Avainsana-arkisto: asedirektiivi

Kansallinen poikkeus mahdollinen

Loppuvuodesta tapahtuneiden Pariisin terrori-iskujen myötä EU:n komissio julkaisi asedirektiiviehdotuksen, joka toteutuessaan hankaloittaisi suomalaista reserviläistoimintaa merkittävästi. Direktiivin myötä rynnäkkökivääreitä ja konepistooleja muistuttavat itselataavat aseet siirrettäisiin nykyisen tuliasedirektiivin A-luokkaan, mikä tarkoittaisi, etteivät yksityishenkilöt käytännössä saisi niihin enää lupia.

Suomi on johdonmukaisesti viestittänyt koko prosessin ajan niin EU:n komissiolle, neuvostolle kuin parlamentille, että emme hyväksy asedirektiiviin muutoksia, jotka vaikuttavat haitallisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiin ja reserviläisten koulutukseen. Lisäksi olemme muiden samanmielisten EU:n jäsenmaiden kanssa tuoneet voimakkaasti esille alkuperäisen direktiivimuutosesityksen negatiiviset vaikutukset niin ampumaharrastukseen, asekeräilyyn kuin metsästykseen.

Aktiivisesta Suomen näkökulman esiin tuomisesta oli kysymys mm. helmikuun lopulla sisäministeri Petteri Orpon kanssa Brysseliin tekemässäni matkassa. Tapasimme tuolloin EU-parlamentin asedirektiivistä vastaavan raportöörin Vicky Fordin, ja saimme varsin hyvin ymmärrystä asiallemme.

Suomen viesti on kuultu, ja tällä hetkellä näyttää mahdolliselta, että saamme vapaaehtoiseen maanpuolustukseen perustuvan puolustusratkaisumme vuoksi asiassa niin sanotun kansallisen poikkeuksen. Prosessi on kuitenkin yhä kesken, ja vaikuttamistyö jatkuu. Myös monilla muilla mailla on omia kansallisia intressejä ajettavanaan, eikä direktiivimuutosten läpimeno alkuperäisessä komission ehdottamassa muodossa ole läpihuutojuttu.

Aiheesta laajemmin Reserviläinen-lehden haastattelussa.

Aselobbauksessa on selvä keihäänkärki

Vastineeni Helsingin Sanomien eiliseen pääkirjoitukseen:

Pääkirjoituksessa (HS 28.2.) väitettiin, että puolustus- ja sisäministerien tapaaminen EU:n asedirektiivimietinnöstä vastaavan europarlamentaarikko Vicky Fordin kanssa olisi perustunut metsästyksen lobbaukseen.

Suomi on johdonmukaisesti viestittänyt koko prosessin ajan EU:n komissiolle, neuvostolle ja parlamentille, ettemme hyväksy asedirektiiviin mitään sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat haitallisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiin ja reserviläisten koulutukseen. Tämä on ollut vaikuttamisemme keihäänkärki koko ajan.

Pääkirjoituksessa myös todettiin virheellisesti, että vapaaehtoiseen maanpuolustukseen käytettäisiin valtion omistamia aseita. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen ammuntakoulutuksessa käytettävät aseet ovat reserviläisten tai reserviläisyhdistysten itsensä hankkimia, omistamia ja maksamia.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lisäksi olemme muiden samanmielisten EU:n jäsenmaiden kanssa tuoneet voimakkaasti esille alkuperäisen direktiivimuutosesityksen kielteiset vaikutukset ampumaharrastukseen, asekeräilyyn ja metsästykseen. Suomen kantoja on ymmärretty, ja vaikuttamista jatketaan politiikka- ja virkamiestasolla.

Tuomiojalle asedirektiivistä

Kansanedustaja Erkki Tuomioja kritisoi 20.12.2015 blogissaan niin eduskunnan valiokuntien, puolustushallinnon kuin reserviläisjärjestöjen kantoja EU:n asedirektiiviin. Käytännössä Tuomioja kyseenalaisti Suomen vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkityksen. Kirjoituksen useista suoranaisista virheellisyyksistä johtuen katson tarpeelliseksi esittää muutaman kommentin.

Tuomioja esittää, että missään muussa EU-maassa kuin Suomessa ei direktiiviä olisi nähty uhkana kansallisille intresseille. Väite ei pidä paikkaansa. Direktiiviä valmisteltaessa ovat useat maat – kuten Saksa, Iso-Britannia ja Ranska – halunneet mahdollisuuden antaa tietyin syin lupia direktiivin mahdollisesti kieltämiin aseisiin. Direktiiviä valmistellaan parhaillaan Eurooppa-neuvoston yleisten kysymysten työryhmässä, jonka viime kokouksessa lähes kaikki puheenvuoron käyttäneet maat halusivat siihen kansallisia poikkeuksia.

