Avainsana-arkisto: maahanmuuttopolitiikka

Itärajan yli tuleva muuttoliike on akuutein haasteemme

Osallistuin Brysselissä Nato-kokoukseen, johon olin saanut kutsun kumppanimaan edustajana.

Nostin kokouksessa esille itärajan yli tulevan muuttoliikkeen, jota pidän tällä hetkellä vakavimpana ja akuuteimpana haasteena Suomen turvallisuuspolitiikassa.

Vaikka Venäjän rajan yli on tullut toistaiseksi verraten vähän turvapaikanhakijoita, määrä voi kasvaa ja potentiaali on käytännössä rajaton. Venäjällä on satojatuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä, jotka voivat lähteä liikkeelle kohti Eurooppaa. Mikäli tätä virtaa aletaan kanavoida muuallekin kuin Suomeen ja Norjaan, asiasta tulee yleiseurooppalainen kysymys.

Natolla ei ole roolia Suomen ja Venäjän välisen rajakiistan ratkaisussa, vaan Suomi käsittelee asiaa kahdenvälisesti Venäjän kanssa. Euroopan rajavalvontavirasto Frontexin mahdollisesta avusta on ollut puhetta, mutta vielä ei ole sen aika. Toivon mukaan kahdenvälinen poliittinen ratkaisu löytyy.

Suomea kohdellaan nykyään Naton näkökulmasta EOP-kumppanina (Enhanced Opportunities Partners) eli ”edistyneenä kumppanina”. Kohti Nato-jäsenyyttä hivuttamisesta tässä kumppanuudessa ei kuitenkaan ole kyse – kuten olen ennenkin sanonut, Natoon joko liitytään tai sitten ei.

EOP-kumppaneiden ja Naton yhteistoiminnan nyt käynnistyttyä on toivottavissa, että Suomi saisi osallistua myös heinäkuussa Varsovassa pidettävään Nato-huippukokoukseen ja pääsisi siellä jatkamaan poliittista dialogia, tuomaan esille omia näkemyksiään ja edistämään rauhaa ja vakautta pohjoisella pallonpuoliskollamme.

Nato-kokouksesta kirjoittivat mm. Yle ja HS.

 

Turvattomuuden tunne kasvanut

Kaksi kolmasosaa suomalaisista kokee tulevaisuuden näyttävän turvattomalta, selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreesta tutkimuksesta. Luku on yhdeksän prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten ja korkeampi kuin koskaan vuodesta 1990 asti järjestetyn tutkimuksen historiassa.

Huolta suomalaisissa aiheuttavat mm. maamme työllisyystilanne, kansainvälinen terrorismi, Euroopan talouden näkymät ja maahanmuuttajien määrän kasvu. Viimeksi mainittu aiheuttaa tutkimuksen mukaan huolta jopa 67 prosentissa kansalaisista. Tässäkin muutos vuoden takaiseen on merkittävä: huolta kokevien määrä on lisääntynyt 24 prosenttiyksiköllä.

Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan tutkimukseen haastateltiin 1005 henkilöä, ja haastattelut tehtiin viime vuoden marraskuussa. Huomionarvoista on, että tuolloin eivät keskusteluun olleet vielä nousseet joukkoahdistelutapaukset, joita tapahtui uutena vuotena eri puolilla Eurooppaa – myös Helsingissä. Voi vain arvailla, olisiko maahanmuutosta ja turvallisuudesta huolestuneita vieläkin enemmän, jos tutkimus toteutettaisiin nyt.

Kansalaisten huoli on otettava vakavasti ja siihen on pystyttävä vastaamaan. Marraskuussa ehdottamani pääosin sotilaspoliisikoulutuksen saaneista reserviläisistä muodostettava täydennyspoliisijärjestelmä olisi yksi mahdollinen ratkaisu turvallisuuden lisäämiseksi: se loisi poliisille omaa reserviä monenlaisiin yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin ja lisäisi poliisin läsnäoloa alueilla, joilla levottomuuksien uhka on olemassa. Paitsi että poliisin näkyminen katukuvassa rauhoittaisi ympäristöä, se myös vähentäisi tarvetta paljon keskustelua ja niin ikään huolta herättäneille katupartioille.

Tutkimustulokset puhuvat puolestaan. Turvallisuusympäristömme on muuttunut ja sen myötä myös maamme sisäinen ilmapiiri. Suomi on onneksi vielä kaiken kaikkiaan turvallinen maa, mutta nykyhetken ja tulevaisuuden haasteet vaativat valppautta ja kykyä reagoida nopeasti, tarvittaessa uusin keinoin.

Kirjoitus julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 24.1.2016.

