Siviilipalvelus saatava vastaamaan nykymaailman vaatimuksia

Siviilipalvelusmies Waltteri Heino (HS Mielipide 8.11.) kirjoitti tarpeesta kehittää siviilipalvelulle kunnon ”kertausharjoituksia”. Esitys on kannatettava.

Muutoinkin siviilipalvelus ja siihen liittyvä lainsäädäntö tulee saattaa nykymaailman vaatimuksia vastaavalle tasolle. Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittamassa siihen liittyvää omaa selvitystyötään puolustusministeriön aloitteesta.

Tavoitteena on, että siviili­palveluslakia muutetaan sotilaallisen maanpuolustuksen valmiuden ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. Erityisen ongelmallinen normaalioloissa on ­nykyisen lain tarjoama rajoittamaton mahdollisuus asepalveluksesta kieltäytymiseen myös silloin, kun asevelvollisia tarvittaisiin tosi toimiin.

Lisäksi siviilipalveluksen sisältöä tulee tarkistaa siten, että se vastaa kokonaisturvallisuuden tarpeisiin. Tällöin palveluspaikkojen tulee olla selkeästi sellaisia viranomaistahoja, jotka vastaavat nimenomaan yhteiskunnan turvallisuudesta ja siihen liittyvästä valmiudesta.

Myös siviilipalveluksen täydennyspalvelusaikaa tulee pidentää ja mahdollistaa asevelvollisen paluu suorittamaan varusmiespalvelusta jo alkaneenkin siviilipalveluksen puolelta. Samalla on mahdollistettava paluu sivarista reserviin myös yli 28-vuotiaille.

Muutokset edistäisivät siviilipalveluksen vaikuttavuutta niin maanpuolustuksen kuin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeisiin. Ne myös motivoisivat siviilipalvelusmiehiä, kun palvelus olisi tulevaisuudessa yhteiskunnan kannalta yhä merkittävämpää.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 11.11.2017.

Naton puolustusministerikokouksen antia

Naton puolustusministerikokous järjestettiin Brysselissä 9.11.2017.

Kokouksessa osallistuin Resolute Support -operaatiota (RS) käsittelevään työistuntoon sekä ministerikokouksen yhteydessä järjestettäviin ISIS:n vastaisen koalition (D-ISIS) ja RS-operaation pohjoisen komentoalueen (TAAC-N) kokouksiin. Lisäksi allekirjoitin yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla Suomen puolustusministeriö liittyi mukaan monikansalliseen ilmasta maahan -ampumatarvikkeiden hankinta- ja käyttöyhteistyöhön. Se osaltaan lisännee kustannustehokkuutta ja huoltovarmuutta.

Resolute Support -operaation keskeisin strateginen päämäärä on rauha Afganistanissa. Tämä edellyttää Afganistanin hallitukselta rauhan- ja sovintoprosessin edistämistä sekä alueellisen konsensuksen aikaansaamista. RS jatkaa Afganistanin turvallisuusviranomaisten tukemista koulutuksen ja neuvonannon keinoin ilman lopettamispäivämäärää.

Yhdysvaltojen Etelä-Aasian strategian myötä sekä Yhdysvallat että useat muut operaatioon osallistuvat maat ovat ilmoittaneet kasvattavansa joukkojaan Afganistanissa. Suomi ilmoitti jatkavansa operaatiossa noin 30 sotilaalla. Lisäksi selvitämme mahdollisuuksia vahvistaa nykyistä osallistumistamme. Sotilaallisen osallistumisen lisäksi Suomi tukee Afganistanin vakauttamistoimenpiteitä mm. tukemalla turvallisuussektoria taloudellisesti sekä antamalla kehitysapua.

