Eduskunnassa sanottua

Eduskunnan käsiteltävänä oli 31.5.2017 kolme tärkeää asiaa: Hallituksen esitys laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta, valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa sekä pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista.

Totesin aiheista käytyjen keskusteluiden yhteydessä mm. seuraavaa:

Kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevaa päätöksentekoa käsittelevän lakipaketin toteutumiseksi jouduimme puolustusministeriössä jo valmistelun alussa valitsemaan henkilöstön osalta ne toimintatavat, joilla varmistetaan, että Puolustusvoimien kaikki suorituskyvyt ovat käytettävissä. Näin ollen ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Puolustusvoimien henkilöstön, niin sotilaiden kuin siviilien, velvollisuus osallistua kansainvälisen avun antamisen ja tietenkin myös vastaanottamisen tehtäviin. Kansainvälisen avun antamisen tehtäviin osallistuvat sotilaat ja siviilit tulee kuitenkin valita ensisijaisesti niistä henkilöistä, jotka ovat sitoutuneet Puolustusvoimien kansainvälisiin tehtäviin tai jotka ovat sillä hetkellä valmiita lähtemään näihin tehtäviin. Tällä varmistetaan mahdollisimman motivoitunut henkilöstökokoonpano.

Irakissa tehtävää koulutusyhteistyötä käsittelevää selontekoa koskevassa keskustelussa esille nousivat palvelusturvallisuuskysymykset. Irak on kiistatta korkean riskin alue, mutta joukkojemme omasuojaa voidaan pitää riittävänä, ja luonnollisesti pyrimme tarjoamaan asianmukaiset välineet siellä palveleville miehillemme ja naisillemme. Joukkojemme turvallisuudesta siis pyritään huolehtimaan. Operaatio on hyvää harjoitusta sekä palkatulle henkilökunnalle että reserviläisille. Esimerkiksi erikoisjoukkomme ovat saaneet hyvää harjoitusta, ja operaatio tarjoaa myös tärkeitä yhteistyömahdollisuuksia meille merkittävien viiteryhmämaiden kanssa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU:n toimintaympäristön muutoksia käsittelevän pääministerin ilmoituksen yhteydessä muistutin, että puhuessamme EU-puolustusyhteistyöstä tai EU:n puolustusulottuvuudesta puhumme itse asiassa enemmän kriisinhallinnasta kuin perinteisestä puolustuksesta. Jatkossakin Suomi rakentaa uskottavan, kansallisen puolustuksensa kovan ytimen kotimaassa, kentällä ja kasarmilla. EU-yhteistyöllä voimme saada lisäarvoa. Henkilökohtaisesti uskon, että jos tätä ajanjaksoa katsotaan joskus historiana, EU-puolustusyhteistyötä merkityksellisempänä kansallisen puolustuksen kehittämisen kannalta nähdään pohjoismainen puolustusyhteistyö ja etenkin Ruotsin kanssa tehtävä yhä syvenevä yhteistyö.

Täysistuntopöytäkirja ja keskustelut kokonaisuudessaan osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Sivut/PTK_61+2017.aspx

Pääesikunnan päällikkö vaihtui

Kättelin reserviin 1.6.2017 siirtyneen pääesikunnan päällikön, vara-amiraali Kari Takasen. Yhteistyömme oli erinomaista niin ministerinä kuin aikaisemmassa tehtävässäni eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Uudeksi pääesikunnan päälliköksi siirtyy puolustusvoimien nykyinen strategiapäällikkö, kenraaliluutnantti Timo Kivinen. Kiitos ja hyvää puolustusvoimain lippujuhlapäivää!

ACE 17 –harjoitusta seuraamassa

Vierailin 30.5. Norjan Bodøssä, jossa tutustuin Arctic Challenge Exercise  (ACE 17) -lentotoimintaharjoitukseen.

Vuoden 2017 harjoitus on järjestyksessä kolmas Suomen, Norjan ja Ruotsin ilmavoimien yhdessä järjestämä ACE-harjoitus. Kesäkuun toiseen päivään asti jatkuvaan harjoitukseen osallistuu noin sata sotilasilma-alusta ja yli tuhat henkilöä yhdentoista maan asevoimista. Lentotoiminta tapahtuu Norjan, Ruotsin ja Suomen alueelle ulottuvassa ilmatilassa Bodøn, Luulajan sekä Rovaniemen tukikohdista. Joka toinen vuosi järjestettävän harjoituksen johtovastuussa on tänä vuonna Suomen Ilmavoimat.

Harjoitus perustuu ilmavoimien pohjoismaiselle yhteisharjoittelulle (Cross Border Training eli CBT), joka on osa pohjoismaista puolustusyhteistyötä (Nordefco). Suomi on tänä vuonna Nordefcon puheenjohtajamaa.

Yhteiskuvassa vasemmalta: Norjan ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Tonje Skinnarland, Norjan puolustusministeriön valtiosihteeri Øysten Bø, Suomen ilmavoimien komentaja, prikaatikenraali Sampo Eskelinen, Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö, Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist, Ruotsin ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Mats Helgeson, Tanskan ilmavoimien prikaatikenraali Lone Træholt ja Iso-Britannian ilmavoimien komentaja Air Chief Marshal Sir Stephen John Hillier.

Hybridiporsaanreikä on tukittava

Eduskunta käsitteli 23.5.2017 aluevalvontalakia. Lähetekeskustelussa pitämässäni esittelypuheenvuorossa totesin mm. seuraavaa:

Tällä hetkellä voimassa oleva aluevalvontalaki on laadittu aikana, jolloin lähtökohtana oli, että Suomen alueellista koskemattomuutta loukkaisivat vieraat valtiot ja sotilasjoukot, jotka kantaisivat vieraan valtion asevoimien sotilastunnuksia. Laki oli siis laadittu varsin perinteisten uhkakuvien varalta.

