Avainsana-arkisto: HX-hanke

HX-esitys syntyy vuosien työn tuloksena

HX-hanke etenee. Tarjouspyynnöt ovat maailmalla ja alustavia vastauksia odotetaan ensi tammikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen käydään läpi vielä kaksi tarjouskierrosta ennen kuin valmius puolustushallinnon valintaesityksen tekemiseen on olemassa vuonna 2021.

On selvää, että näin pitkäkestoiseen hankkeeseen sisältyy myös ulospäin rauhallisemmalta näyttäviä jaksoja. Sellainen on käynnissä nyt, kun hankeorganisaatio on aloittamassa ensimmäisiä neuvotteluja tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen kunkin kandidaatin kanssa.

Valintapäätös kiinnostaa, se on selvä. Silti kehottaisin olemaan malttavainen ja luottamaan maan parhaaseen asiantuntijakaartiin; paras kokonaisratkaisu – lentokone, aseet, sensorit ja tehtävädata – Hornet-kaluston korvaajaksi saadaan selville neuvottelujen, testien, simulaatioiden ja sotapelien tuloksena seuraavan kolmen vuoden kuluessa.

Välillä ihmettelen tarvetta mennä asioiden edelle ja ottaa kantaa valintapäätökseen jo nyt, noin kolme vuotta etuajassa. Yksittäisten argumenttien nostaminen julkisuuteen ei ainakaan helpota hankinnan tekemistä. Puolustushallinto ei tule ottamaan kantaa julkisuudessa esitettyihin vahvuuksiin tai heikkouksiin minkään konetyypin kohdalta. Kannanottojen aika ei ole nyt, kun tietoja vasta kerätään. Vaikka hankkeesta on kerrottu paljon, on suuri osa tiedosta liikesalaisuuden piirissä tai kansallisen puolustuksen näkökulmasta turvaluokiteltua tietoa.

HX-hankkeen tehtävänä on tuottaa annetuilla resursseilla paras mahdollinen sotilaallinen suorituskyky osaksi puolustusjärjestelmää. Tehtävä on erittäin vastuullinen. HX-hankinta on arvokas ja siihen eduskunnan aikanaan myöntämät rahat tulee käyttää kaukaa viisasti siten, että meillä on vaatimukset hyvin täyttävä asejärjestelmä käytössämme vielä 2050-luvulla. Tavoitteena on, että HX-hankkeen myötä saatava suorituskyky ei vain korvaa Hornet-kaluston suorituskykyä, vaan se tuo mahdollisimman suuren lisäarvon koko puolustusjärjestelmälle.

Valtioneuvoston puolustusselonteossa linjataan, että suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Täysimääräinen suorituskyvyn korvaaminen turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti edellyttää saman suuruista hävittäjähankintaa kuin Hornet-hankinta oli aikanaan. Lukumäärä on erittäin merkityksellinen Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta.

Voin vakuuttaa, että kaikki kivet käännetään ja asiat selvitetään perin pohjin ennen kuin puolustushallinnon hankintaesitys valmistuu. Jos kandidaatti ei selviä huoltovarmuuteen, kustannuksiin tai teolliseen yhteistyöhön liittyvistä vaatimuksista, ei sitä tulla esittämään. Myöskään sellaista kandidaattia ei tulla esittämään, joka ei pärjää suorituskykyvertailussa. Lisäksi puolustushallinnon hankintaesityksen tueksi tehdään arvio hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisista ulottuvuuksista. Kaikessa tässä arviointityössä pyritään katsomaan nykyhetken lisäksi mahdollisimman kauas tulevaisuuteen.

Puolustushallinnon käsitys on, että kaikki viisi kandidaattia ovat täysillä mukana kilpailussa ja halukkaita tarjoamaan parhaan mahdollisen ratkaisunsa HX-hankkeen arvioitavaksi. Aikanaan tehtävä valintapäätös on viime kädessä poliittinen päätös. Päätöksen esittelijät ja tekijät kantavat siitä asiaan kuuluvan vastuunsa. Päätöksentekijöiden vastuu korostuu, jos päätös on jokin muu kuin puolustushallinnon esittämä ratkaisu.

HX-hankkeen tarjouspyyntö lähetettiin

Hallitusohjelman mukaisesti käynnistin syksyllä 2015 hankkeen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamiseksi. Se tunnetaan nimellä HX-hanke. Hanke alkoi tietopyyntövaiheella, ja se on nyt virallisesti siirtynyt tarjouskilpailuvaiheeseen, kun tarjouspyyntö luovutettiin 27.4.2018 Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille. Vastauksia odotellaan saapuvaksi ensi vuoden alkupuolella. Varsinaisen hankintapäätöksen aika on vuonna 2021. Päätös on siis seuraavan hallituksen asia.

