Avainsana-arkisto: maanpuolustus

Lisätukea Suomen puolustusteollisuudelle

Hallitusohjelma linjaa, että Suomi ylläpitää laaja-alaisesti keskeisiin sotilaallisiin suorituskykyihin liittyvää kansallista teknologista osaamista sekä riittävää huoltovarmuutta ja puolustusteollisuutta. Nyt tätä työtä on viety jälleen kerran konkreettisesti eteenpäin.

Valtioneuvoston yleisistunto hyväksyi eilen periaatepäätöksen Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta. Päätöksessä määritetään puolustuksen kriittiset suorituskykyalueet ja teknologiat.

Periaatepäätöksessä kuvataan mm. yhtäältä sitä, mitä suorituskykyjä tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa, jotta puolustusvoimat pystyy hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä ja toisaalta sitä, mitä teknologiaa ja osaamista tarvitsemme, jotta puolustusvoimat kykenee käyttämään ja muokkaamaan em. suorituskykyjä kaikissa olosuhteissa.

Puolustusteollisuus onkin olennainen osa kokonaismaanpuolustusta monen keskeisen asejärjestelmän ylläpidossa ja kehittämisessä.

Samalla annamme erityisesti EU:lle selkeän viestin siitä, mitkä alueet ovat Suomelle kriittisiä ja että niiden suojaamiseksi saatamme turvautua erityisiin toimiin pitääksemme tietyn kriittisen teknologian tai osaamisen Suomessa.

Näihin alueisiin voi kohdistua erityisen suuria huoltovarmuuden ja riippumattomuuden tarpeita, minkä tulisi heijastua hankinnoissa asetettaviin vaatimuksiin. Tällöin voi olla tietyissä tapauksissa perusteltua jättää soveltamatta EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiiviä ja toteuttaa hankinta ns. kansallisin menettelyin.

Erityisen ajankohtaista tämä on nyt merivoimien aluskalustoa ja ilmavoimien hävittäjäkalustoa uusittaessa, vaikka kaikkea teknologiaa ei luonnollisesti aina voikaan hankkia kotimaasta.

Usea muukin maa on tehnyt tai parhaillaan valmistelee vastaavia linjauksia (mm. Hollanti, Tanska, Norja, Tshekki, Saksa) joten olemme oikea-aikaisesti liikkeellä.

Huolehdimme sotilaallisesta maanpuolustusvalmiudesta

Puhuin 217. maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 29.2.2016 mm. kansainvälisten harjoitusten merkityksestä Suomen puolustuskyvylle ja valotin puolustusselonteon tavoitteita ja valmistelua.

Keskeinen osa yhteiskunnan varautumista on sotilaallisesta maanpuolustusvalmiudesta huolehtiminen. Osaamisen kehittämisen kannalta tärkein työ tehdään kotimaassa, varuskunnissa ja harjoitusalueilla, kentällä ja kasarmilla, maalla, merellä ja ilmassa. Varusmieskoulutuksessa ja reservin kertausharjoituksissa joukkomme saavat ne tiedot ja taidot, joilla maatamme tarvittaessa puolustetaan. Kansallisten harjoitusten lisäksi tarvitaan kuitenkin myös kansainvälisiä harjoituksia. Yhdessä kumppaniemme kanssa voimme harjoitella asioita, joihin meillä omin voimin ei olisi mahdollisuutta.

Suomi osallistuu kansainväliseen harjoitustoimintaan aina omista lähtökohdistaan. Jokainen kansainvälinen harjoitus, johon Suomi osallistuu, toteutuu se sitten kotimaassa tai ulkomailla, harkitaan tapauskohtaisesti erikseen. Osallistumis- tai osallistumattomuuspäätöksen kannalta ratkaisevaa on se, parantaako kyseinen harjoitus turvallisuuttamme ja puolustuskykyämme.

Puolustusyhteistyö ja sille tulevaisuudessa asetettavat tavoitteet ovat yksi osa valmisteilla olevaa puolustusselontekoa. Lähtökohtana on muuttuvaan turvallisuusympäristöön suhteutetun ja uskottavan ennaltaehkäisykyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Linjattavia kokonaisuuksia ovat muun muassa puolustusvalmiuteen ja puolustusvoimilta edellytettävään suorituskykyyn liittyvät vaatimukset sekä niihin osoitettavat resurssit.

Ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle ja sen rinnalla laadittavalle puolustusselonteolle on asetettu parlamentaarinen seurantaryhmä. Selonteon tarkoituksena onkin tuottaa poliittinen selkänoja puolustuksen pitkäjänteiselle, yli vaalikausien jatkuvalle kehittämiselle sekä aikaansaada ennustettavuutta. Toivottavaa on, että seurantaryhmä mahdollistaa laajan poliittisen keskustelun jo selonteon valmisteluvaiheessa, mikä osaltaan edesauttaa yhteisen, pitkäjänteisen Suomen linjan määrittelyssä.

Puhe on luettavissa kokonaisuudessaan puolustusministeriön sivuilla ja katsottavissa MTV:n Katsomossa.

Asedirektiivin muutos vaikuttaisi puolustuskykyymme

Euroopan komissio esittää ampuma-aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun direktiivin muuttamista siten, että muilta kuin viranomaisilta kiellettäisiin sotilasasetta muistuttavien automaatti- ja kerta-automaattiaseiden hallussapito. Esitys tuotiin pöydälle Pariisin terrori-iskujen Euroopassa synnyttämän ilmapiirin vauhdittamana, mutta direktiivin uudistaminen on ollut vireillä jo pitkään.

Asedirektiivin muutosehdotus on erittäin ongelmallinen Suomen puolustuskyvyn kannalta. Tässä on vaarassa mennä lapsi pesuveden mukana.

Suomen maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja osaavaan reserviin, josta muodostetaan sodan ajan joukot. Reservin vapaaehtoistoiminta on nyt ja tulevaisuudessa yksi maanpuolustuksemme peruspilareista. Vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kautta annetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä sotilaallista koulutusta vuonna 2015 noin 80 000 vuorokautta noin 28 000 reserviläiselle.

Komission ehdotus vaikuttaisi merkittävästi vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan järjestelyedellytyksiin. Reserviläisammunnat ovat tärkeä osa reserviläisten vapaaehtoista toimintaa ja pahimmillaan direktiivi lopettaisi ne nykymuodossaan kokonaan. Tällä olisi suora vaikutus paitsi reservimme osaamiseen, myös maanpuolustustahtoon.

Komissiossa Suomen maanpuolustuksen mallia ei ymmärretä, sillä muissa EU-maissa puolustus perustuu pitkälti ammattiarmeijoihin. Tätä ymmärrystä hallitus pyrkii lisäämään. Tulen yhteistyössä sisäministeri Petteri Orpon kanssa tekemään hartiavoimin töitä, jotta Suomen näkökulma saisi tukea Euroopan parlamentissa eikä asedirektiivin muutosehdotusta nykymuodossaan hyväksyttäisi. Kysymys on Suomen kokonaisturvallisuudesta.

Terrorismia vastaan tulee taistella, mutta se ei saa vaikuttaa heikentävästi yhdenkään maan sotilaalliseen puolustukseen. Suomen puolustusratkaisuun puuttuminen ei kuulu Euroopan komission toimivaltaan.

Puhuin aiheesta tänään Perussuomalaisten Työmiehen tuumaustunnilla ja HS:n Kulmapöydässä.