ISIS:n vastainen koalitio on saavuttanut merkittävää edistystä. Aiemmin nimillä C-ISIL ja C-ISIS tunnetun koalition nykyisen nimen D-ISIS kirjain D tulee sanasta ”defeat”, joka kertoo paljon siitä, missä vaiheessa operaatiossa mennään. Noin 90 prosenttia ISIS:n hallussa pitämistä alueista on vallattu takaisin. Painopiste on siirtymässä taistelutoiminnasta maan vakauttamiseen ja jälleenrakennukseen, mikä edellyttää uudentyyppisiä osallistumismuotoja.

Suomen osallistumista Irakin OIR-operaatiossa jatketaan noin 100 sotilaalla vuoden 2018 loppuun asti ja koulutus- ja neuvonantotoiminta laajennetaan koskemaan kurdien peshmerga-joukkojen lisäksi myös muita Irakin turvallisuusjoukkoja. Lisäksi Suomi katsoo tulevaisuuteen antamalla taloudellista tukea humanitaariseen apuun ja jälleenrakentamiseen. Tuesta noin puolet menee miinanraivaukseen ja räjähtämättömien ammusten raivaukseen vapautetuilla alueilla.

Kansainväliselle harjoitukselle on tarvetta

Olen toimivaltani puitteissa nostanut esiin kansainvälisen sotaharjoituksen tarpeellisuuden myös Suomessa.

Tutustuin syyskuussa 2017 Ruotsin järjestämään Aurora-harjoitukseen, jossa vakuutuin vastaavan harjoituksen järjestämisen hyödyllisyydestä myös Suomessa. Myös puolustusvoimien kokemukset Aurora-harjoituksesta olivat myönteiset. Harjoitusvierailun jälkeen olen keskustellut asiasta puolustusvoimien kanssa.

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) linjaa vuosittain puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan painopisteet puolustusministerin esityksestä käsitellessään seuraavan vuoden harjoitustoimintaan osallistumista. Tämän perusteella ministerinä hyväksyn puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan suunnitelman ja informoin eduskuntaa.

Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan alustava suunnitelma vuoden 2020 osalta sisältää laajan kansainvälisen harjoituksen järjestämisen Suomessa. Harjoituksen suunnittelu on vielä hyvin alkuvaiheessa, mutta lähtökohtana on Aurora-harjoituksen kaltaisen pääsotaharjoituksen järjestäminen Suomessa vuonna 2020 tai 2021.

Puolustusministerit koolla Helsingissä

Pohjoismaiden puolustusministerit koolla. Kuva: Puolustusministeriö

Isännöin 6.-7.11.2017 Helsingissä järjestettyä Pohjoismaiden puolustusministerien kokousta. Kokouksen yhteydessä järjestettiin lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian maiden sekä Pohjoisen ryhmän (Northern Group) puolustusministereiden työistunnot. Suomi on vuonna 2017 pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon puheenjohtajamaa, ja kokoukset olivat osa puheenjohtajuusvuoden ohjelmaa.

Keskustelun aiheina Pohjoismaiden puolustusministerien kokouksessa olivat pohjoismaisen puolustusyhteistyön ajankohtaiset asiat kuten yhteishankinnat sekä Suomen puheenjohtajuuskauden tulokset. Agendalla olivat myös yhteinen harjoitustoiminta sekä pohjoismainen yhteistyö kansainvälisissä operaatioissa. Lisäksi päätettiin ja allekirjoitettiin ilmatilannekuvayhteistyötä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja (Nordic Cooperation for Air Surveillance Information Exchange MoU).

Pohjoisen ryhmän työistunnossa keskustelua käytiin Pohjois-Euroopan turvallisuuskysymyksistä sekä alueellisesta ja transatlanttisesta puolustusyhteistyöstä. Northern Group -ryhmittymään kuuluvat Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi Alankomaat, Iso-Britannia, Puola ja Saksa.

Pohjoisen ryhmän istuntoon osallistui myös Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis, jonka Suomen vierailun isäntänä toimin 6.-7.11. Kahdenvälisessä tapaamisessa Mattisin kanssa keskustelimme yleisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja maidemme välisen puolustusyhteistyön ajankohtaisista asioista.