Turvallisuustilanne on viime vuosina muuttunut merkittävästi, valitettavasti huonompaan suuntaan. Krimin laittomassa valtauksessa, kuten myös Itä-Ukrainassa, on käytetty tunnuksettomia, mutta selvästi järjestäytyneitä valtiollisia aseellisia toimijoita ja välineitä, jotka ovat rinnastettavissa vieraan valtion sotilaisiin. Niiden taustalla olevaa valtiollista toimijaa oli kuitenkin vaikea tunnistaa ulkoisten tunnusmerkkien puuttuessa. Tällainen toiminta on omiaan aiheuttamaan kohdevaltiossa sekaannusta. Kyse on suuren mittakaavan systemaattisesta hämäämisestä: ilmiöstä, joka tunnetaan hybridivaikuttamisena tai hybridisodankäyntinä.

Näin ollen aluevalvontalaissamme on ns. hybridin mentävä aukko. Tämä aukko on syytä tukkia. Aluevalvontalakia on täsmennettävä. Lainsäädäntömme tulee antaa viranomaisille sekä poliittisille päätöksentekijöille vaikeissakin tilanteissa tarvittavat perusteet ratkaisuille.

Aluevalvontalakia ehdotetaankin muutettavaksi siten, että lain soveltamisalan piiriin kuuluisi myös sellainen sotilaallinen uhka, jonka valtiollista alkuperää ei voida suoraan tunnistaa esimerkiksi puuttuvien sotilastunnusten vuoksi. Kaiken kaikkiaan kyse on siis aluelainsäädännön muuttamisesta vastaamaan nykyaikaista turvallisuustilannetta ja uhkakuvaa.

Keskustelu on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa  https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2017+5.aspx

Olen ehdolla

Perussuomalaiset on uudessa tilanteessa, kun Timo Soini luopuu puolueen puheenjohtajuudesta 20 vuoden jälkeen.

Olen ollut Perussuomalaisissa aktiivisesti mukana vuodesta 2004 muun muassa vaalipäällikkönä, eduskuntaryhmän pääsihteerinä, kuntapäättäjänä, kansanedustajana, puolustusvaliokunnan puheenjohtajana ja puolustusministerinä. Puolueen 1. varapuheenjohtajana olen ollut vuodesta 2013 eli kaksi kautta.

Vakaan harkinnan jälkeen olen päättänyt hakea Jyväskylän puoluekokoukseen 10.6.2017 osallistuvilta jäseniltä jatkomandaattia Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajana. Jos tulen valituksi, edustan puoluejohdossa kokemusta ja jatkuvuutta, osaamista ja malttia. Voin huoletta sanoa, että kenelläkään puolueemme johtotehtäviin nyt hakevalla ei ole yhtä kattavaa kokemusta kuin minulla. Tunnen puolueeni ja tiedän mitä teen.

Haluan toimia puoluejohdossa uuden puheenjohtajan tukena. Toisaalta haluan seisoa niiden riviperussuomalaisten tukena, jotka pelkäävät että muutos Timo Soinin jälkeen on liian suuri.

Asemiin on ajettu, ja kenttä päättää ketkä puoluetta vievät eteenpäin Soinin jälkeen. Tapaamisiin Jyväskylässä!

 

Kaatuneita muistaen

Sunnuntaina 21.5.2017 vietettiin kaatuneiden muistopäivää. Osallistuin muistopäivän juhlallisuuksiin laskemalla valtioneuvoston seppeleen Hietaniemen hautausmaan sankariristille Helsingissä ja pitämällä puheen Helsingin juutalaisen hautausmaan sankarihautamuistomerkillä. Lisäksi osallistuin kunnianosoituksiin Helsingin vanhan kirkon puistossa.

Kaatuneiden muistopäivää on vietetty vuodesta 1940, jolloin toukokuun kolmas sunnuntai määrättiin vietettäväksi sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä muistopäivänä. Päivä on uskonnollisen yhtenäisyyden päivä, jolloin muistamisen kohteena ovat Suomen puolesta raskaimman uhrinsa antaneet ikään, rotuun, vakaumukseen tai uskontoon katsomatta.

Juutalaisella hautausmaalla pitämässäni puheessa käsittelin Suomen ainutlaatuista sotatietä ja sitä kovaa työtä, jonka suomalaiset sankarit isänmaamme eteen sodissa tekivät. Suomen juutalaisille jatkosota näyttäytyi poikkeuksellisen raskaana. Suomi taisteli liitossa valtion kanssa, joka systemaattisesti vainosi ja murhasi heidän uskonveljiään. Huolimatta jo pitkään jatkuneista vainoista Saksassa ja muualla Euroopassa, Suomen juutalaiset taistelivat isänmaan ja vapauden puolesta kaikilla rintamillamme aivan kuin muutkin Suomen kansalaiset. Suomi oli heille ristiriidoista huolimatta puolustamisen arvoinen maa; maa, jossa oli mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta.

Kaikille sotiemme veteraaneille kiitos henkisestä lujuudesta, sitkeydestä ja niistä uhrauksista, joita he osoittivat taistellessaan ylivoimaista vihollista vastaan vaikeassa tilanteessa. Isänmaan rakkaus ja usko oman asian oikeellisuuteen auttoivat säilyttämään sen, mikä on tärkeintä − itsenäisyyden. Meidän nuorempien sukupolvien velvollisuus on huolehtia, ettei tehty työ valu hukkaan.

Arvopolitiikkaa asialinjalla