Nato-jäsenyys: tosiasiat tunnustettava

Olin tänään Perussuomalaisten edustajana Suomen Atlantti-Seuran keskustelutilaisuudessa Vanhalla ylioppilastalolla. Ohessa alustukseni, jonka pidin vapaasti, mutta joka sisältää suurin piirtein ne asiat joita käsittelin.

NATO JA KRIISINHALLINTA

Nato on nykyisin yhä enemmän poliittinen yhteenliittymä, mutta se on silti edelleen myös sotilasliitto. Sen toiminnan painopiste on suuntautunut yhä enemmän kansainväliseen kriisinhallintaan. Siinä se on saavuttanut vaihtelevaa menestystä. Esimerkiksi Kosovossa meni hyvin, mutta Afganistanista on tulossa arvovaltatappio. Kosovostakin voidaan tietenkin kysyä oliko onnellinen loppu juuri Naton ansiota?

Kriisinhallintanäkökulmasta Suomella ei ole Nato-jäsenyydelle tarvetta. Me voimme halutessamme osallistua jo nykyisin kaikkiin kansainvälisiin operaatioihin.

Perussuomalaiset haluavat yleensäkin asettaa kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen kriittisen tarkastelun alaiseksi. Kyseessä ei tietenkään ole lähtökohtaisesti huono asia, päinvastoin, mutta meidän on syytä arvioida operaatioiden panos-tuotos -suhdetta entistä tarkemmin, kun valtiontalous on kovan säästökuurin edessä.

Sanomme kyllä kansainväliselle yhteistyölle, mutta ei kritiikittömälle kriisinhallintaintoilulle.

POLIITTISTA OHJAUSTA TARVITAAN

Suomen kansan enemmistö ei maatamme Naton jäseneksi halua. Eivät myöskään Perussuomalaiset.

Poliittisten päättäjien olisikin puolustusvoimauudistuksen kannalta erinomaisen tärkeää selkeästi linjata, tuleeko Suomi liittymään tällä vuosikymmenellä Naton jäseneksi vai ei. Tätä poliittista ohjausta kenraalimme tarvitsevat ja tämä linjaus vaikuttaa olennaisesti mihin suuntaan puolustusvoimiamme tulee kehittää.

Nyt nimittäin olemme luisumassa tilanteeseen, jossa renki ei tottele isäntää: toimivaa kalustoa tuhotaan ja reserviä pienennetään. Maanpuolustuksemme rapautuu. Sen sijaan kansainvälinen kriisinhallinta ei ole joutunut leikkausten kohteeksi.

EDUT JA HAITAT

Tosiasiat on tunnustettava. Nato-jäsenyyden etuja ja haittoja tulisikin edelleen selvittää huomioiden myös se, että Naton eurooppalaisten jäsenvaltioiden sotilaallinen suorituskyky nykyaikaisessa laajamittaisessa sodan uhkaskenaariossa on jatkuvasti laskeva, samalla kun kriisinhallintaoperaatiokyky on kasvava.

Natolla ei ole omia asevoimia ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta sen jäsenvaltioiden potentiaali nostaa nopeasti puolustusvalmiutta omalla alueellaan Euroopassa heikkenee – samalla kun Venäjän sotapotentiaali kasvaa voimakkaasti.

Sama selkokielellä: Tulisi selvittää olisiko Nato kustannustehokas ratkaisu Suomelle? Epäilen. Tulisiko Nato tarpeen vaatiessa Suomen avuksi? Epäilen sitäkin, mutta tiedostan toki samalla, ettemme saa todellisia turvatakuita EU:stakaan.

OMAN MAAN PUOLUSTAMINEN

Nämä ovat joka tapauksessa kysymyksiä, jotka tulisi nostaa keskusteluun. Oman maan puolustaminen on puolustusvoimiemme lainmukainen päätehtävä. Perussuomalaisten mielestä koko Suomea puolustaa tehokkaimmin oma, yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva kansanarmeija, jolla on laaja reservi ja riittävä kalusto.

Mahdollisuus liittyä Natoon tulee olla, mutta Natoon tulee liittyä vain jos tilanne sitä edellyttää: jos liittyminen lisää Suomen turvallisuutta ja jos suomalaisten enemmistö on päätöksen takana. Nyt nämä edellytykset eivät täyty.

Lisäksi kävimme mielenkiintoista keskustelua yleisökysymysten pohjalta cyber-sodankäynnistä, Nato-optio -sanan alkuperästä, Ruotsin roolista Libyassa, Afganistanin tilanteesta jne.