Tuomioja pitää riskinä, että puoliautomaattiase ”päätyy jonain päivänä jonkun supisuomalaisen breivikin käsiin tuhoisin seurauksin”. Tämänkaltainen pohdinta, jossa edes mutkan kautta verrataan reserviläisaseiden vastuullisia käyttäjiä massamurhaaja Breivikiin, on ala-arvoinen.

Tuomiojan mielestä direktiivi ei vaikuta Suomen puolustusjärjestelmään ja hän viittaa blogissaan poliisihallituksen pääesikunnalta pyytämään lausuntoon vuonna 2011. Kyseisessä pääesikunnan lausunnossa todetaan yksiselitteisesti, että reserviläisjärjestöissä harjoitettava ampumaurheilu tukee ampumataidon, taisteluteknisten valmiuksien ja aseenhallinnan ylläpitämistä.

Tuomioja pelkää ”suojeluskuntalaitoksen” uudelleen herättämistä ja siihen liittyvän ” kyseenalaisen kotivarustelun tuomista Suomeen”. Maahamme ei olla tuomassa minkäänlaista uutta kotivarustelua vaan pyrkimys on ainoastaan säilyttää puolustuskyvyllemme tärkeän vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintakyky. Jokaisen reserviläisen asehankintaa edeltää Suomessa nyt ja tulevaisuudessa tarkan lupamenettelyn kautta tapahtuva poliisiviranomaisen harkinta.

Todetessaan, että ”meillä siis ei ole yksityistä toimintaa, joka sellaisenaan tukisi suorituskykyjen muodostusta” Tuomioja unohtaa, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämä koulutus on lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta perustuvaa, hallituksen nimittämän neuvottelukunnan ohjaamaa toimintaa, joka konkreettisesti tukee reservin sodan ajan suorituskykyjen kehittämistä ja ylläpitämistä.

MPK:lle suunnitellaan lisäksi huomattavasti nykyistäkin vastuullisempaa roolia paikallisjoukkojen kouluttamisessa. Kyseessä olisi mm. taistelu-, suojaus- ja valvontatehtäviin liittyvä koulutus.

Väittäessään sitoutuneiden vapaaehtoisten määräksi enintään noin 7 000 sekä MPK:n koulutuksen koskevan 47 000 henkilön sijasta 47 000 vuorokautta on Tuomioja jälleen väärässä. MPK järjesti vuonna 2014 koulutusta noin 47 000 osallistujalle yhteensä yli 80 000 koulutusvuorokautta. Tästä määrästä noin 1/3 oli Puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista koulutusta, 1/3 sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja 1/3 varautumis- ja turvallisuuskoulutusta.

Vaikka arvostus maamme vapaaehtoista maanpuolustustyötä kohtaan olisi kuinka rajallista, soisi entisellä ministerillä sentään faktojen olevan kohdallaan.

Avoin kirje asedirektiivistä

Helsingissä 14.12.2015

Arvoisat suomalaiset europarlamentaarikot,

Komissio antoi 18. marraskuuta 2015 ehdotuksen asedirektiivin 91/477/ETY muuttamiseksi. Ehdotuksen taustalla ovat viime vuosien ja syksyllä Pariisissa tapahtuneet terrori-iskut.

Ehdotuksen mukaan lippaalliset, itselataavaa kertatulta ampuvat siviilikäyttöön valmistetut sarjatuliaseita muistuttavat ampuma-aseet kiellettäisiin yksityishenkilöiltä myös deaktivoituna.

Tällainen kielto lopettaisi Suomessa nykymuotoisen, omaehtoiseen ja omakustanteiseenkin maanpuolustuskyvyn ylläpitoon liittyvän reserviläistoiminnan. Tämä taas heikentäisi merkittävästi Suomen puolustuksen uskottavuutta tilanteessa, jossa turvallisuusympäristön muutos korostaa osaamista ja valmiutta. Kiellolla olisi siten huomattavaa maanpuolustuksellista merkitystä.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on vuoden 2015 alusta lähtien 230 000 henkeä, joista yli 95 prosenttia on reserviläisiä. Uskottavan suorituskyvyn luominen vaatii joukkojen säännöllistä harjoittamista ja kouluttamista. Sodan ajan joukkojen osaamista, kenttäkelpoisuutta ja ampumataitoja ylläpidetään kertausharjoituksilla ja niitä täydentävällä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutustoiminnalla ja reserviläisten omaehtoisella harjoittelulla.

MPK järjesti vuonna 2014 koulutusta noin 47 000 osallistujalle. Tästä määrästä noin 2/3 oli puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Tässä koulutuksessa reserviläiset käyttivät omia henkilökohtaisia aseitaan.

Asedirektiivimuutokset eivät saa vaikuttaa kielteisellä tavalla siihen, miten Suomi näkee tarkoituksenmukaiseksi kansallisen puolustuksensa järjestää.