Yhtenä keskustelunaiheena puolustusministeri Mattisin kanssa esiin nousi Afganistan, jonne Mattis pyysi Suomelta lisäjoukkoja. Suomen tämän hetken vahvuus Afganistanissa on 30 henkilöä. Jos päätetään, että joukkoja pitäisi lähettää enemmän, asia täytyy käsitellä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa sekä eduskunnassa ja lisäksi saada presidentiltä hyväksyntä. Pääesikunta antaa oman arvionsa Afganistan-joukkojen mahdollisesta laajentamisesta lähiaikoina.

Kokousten yhteydessä informoin kansainvälisiä kumppaneita Suomessa suunnitteilla olevasta suuresta sotaharjoituksesta. Ruotsin Auroran tyyppinen harjoitus voitaisiin pitää 2020-luvun alussa. Aihetta sivuttiin trilateraalikokouksessa Ruotsin ja Yhdysvaltojen puolustusministereiden kanssa ja kerroin siitä myös muille kokouskimaraan osallistuneilla maille. Harjoitukselle löytyi ilahduttavasti kannatusta.

Jim Mattis ja Jussi Niinistö. Kuva: Puolustusministeriö

Northern Groupin ministerit. Vieressäni Yhdysvaltain puolustusministeri Mattis. Kuva: Puolustusministeriö

Ruotsin, Yhdysvaltain ja Suomen puolustusministerit. Kuva: Puolustusministeriö

Palvelusturvallisuus etusijalla

Puolitoista viikkoa sitten heräsimme surulliseen, pysäyttävään uutiseen: kolme varusmiestä ja yksi junamatkustaja oli kuollut tasoristeysonnettomuudessa Raaseporissa. Onnettomuus herätti kysymyksen palvelusturvallisuudesta.

Puolustusvoimien toiminnassa asevelvollisten palvelusturvallisuus on aina etusijalla. Näin ollen on tärkeä selvittää onnettomuustapahtuma ja siihen johtaneet syyt. Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätökset otetaan luonnollisesti huomioon toimintaa kehitettäessä.

Ennen Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätöksiä on tehtävissä parannuksia. Ministeri Pirkko Mattilan johdolla sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu parannuksia asevelvollisten tapaturmalakiin, jossa tapaturmavakuutuksen korvaustasot nostetaan kriisinhallinnan kanssa samalle tasolle.

Nykyinen laki paransi asevelvollisten vakuutusturvaa jo tämän vuoden alusta, mutta nyt sitä parannetaan edelleen. Valmisteltavat lisäkorvaukset pyritään saamaan voimaan vuodenvaihteessa.

Toinen kysymys on Suomen pari tuhatta valvomatonta tasoristeystä. Siniset ovat valmiita edistämään kaikkia niitä ratkaisuja, joilla valvomattomat tasoristeykset poistetaan.

Valvomattomia ja suojaamattomia tasoristeyksiä on noin kaksi tuhatta. Niiden poistaminen edellyttää kymmenien miljoonien investointia. Se on kuitenkin pieni raha, jos sillä voidaan säästää ihmisten elämä ja terveys.

Kävin Georgiassa

Suomen ja Georgian puolustusministerit. Kuva: MoD GE

Kävin työvierailulla Georgiassa 30.-31.10.2017. Vierailun isäntänä toimi Georgian puolustusministeri Levan Izoria. Kyseessä oli virallinen vastavierailu: Izoria vieraili Suomessa tammikuussa 2017.

Suomen-vierailullaan Izoria tutustui Suomen asevelvollisuusjärjestelmään. Nyt myös Georgia on palaamassa yleiseen asevelvollisuuteen.

Työvierailuni aikana keskustelin Izorian kanssa maidemme kahdenvälisistä suhteista, Mustanmeren turvallisuustilanteesta sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvistä asiakokonaisuuksista. Tapasin myös Georgian presidentti Giorgi Margvelashvilin sekä pääministeri Giorgi Kvirikashvilin.

Arvopolitiikkaa asialinjalla