Tiedustelulait hyväksyttävä mahdollisimman nopeasti

Julkisuudessa on esitetty epäilyjä tiedustelulakien hyväksymisestä eduskunnassa nopeutetussa järjestyksessä. Lakien mahdollisimman pikaisella voimaansaattamisella on kuitenkin selkeä tarve.

Suomen puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki Puolustusministeriön lakiesityksessä ehdotetut tiedonhankintamenetelmät saataisiin sotilastiedustelun käyttöön mahdollisimman nopeasti. Vain siten pystymme mahdollistamaan oikea-aikaisen ennakkovaroituskyvyn. Krimin valtauksesta 2014 – ja jo itse asiassa Georgian kriisistä 2008 – alkanut muutos on ollut nopea ja se jatkuu edelleen.

Viime vuosina on teknologia kehittynyt voimakkaasti ja sotilaallinen viestiliikenne on siirtynyt analogisesta toimintaympäristöstä digitaaliseen. Sen seurauksena on kriittisiin tiedustelutietoihin ilman uuden lainsäädännön toimivaltuuksia erittäin vaikeaa päästä kiinni. Ulkovallat pyrkivät tälläkin hetkellä kohdistamaan edistynyttä kyber-vakoilua Suomen valtionhallintoon. Kyberhyökkäyksistä turvallisuusviranomaisia kohtaan on tullut arkipäivää.

Puolustusministeriön esitys tietoliikennetiedustelusta olisi Suomen rajat ylittävään viestiliikenteeseen suunnattua, tarkkoihin hakuehtoihin perustuvaa, mahdollisimman kohdennettua sekä edellyttäisi kiiretilanteita lukuun ottamatta aina tuomioistuimen lupaa. On arvioitu, että automaattisen seulonnan jälkeen tiedusteluvirkailijoiden käsittelyyn päätyisi vain noin 0,02 % hakuehdoin saadusta tiedosta. Mistään massavalvonnasta ei siis ole kyse.

Tiedustelutoiminnan oikeudellista valvontaa varten oikeusministeriön hallinnonalalle perustettaisiin tiedustelutoiminnan valvontaan keskittyvä viranomainen. Myös tiedustelutoiminnan parlamentaarinen valvonta järjestettäisiin eduskunnassa.

Laki on tarkoitettu toimimaan kaikkien suomalaisten puolesta, ei ketään suomalaista vastaan. Sen ainoa tavoite on suomalaisten turvallisuuden lisääminen. Sama pätee siviilitiedustelulakiin. Olemme jo pitkään olleet muita länsimaita jäljessä tiedustelulainsäädännön kehittämisessä eikä asian kanssa voi enää yhtään viivytellä. On toimittava niin ripeästi kuin mahdollista lain voimaansaattamiseksi.

Tämä ei ole se laki, jolla politikoidaan. Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on viranomaisilla oltava käytössään työkalupakki, jonka avulla ei jouduta hapuilemaan pimeässä. Oli sitten kyse terrorismin torjunnasta tai sotilaallisen uhkan havaitsemisesta.

Ranska ei unohda Suomen apua

Toimin Ranskan asevoimista vastaavan ministerin Florence Parlyn virallisen Suomen-vierailun isäntänä 23.8.2018.

Vierailun aikana keskustelimme maiden kahdenvälisistä suhteista, Itämeren alueen turvallisuustilanteesta, materiaaliyhteistyöstä sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvistä asiakokonaisuuksista. Asialistalla oli myös Suomen asevelvollisuusjärjestelmä (Ranskan suuren vallankumouksen perintöä muuten!) sekä kriisinhallintayhteistyö, eritoten Libanonin UNIFIL-operaatio.

Toki keskustelimme myös Hornetien seuraajakysymyksestä. Kerroin HX-hankkeen aikataulutuksesta. Keväällä jätettyyn alustavaan tarjouspyyntöön saadaan vastaukset ensi vuoden alussa. Vuonna 2020 tehdään viimeiset tarjouspyynnöt ja päätös uudesta hävittäjästä 2021.

Ministeri Parly ilmoitti, että Ranska ei koskaan unohda Suomen antamaa apua syksyn 2015 Pariisin terroristi-iskujen jälkeen.

Iltalehden uutinen tiedotustilaisuudestamme löytyy tästä linkistä.

Kiersin Hämettä

Vierailin 21.8.2018 Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

Hämeenlinnassa tutustuin Puolustusvoimien talousvarikon toimintaan sekä tiloihin ja tapasin varikon henkilöstöä. Oli hienoa oppia uutta ja havaita, että toiminta on vakaalla pohjalla.

Talousvarikon henkilöstöä tapaamassa.
Luovutin ministeriön plaketin talousvarikon päällikkö, everstiluutnantti Kalervo Raunamolle.

Tutustuin myös Panssarimuseoon Hattulassa sekä vierailin Sako Oy:ssä Riihimäellä ja Patria Land Systems Oy:ssä Hämeenlinnassa.

Panssarimuseolla luovutin plaketin museonjohtaja Timo Teräsvallille.
Vastaanotin Panssarikillan ansioristin. Iske ja murra!

Päivää aiemmin puolestaan vierailin Tuusulassa Taistelukoulun alueella, jossa tutustuin alueella toimiviin Puolustusvoimien kohteisiin. Kävin myös Hyrylässä sijaitsevassa Ilmatorjuntamuseossa.

Tutustuin Ilmatorjuntamuseoon ja tiettävästi maailman ainoaan museoituun venäläisvalmisteiseen BUK-ilmatorjuntaohjusyksikköön.

