjoitukseen osallistuville reserviläisille koulutetaan Ilmavoimien taistelutapaa, toimintaa varalaskupaikalle perustetussa maantietukikohdassa sekä harjoitetaan joukkoja toimimaan poikkeusolojen tehtävissään.

Baana-harjoitus on erinomainen. Maantietukikohtakonsepti on maailman mittakaavassa nykyään koko lailla ainutlaatuinen. Se on vahva signaali maailmalle: Suomen ilmavoimat toimii kaikissa olosuhteissa ja turvaa alueellista koskemattomuutta koko valtakunnan alueella.

Kuvassa kanssani (vasemmalta lukien) Ilmavoimien komentaja, prikaatikenraali Sampo Eskelinen, Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonninen ja harjoituksen johtaja majuri Henry Mikkonen.

Vastaanotin Pohjantähti-ritarikunnan suurristin

Kuvat: Puolustusministeriö

Vastaanotin nöyrin mielin 18.9.2018 Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaan myöntämän Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan suurristin komentajamerkin.

Kunniamerkki jakaantuu viiteen luokkaan. Suurristi on ritarikunnan korkein kunniamerkki.

Pohjantähden ritarikunta on kuningas Fredrik I:n aikakaudella, vuonna 1748 perustettu ruotsalainen ritarikunta. Ritarikunnan kunniamerkkiä on jaettu ansioituneille ulkomaalaisille vuodesta 1975 lähtien.

Suurristin luovutti Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist, joka oli työvierailulla Helsingissä. Työvierailun aikana keskustelimme lähialueen turvallisuustilanteesta sekä maidemme välisestä harjoitusyhteistyöstä. Tapaaminen oli järjestyksessä jo 45:s, mikä kertoo omaa kieltään yhteistyömme aktiivisuudesta.

Kuvassa kanssani Ruotsin Suomen suurlähettiläs Anders Ahnlid sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.

Arvopolitiikkaa asialinjalla