Perusteet ja ohjaus tarjouspyyntöön ovat tulleet valtioneuvoston puolustusselonteosta sekä puolustushallinnon useista eri suunnitelmista ja ohjeista. Tarjouspyynnön perusteet on esitelty eduskunnan puolustusvaliokunnalle ja sen lähettämisen on hyväksynyt hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta.
Hornet-hävittäjät poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Puolustusselonteossa linjataan, että poistuva Hornetin suorituskyky korvataan täysimääräisesti ja Ilmavoimien päätorjuntajärjestelmä korvataan suorituskykyisillä monitoimihävittäjillä vuodesta 2025 alkaen.

Hankinnalla ratkaistaan ilmavoimien taistelukyky aina 2060-luvun alkuun asti. Hornet-kaluston suorituskykyä ei voida korvata ilmatorjunnalla eikä miehittämättömillä ilma-aluksilla, jotka kattavat vain osan Hornet-kaluston suorituskyvystä. Hankintapäätöksellä on merkittävä vaikutus koko puolustusjärjestelmän kykyyn ja uskottavuuteen vähintään seuraavan 30 vuoden ajan. Siksi hankkeessa mennään suorituskyky edellä ja siksi sen tulee johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan.

Hankinnan kustannusarvio on 7–10 mrd €. Ylläpito- ja käyttökustannukset pitää kyetä kattamaan normaalista puolustusbudjetista ilman erillisrahoitusta. Suomi pyrkii saamaan parhaan mahdollisen tarjouksen kaikista viidestä konetyypistä. Suomi on sitoutunut perusteellisiin neuvotteluihin kaikkien tarjoajien kanssa, jotta kunkin kandidaatin osalta löydetään paras mahdollinen ratkaisu.

Tarjouspyynnön lähettämisen myötä siirrymme myös kuulopuheiden ajasta todennettuun ja testattuun tietoon. Tietopyyntövaihe tuottaa sitovaa ja hankkeen ammattilaisten todentamaa tietoa kandidaattien tarjoamista ratkaisuista.

Aiheesta lisää: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hx-hankkeen-tarjouspyynto-lahetettiin

HX-hankkeen tarjouspyyntövaihetta koskevan tiedotustilaisuuden tallenne: http://valtioneuvosto.fi/live

Hornetin seuraajan valinnassa ei pidä hötkyillä

HX_LOGO[1]
Annoin viime lokakuussa Puolustusvoimille tehtävän käynnistää Hornetin suorituskyvyn korvaamisen monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Tämän monivuotisen hankkeen (HX-hanke) tehtävänä on kartoittaa ja analysoida puolueettomasti, mikä on puolustuksemme seuraavien vuosikymmenten vaatimusten kannalta paras ja kustannustehokkain ratkaisu. Hankkeen valmisteluun ja suunnitteluun on nimetty joukko asiantuntijoita Puolustusvoimista ja puolustusministeriöstä. Tukea hankkeen onnistuneelle valmistelulle saadaan myös muista ministeriöistä.

Hävittäjävalinnassa kyse on merkittävästä puolustuspoliittisesta päätöksestä, jolla on vuosikymmenten vaikutus Suomen turvallisuudelle. Hävittäjän taistelukyky on oleellinen päätöksen vaikuttava tekijä; ilman uskottavaa suorituskykyä hävittäjä ei tuota kriisejä ennaltaehkäisevää pelotetta eikä myöskään kykene täyttämään tehtäväänsä taistelukentällä.

Muita päätöksessä huomioitavia asioita ovat hävittäjän hinta ja elinkaarikustannukset, huoltovarmuus ja kotimaisen teollisuuden osallistuminen sekä hankinnan turvallisuuspoliittiset seurannaisvaikutukset. Hävittäjän valinta on siis erittäin vaativa, monitahoinen ja kauaskantoinen prosessi.

Jo hankkeen valmisteluvaiheessa puolustushallinto tutustui usean maan hävittäjähankintaprosessiin. Kaikissa saaduissa esityksissä korostettiin hankkeen läpinäkyvyyttä ja tasapuolisuutta. Suurimpana ongelmana hankkeen onnistumiselle pidettiin valmisteluvaiheen aikana julkisuuteen nostettuja suosikkikandidaattien nimeämisiä. Varomattomilla mielipiteiden esittämisillä vaarannetaan hankkeen tasapuolisuus ja kyseenalaistetaan alan ammattilaisten valmistelutyötä. Pahimmassa tapauksessa tämä saattaa johtaa myös joidenkin hävittäjäkandidaattien vetäytymiseen kilpailusta ja vaikuttaa hankkeen kustannuksiin. Maailmalla on myös esimerkkejä joissa jonkun kandidaatin suosiminen julkisuudessa on johtanut koko prosessin uudelleen käynnistämiseen. Tähän meillä ei ole varaa.