HX-esitys syntyy vuosien työn tuloksena

HX-hanke etenee. Tarjouspyynnöt ovat maailmalla ja alustavia vastauksia odotetaan ensi tammikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen käydään läpi vielä kaksi tarjouskierrosta ennen kuin valmius puolustushallinnon valintaesityksen tekemiseen on olemassa vuonna 2021.

On selvää, että näin pitkäkestoiseen hankkeeseen sisältyy myös ulospäin rauhallisemmalta näyttäviä jaksoja. Sellainen on käynnissä nyt, kun hankeorganisaatio on aloittamassa ensimmäisiä neuvotteluja tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen kunkin kandidaatin kanssa.

Valintapäätös kiinnostaa, se on selvä. Silti kehottaisin olemaan malttavainen ja luottamaan maan parhaaseen asiantuntijakaartiin; paras kokonaisratkaisu – lentokone, aseet, sensorit ja tehtävädata – Hornet-kaluston korvaajaksi saadaan selville neuvottelujen, testien, simulaatioiden ja sotapelien tuloksena seuraavan kolmen vuoden kuluessa.

Välillä ihmettelen tarvetta mennä asioiden edelle ja ottaa kantaa valintapäätökseen jo nyt, noin kolme vuotta etuajassa. Yksittäisten argumenttien nostaminen julkisuuteen ei ainakaan helpota hankinnan tekemistä. Puolustushallinto ei tule ottamaan kantaa julkisuudessa esitettyihin vahvuuksiin tai heikkouksiin minkään konetyypin kohdalta. Kannanottojen aika ei ole nyt, kun tietoja vasta kerätään. Vaikka hankkeesta on kerrottu paljon, on suuri osa tiedosta liikesalaisuuden piirissä tai kansallisen puolustuksen näkökulmasta turvaluokiteltua tietoa.

HX-hankkeen tehtävänä on tuottaa annetuilla resursseilla paras mahdollinen sotilaallinen suorituskyky osaksi puolustusjärjestelmää. Tehtävä on erittäin vastuullinen. HX-hankinta on arvokas ja siihen eduskunnan aikanaan myöntämät rahat tulee käyttää kaukaa viisasti siten, että meillä on vaatimukset hyvin täyttävä asejärjestelmä käytössämme vielä 2050-luvulla. Tavoitteena on, että HX-hankkeen myötä saatava suorituskyky ei vain korvaa Hornet-kaluston suorituskykyä, vaan se tuo mahdollisimman suuren lisäarvon koko puolustusjärjestelmälle.

Valtioneuvoston puolustusselonteossa linjataan, että suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Täysimääräinen suorituskyvyn korvaaminen turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti edellyttää saman suuruista hävittäjähankintaa kuin Hornet-hankinta oli aikanaan. Lukumäärä on erittäin merkityksellinen Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta.

Voin vakuuttaa, että kaikki kivet käännetään ja asiat selvitetään perin pohjin ennen kuin puolustushallinnon hankintaesitys valmistuu. Jos kandidaatti ei selviä huoltovarmuuteen, kustannuksiin tai teolliseen yhteistyöhön liittyvistä vaatimuksista, ei sitä tulla esittämään. Myöskään sellaista kandidaattia ei tulla esittämään, joka ei pärjää suorituskykyvertailussa. Lisäksi puolustushallinnon hankintaesityksen tueksi tehdään arvio hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisista ulottuvuuksista. Kaikessa tässä arviointityössä pyritään katsomaan nykyhetken lisäksi mahdollisimman kauas tulevaisuuteen.

Puolustushallinnon käsitys on, että kaikki viisi kandidaattia ovat täysillä mukana kilpailussa ja halukkaita tarjoamaan parhaan mahdollisen ratkaisunsa HX-hankkeen arvioitavaksi. Aikanaan tehtävä valintapäätös on viime kädessä poliittinen päätös. Päätöksen esittelijät ja tekijät kantavat siitä asiaan kuuluvan vastuunsa. Päätöksentekijöiden vastuu korostuu, jos päätös on jokin muu kuin puolustushallinnon esittämä ratkaisu.

Puolustuksen paluu – Jussi Niinistön vartiovuoro

Otava julkaisee kirjan ministerikaudellani tapahtuneista muutoksista Suomen turvallisuusympäristössä ja puolustuspolitiikassa. Kirjan kirjoittaa Yleisradion pitkäaikainen politiikan toimittaja Jari Korkki.

Tiedotteessaan Otava kertoo kirjasta mm. seuraavaa:

Puolustuksen paluu – Jussi Niinistön vartiovuoro kertoo, mitä Niinistön mielessä liikkui, kun vihreät miehet ilmestyivät 2014 Krimille ja millainen täyskäännös Suomen puolustuspolitiikassa tehtiin. Kirjassa käsitellään myös Niinistön suhteita muihin ministereihin, tasavallan presidenttiin ja Venäjään. Teos selvittää miksi Suomen sotaharjoituksiin tuotiin amerikkalaisia taistelupanssarivaunuja ja mitkä ovat olleet Niinistön ministerikauden pisimmät 56 minuuttia. Jari Korkin käytössä ovat olleet muun muassa Niinistön päiväkirjamerkinnät.

Kirjassa käydään läpi myös Niinistön ministerikauden ensimmäinen taistelu, kansliapäällikkö Arto Rädyn vaihtaminen Jukka Juustiin sekä perussuomalaisten hajoaminen Niinistön näkökulmasta.”

Kirja julkaistaan helmi-maaliskuussa 2019.

Arvopolitiikkaa asialinjalla