Puoliautomaattiaseiden kieltoa koskeva kohta (Liite 1 A luokka – Kielletyt aseet) tulisi poistaa direktiivistä tai vähintään tulisi saada poikkeusmahdollisuus (6 artikla) jäsenvaltion maanpuolustuksen ylläpitoon liittyvän ampuma-asetoiminnan, kuten reserviläistoiminnan mahdollistamiseksi.

Vetoamme suomalaisiin europarlamentaarikoihin, että vaikuttaisitte omalta osaltanne Euroopan parlamentissa Suomen puolustusjärjestelmän erityispiirteiden huomioimiseksi asedirektiiviä käsiteltäessä.

Jussi Niinistö
Puolustusministeri

Petteri Orpo
Sisäministeri

Ilkka Kanerva
PuV, puheenjohtaja

Seppo Kääriäinen
UaV ja PuV, jäsen

 

Suomi ei voi hyväksyä asedirektiivin muutosehdotusta

Puhuin Reserviläisliiton tilaisuudessa EU:n asedirektiivin muutosehdotuksesta. Viestini oli, että Suomi ei voi hyväksyä muutosehdotusta, sillä pahimmillaan direktiivin hyväksyntä johtaisi vapaaehtoispohjalta toteutettavien reserviläisammuntojen loppumiseen kokonaan. Eri muodoissa toteutettavat reserviläisammunnat ovat tärkeä osa omatoimista harjoittelua, ja nyt nämä puolustusvalmiuteemme keskeisesti vaikuttavat harrastusmuodot ovat vaarassa joutua EU-sääntelyn hampaisiin.

Muutosesityksen mukaan muilta kuin viranomaisilta kiellettäisiin sotilasasetta muistuttavien automaatti- ja kerta-automaattiaseiden hallussapito. Tätä Suomi ei voi hyväksyä, koska komission ehdotus rajoittaisi merkittävästi vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksia. Uusi direktiivi vaikuttaisi heikentävästi reservimme osaamiseen ja yleiseen maanpuolustustahtoon.

EU-komissiossa maanpuolustuksemme erityispiirteitä ja reservin osaamisen tärkeyttä ei ole ymmärretty. Komissio on puuttumassa asiaan, joka ei sille kuulu. Tulen yhdessä sisäministerin kanssa tekemään parhaani, jotta maanpuolustuksemme tarpeet ymmärrettäisiin myös Brysselissä eikä asedirektiiviä hyväksyttäisi esitetyssä muodossa. Terrorismia vastaan on taisteltava, mutta ei suomalaisen reservin osaamisen kustannuksella.

Asedirektiivin muutos vaikuttaisi puolustuskykyymme

Euroopan komissio esittää ampuma-aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun direktiivin muuttamista siten, että muilta kuin viranomaisilta kiellettäisiin sotilasasetta muistuttavien automaatti- ja kerta-automaattiaseiden hallussapito. Esitys tuotiin pöydälle Pariisin terrori-iskujen Euroopassa synnyttämän ilmapiirin vauhdittamana, mutta direktiivin uudistaminen on ollut vireillä jo pitkään.

Asedirektiivin muutosehdotus on erittäin ongelmallinen Suomen puolustuskyvyn kannalta. Tässä on vaarassa mennä lapsi pesuveden mukana.

Suomen maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja osaavaan reserviin, josta muodostetaan sodan ajan joukot. Reservin vapaaehtoistoiminta on nyt ja tulevaisuudessa yksi maanpuolustuksemme peruspilareista. Vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kautta annetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä sotilaallista koulutusta vuonna 2015 noin 80 000 vuorokautta noin 28 000 reserviläiselle.

Komission ehdotus vaikuttaisi merkittävästi vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan järjestelyedellytyksiin. Reserviläisammunnat ovat tärkeä osa reserviläisten vapaaehtoista toimintaa ja pahimmillaan direktiivi lopettaisi ne nykymuodossaan kokonaan. Tällä olisi suora vaikutus paitsi reservimme osaamiseen, myös maanpuolustustahtoon.

Komissiossa Suomen maanpuolustuksen mallia ei ymmärretä, sillä muissa EU-maissa puolustus perustuu pitkälti ammattiarmeijoihin. Tätä ymmärrystä hallitus pyrkii lisäämään. Tulen yhteistyössä sisäministeri Petteri Orpon kanssa tekemään hartiavoimin töitä, jotta Suomen näkökulma saisi tukea Euroopan parlamentissa eikä asedirektiivin muutosehdotusta nykymuodossaan hyväksyttäisi. Kysymys on Suomen kokonaisturvallisuudesta.

Terrorismia vastaan tulee taistella, mutta se ei saa vaikuttaa heikentävästi yhdenkään maan sotilaalliseen puolustukseen. Suomen puolustusratkaisuun puuttuminen ei kuulu Euroopan komission toimivaltaan.

Puhuin aiheesta tänään Perussuomalaisten Työmiehen tuumaustunnilla ja HS:n Kulmapöydässä.