Hävittäjähankkeemme on vasta alkumetreillä, edes ensimmäistä tietopyyntöä valmistajille ei ole vielä ehditty lähettää. Meillä ei siis vielä ole virallista tietoa ketkä ovat kiinnostuneita osallistumaan hävittäjäkilpailuumme, mitä suorituskykyä eri kandidaateilla on tarjolla, mitkä ovat tarjottavien tuotteiden tärkeimmät ominaisuudet, alustavat hintatiedot jne. Silti jo nyt julkisuudessa on esiintynyt mielipiteitä meille parhaiten sopivasta hävittäjästä. Tällaisille mielipiteille ei vielä ole asiallisia perusteita eikä varsinkaan ajankohta näiden esittämiselle ole oikea. Joten eiköhän anneta alan ammattilaisille rauha tehdä työtään ja jätetään hävittäjäkandidaattien paremmuusjärjestykseen laittaminen myöhempään vaiheeseen.

Suomalainen veronmaksaja voi olla varma siitä, että konekandidaattien evaluointi tehdään maamme parhaiden asiantuntijoiden toimesta. Tämän prosessin lopputuotteena syntyy puolustushallinnon esitys hankittavasta hävittäjästä ja niiden määrästä. Koska kyseessä on niin turvallisuus- ja puolustuspoliittisesti kuin taloudellisesti merkittävä päätös, on poliittisen päätöksenteon merkitys HX-hankkeessa suuri.

Puolustusministeriön suunnitelman mukaan lopullisen päätöksen hävittäjähankinnasta tekee vuonna 2019 aloittava hallitus. Rahoituksesta päättää eduskunta budjettivaltansa nojalla. Aikoinaan Hornet-hankinnassa lopullisen valintapäätöksen hävittäjätyypistä teki maan hallitus Puolustusvoimien esityksen mukaisesti.

Kuva: Ilmavoimat
Kuva: Ilmavoimat

Hornetille seuraaja

Ilmavoimat on nopeutensa johdosta puolustuksemme keihäänkärki. Se on parhaillaan saavuttamassa historiansa parhaan iskukyvyn, mutta vanhentuvat aikanaan hyvin ilmapuolustustamme palvelleet Hornetitkin.

Siksi olen valtuuttanut puolustusvoimat käynnistämään hankkeen Hornetien suorituskyvyn korvaamiseksi. Tavoitteena on korvata 2020-luvun puolivälistä alkaen poistuva kalusto monitoimihävittäjällä. Päätös hankkeen käynnistämisestä perustuu hallitusohjelmaan ja saamaani esiselvitykseen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta.

Hävittäjähanke kulkee puolustushallinnossa nimellä HX-hanke. Aikataulu on suunniteltu. Ensinnäkin tietopyyntö lähetetään helmikuussa. Määräaika vastauksille on lokakuu 2016. Toiseksi tarjouspyyntö lähetetään keväällä 2018. Varsinainen hankintapäätös allekirjoitetaan 2021, eli lopullinen ratkaisu on seuraavan hallituksen heiniä.

Tulevan hävittäjän valinnassa huomioidaan neljä osa-aluetta: turvallisuuspolitiikka, sotilaallinen suorituskyky, elinkaarikustannukset sekä huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö.

Tuleva hävittäjä on joko yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Rafale, ruotsalainen Jas 39 Gripen NG, amerikkalaisen Boeingin F-15 Eagle tai F-18 Super Hornet tai niin ikään amerikkalaisen Lockheed Martinin F-16 tai F-35. Hintahaitari liikkuu 5 ja 10 miljardin välillä.

Kuten ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri on todennut, Suomi voi hankkia Hornetien tilalle kahtakin konetyyppiä. Mitään vaihtoehtoa ei tässä vaiheessa kannata sulkea pois. Suomi kilpailuttaa itselleen hinta-laatu -suhteeltaan parhaan mahdollisen hävittäjäsuorituskyvyn, jolla se pystyy uskottavalla tavalla vastaamaan tulevaisuuden ilmapuolustuksestaan.

Kirjoitus on julkaistu Suomen Sotilas –lehdessä 10.12.2015.