Puolen minuutin loppupuheenvuorossa yritin vielä kiteyttää viestini: Mahdollisuus liittyä Natoon pitää jatkossakin olla, mutta tulevalla vaalikaudella liittyminen on hyvin epätodennäköistä. Siksi meidän pitää panostaa omaan, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaan koko kansan armeijaan.

Merirosvojahtia Arabianmerellä

Arabianmerellä seilaava miinalaiva Pohjanmaa pysäytti tänään merirosvoiksi epäillyn 18 hengen joukon. Epäiltyjä on alustavasti kuultu laivalla.

Keskusrikospoliisi ja valtakunnansyyttäjänvirasto pohtivat parhaillaan aloitetaanko epäiltyjen merirosvojen tapauksessa esitutkinta Suomessa. Päätös tullee lähipäivinä. Suomalaisten veronmaksajien sopii toivoa, että Suomi ei aloita esitutkintaa vaan siirtää siitä päättämisen kansainväliselle Atalanta-operaatiolle. 

Pakko olla jälkiviisas. Perussuomalaiset oli viime vuonna ainoa puolue, joka eduskunnassa varoitti tästä mahdollisuudesta. Tässä sitä nyt ollaan! Itsekin kirjoitin blogissani näin:

”Atalanta-operaatio voi mahdollistaa tilanteen, jossa Suomi voi joutua järjestämään veronmaksajille erittäin kalliiksi koituvia merirosvojen oikeudenkäyntejä omalla maaperällään. Taannoinen Ruanda-oikeudenkäynti antanee jotain suuntaa koituvista kustannuksista.”

Vaan toivottavasti näin ei kuitenkaan käy. Taannoinen blogikirjoitukseni löytyy tästä linkistä.

Nato valtaa Vanhan -keskustelutilaisuus

Osallistun panelistina Suomen Atlantti-Seuran järjestämään ”Nato valtaa Vanhan!” -tilaisuuteen Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä torstaina 7.4.2011 klo 15-17. 

Avaus:
Pertti Salolainen (Kok.)
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Suomen Atlantti-Seuran varapuheenjohtaja

Nato-keskustelun alustajat:
Pekka Haavisto (Vihr.)
Laura Kolbe (Kesk.)
Silvia Modig (Vas.)
Jesca Muyingo (SDP)
Jussi Niinistö (PerusS)
Sari Palm (KD)
Marcus Rantala (RKP)
Petri Sarvamaa (Kok.)

Tilaisuuden juontaa toimittaja Seppo Toivonen

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:    
Pääsihteeri Terhi Suominen
Suomen Atlantti-Seura
Puh. (050) 522 5525
Sähköposti: terhi.suominen(at)atlanttiseura.fi

Onko massavanheneminen totta?

Helsingin Sanomat kertoi eilen, että puolustusvoimien kalusto vanhenee ennätystahtia. Artikkelissa puhuttiin kategorisesti jopa maavoimien materiaalin ”massavanhenemisesta”. Väitettä on maanpuolustuksen edun nimissä syytä kriittisesti arvioida.

Aika on epäilemättä ajanut ohi joidenkin yksittäisten järjestelmien osalta, mutta onko puolustusvoimista tarjottu poliittisille päättäjille kaluston vanhenemisesta aukottomaan ja kattavaan tutkimusaineistoon perustuvaa faktaa?

Epäilen, että etenkin tietyn tykkikaluston poistamisen taustalla voi olla pikemminkin kyse Nato-yhteensopivuudesta: halutaan luopua toimivasta itäkalustosta, vaikka ammukset niihin ovat halpaa kuin reikäleipä.

Epäilen myös, että massavanhenemispuheiden taustalla väikkyy tavoite edelleen pienentää reserviä ja siirtyä valikoivaan asevelvollisuuteen. Sen tien päässä häämöttää palkka-armeija Ruotsin mallin mukaan ja keskittyminen entistä enemmän kansainväliseen kriisinhallintaan. En pidä tällaista suuntaa Suomen edun mukaisena.

Vaalityössä Tikkurilassa

Vantaan Perussuomalaiset jakoivat Tikkuraitilla hernesoppaa kansalle.
Peltolan torilla. Johanna Jurvan vaalipäällikkö Timo Auvinen esitteli minulle ilmoitustempaustaan Vantaan Sanomissa.
Espoolainen Veikko Granqvist on pitkän linjan Perussuomalaisvaikuttaja ja ahkera vaalityöntekijä.
Das Auto. Vantaalaisen ehdokkaan Juha Simosen vaalibussi on näkemisen arvoinen. Ja aika monessa paikassa sen näkeekin!

Arvopolitiikkaa asialinjalla