Ei Tahririn aukioita Suomeen

Eräs Egyptin muslimiveljeskunnan taannoisen vallankumouksen ikävä ilmentymä olivat seksuaalinen ahdistelu sekä kymmenet joukkoraiskaukset Kairossa sijaitsevalla Tahririn aukiolla. Tekojen motiivina on ollut halu näyttää, että naiset eivät ole tasa-arvoisia miesten kanssa vaan heitä voidaan kohdella siten kuin muslimiveljet lystäävät.

Saksan poliisi selvittää parhaillaan uudenvuodenaaton tapahtumia useissa Saksan kaupungeissa kuten Kölnissä, jossa rautatieaseman aukiolle kokoontui yhteensä tuhatkunta miestä, jotka syyllistyivät kymmeniin seksuaalisiin ahdisteluihin ja ryöstöihin. Tekijät olivat arabiaa puhuvia 15–35-vuotiaita miehiä Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta.

Tahriri ja Köln olisivat voineet tapahtua myös Suomessa. Helsingin poliisi sai ennen uutta vuotta vihiä, että pääkaupunkiseudulla olevilla turvapaikanhakijoilla oli ehkä samansuuntaisia suunnitelmia. Helsingin rautatieaseman asematunneliin oli sosiaalisessa mediassa suunnitellun mukaisesti kokoontunut jopa 1 000 irakilaista miestä. Kiitos poliisin päättäväisen toiminnan, uhkaavasta tilanteesta selvittiin ”vain” muutamalla ahdistelutapauksella. Niistäkin jokainen on toki liikaa.

Koska kymmenet ellei sadat maamme demokratiaan, tasa-arvoon, ilmastoon tai ruokaan pettyneet irakilaiset turvapaikanhakijat ovat jo palanneet kotimaahansa, on maahanmuuttoviraston syytä pikaisesti selvittää mistä paluumuuttajat olivat kotoisin. Alueilta, joihin irakilaiset vapaaehtoisesti palaavat, ei voi olla muillakaan turvapaikan tarvetta.

Ilmeistä on, että turvapaikan saavien, erityisesti Lähi-idästä kotoisin olevien miesten kotouttaminen Suomeen ei tule olemaan helppo tehtävä. Suomalaisessa tasa-arvossa ei kuitenkaan ole olemassa harmaata vyöhykettä. Vääristynyt suhtautuminen naisten seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen on tuomittava yksiselitteisesti. Maassa maan tavalla, kuten Tasavallan Presidentti uudenvuodenpuheessaan totesi, tai maasta pois. Koto-Suomemme toreista emme anna muodostua Tahririn aukioita.

Hallituksen turvapaikkapoliittinen ohjelma

Hallitus on julkistanut laajan turvapaikkapoliittisen ohjelman, johon kuuluu 80 eri toimenpidettä. Lyhyen aikavälin tavoitteena on katkaista turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta maahan, saada kustannukset hallintaan ja kotouttaa tehokkaasti turvapaikan saaneet.

Ohjelmassa näkyy Perussuomalaisten sormenjälki. Turvapaikanhakijat halutaan mm. ohjata töihin joko vastaanottokeskuksissa tai niiden sijaintikunnissa. Vastaanottokeskuksia lakkautetaan ja pääkaupunkiseudulle suunnitellaan kahta kotimaahansa palaavien palautuskeskusta. Myönteinenkään turvapaikkapäätös ei ole vastedes pysyvä; lähtömaiden turvallisuustilannetta arvioidaan tästä lähtien kaksi kertaa vuodessa, ja jos tilanne on kohentunut, määräaikainen oleskelulupa otetaan uudelleen käsittelyyn. Hallitus jatkaa edelleen selvitystä siitä, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät kuuluisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin.

Toimenpideohjelman pitemmän aikavälin tavoitteita ovat lähtömaiden parantunut turvallisuustilanne ja kantokyky, EU-ulkorajavalvonnan toimivuus, EU-alueen turvapaikanhakijavirtojen hallinta ja jäsenmaiden yhtenevät turvapaikkakäytänteet, Suomen tehokkaat turvapaikka- ja palautusprosessit, kasvaneeseen turvapaikanhakijamäärään mitoitettu kustannustehokas ja joustava vastaanottokapasiteetti sekä tehokas kuntiin ohjaus- ja kotouttamisjärjestelmä.

Suomeen saapunee tänä vuonna noin 35 000 turvapaikanhakijaa. Heistä arviolta kaksi kolmannesta ei saa turvapaikkaa.

Hallituksen turvapaikkapoliittinen ohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa valtioneuvoston sivuilla.