Avainsana-arkisto: kriisinhallinta

Eroon sirpaleoperaatioista

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on jatkanut aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Esimerkiksi YK:n operaatioissa olemme tällä hetkellä Euroopan kuudenneksi suurin joukkoja tarjoava maa. Talouden realiteetit ja maanpuolustuksen etu kuitenkin pakottavat meidät entistä kriittisemmin tarkastelemaan osallistumistamme eri operaatioihin.

Samanaikaisesti on vuosien saatossa kriisinhallintaosallistumisemme pirstoutunut useisiin pieniin operaatioihin, joista Suomelle koituva hyöty jää verraten vähäiseksi.

Hallitus onkin määrätietoisesti keskittänyt rajallisia resursseja sirpaleoperaatioiden sijaan sellaisiin operaatioihin, joiden vaikuttavuus kohdealueen turvallisuuteen ja toisaalta maanpuolustuksen kehittämiseen on paras mahdollinen.

Tasavallan presidentti päätti 12. elokuuta Suomen osallistumisen päättämisestä EUNAVFOR Atalanta- ja UNMOGIP-operaatioissa. Atalanta päättyy Suomen osalta vuoden loppuun mennessä. Operaatiossa pyrittiin turvaamaan Somalian ruokahuoltoa ja hillitsemään merirosvousta, mutta sen hyödyllisyydestä on Suomessakin kiistelty.

Suomalaiset sotilastarkkailijat lähtevät puolestaan Pakistanin ja Intian välistä tulitaukoa Kashmirissa valvoneesta UNMOGIPista 1.3. 2017 mennessä.

Näissä operaatioissa on palvellut yhteensä yli 400 suomalaista sotilasta. Kashmirissa olemme olleet jo vuodesta 1961.

Säästyvät resurssit suunnataan puolustuksen kannalta vaikuttavampaan toimintaan.

Tällä hetkellä tärkein kriisinhallintaoperaatiomme on Libanonissa YK:n johtama UNIFIL. Suomalaisia sotilaita on operaatiossa yli 300.

UNIFIL kehittää kotimaan puolustukseen tarvittavia kykyjä erityisesti antamalla kokemusta työskentelystä vaativassa operaatioympäristössä. Operaatioon liittyvä suunnittelu ja valmistelu kouluttavat joukkoa suoraan sen kansallisen puolustuksen tehtäviin.

Mitä kuuluu krihaveteraaniohjelmalle?

Kriisinhallinnan veteraaniohjelman toimeenpano etenee tavoitteiden mukaisesti. Poikkihallinnollisessa yhteistyössä valmisteltu Kansallinen kriisinhallinnan veteraaniohjelma sisältää toimenpiteitä ja tehtäviä vuosille 2015-2019.

Tänä suomalaisen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan 60-vuotisjuhlavuonna toteutetaan muun muassa kriisinhallinnan veteraanikortin lähettäminen tunnukseksi ja tunnustukseksi kaikille kriisinhallintatehtävissä palvelleille noin 40 000 suomalaiselle. Kortit on tarkoitus lähettää joulukuun alkuun mennessä. Toinen tämän vuoden tavoite on sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevan kriisinhallinnan ammattitauti- ja tapaturmalain antaminen hallituksen esityksenä eduskunnalle. Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.1.2017 lukien.

Tulevien vuosien toimenpiteitä ovat mm. palveluksen aikaisen tuen kehittäminen ja tutkimushanke psykososiaalisen toimintakyvyn tuen kehittämiseksi. Lisäksi toteutetaan hanke, jossa kerätään ja analysoidaan kokemuksia sellaisilta lapsilta ja nuorilta, joiden vanhemmista toinen on tai on ollut kriisinhallintatehtävissä.

Viime vuosikymmenellä kriisinhallinnan toimintaympäristö muuttui aiempaa vaativammaksi eivätkä kaikki seurannaisvaikutukset ole välttämättä vielä tulleet ilmi. Jotta niin viranomaiset kuin vapaaehtoistoimijatkin pystyvät paremmin vastaamaan kriisinhallintaveteraanien muuttuviin tarpeisiin, on kriisinhallinnan veteraaniohjelmaa tarkoitus jatkaa myös vuoden 2019 jälkeen.

Libanonissa

Vierailen tällä viikolla Viron puolustusministeri Hannes Hanson kanssa Libanonissa tutustumassa Libanonin UNIFIL-operaatioon.

Kyseessä on Suomen suurin kriisinhallintaoperaatio. Suomalais-irlantilaisen pataljoonan tehtävänä on YK-johtoisessa UNIFIL-operaatiossa valvoa vastuualuettaan sinisen linjan tuntumassa, tukea Libanonin asevoimia ja muita paikallisviranomaisia sekä avustaa Libanonin väestöä. Suomi on toiminut johtovaltiona pataljoonassa marraskuusta 2013 lähtien ja jatkaa marraskuuhun 2016 asti.

Suomalais-irlantilaisen pataljoonan suomalaiseen jääkärikomppaniaan on viime toukokuusta lähtien kuulunut virolainen jääkärijoukkue. Virolaisia työskentelee lisäksi pataljoonan ja operaation esikunnissa. Suomalais-irlantilaisen pataljoonan kokonaisvahvuus on noin viisisataa rauhanturvaajaa, joista suomalaisia on tällä hetkellä noin kolmesataa ja virolaisia noin neljäkymmentä.

Lisätietoa vierailusta puolustusministeriön tiedotteessa.

 

Kantahenkilökunta ja keskinäisen avunannon velvoite

Olin Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa puolustuspolitiikkaa. Esille nousi EU:n Lissabonin sopimuksessa hyväksytty keskinäisen avunannon velvoite, johon Ranska hiljattain vetosi Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Nyt pääsemme katsomaan, mitä tämä velvoite käytännössä tarkoittaa.

Suomen puolustusvoimien kantahenkilökunnan osallistuminen kriisinhallintaan on vapaaehtoista, ja näkisin, että se saa jatkossakin olla. Kun palvelussuhteen ehdot ovat kohdallaan, halukkaita kyllä riittää. EU:n keskinäisen avunannon velvoitteen kohdalla on kuitenkin syytä miettiä, olisiko pakollisuus uskottavuuden vuoksi tarpeellista.

Suomi on ilmaissut halunsa auttaa Ranskaa mm. tarjoamalla lisää henkilöstöä Malin ja Libanonin kriisinhallintaoperaatioihin. Myös kurdisotilaiden koulutusohjelmaa Pohjois-Irakissa on tarkoitus jatkaa ja tehostaa. Näiden Suomen toimien ansiosta Ranskalla on mahdollisuus siirtää omia sotilaitaan Isisin vastaiseen taisteluun.