Avainsana-arkisto: puolustusyhteistyö

Pohjolaa puolustamassa

Kirjoitus on julkaistu Pohjoismaiden puolustusministerien yhteisenä kolumnina 25.10.2018.

Vakava turvallisuutta uhkaava kriisi Pohjolassa vaikuttaisi haitallisesti kaikkiin Pohjoismaihin. Siksi Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Islanti harjoittelevat enenevässä määrin yhdessä.

Noin 50000 sotilasta 31 maasta ottaa osaa harjoitukseen, jossa testaamme kykyämme toimia yhdessä vakavan kriisin sattuessa. Trident Juncture 2018 -harjoitus on laajin Naton järjestämä sotaharjoitus vuosikymmeniin. Harjoitus on osoitus Naton painotuksen siirtymisestä takaisin jäsenvaltioidensa yhteiseen puolustukseen. Samalla se on osoitus Pohjolan kasvaneesta geopoliittisesta merkityksestä.

Natolle ja sen kumppanimaille Suomelle ja Ruotsille Trident Juncture tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden testata kykyä toimia yhdessä haastavassa ilmastossa ja vaikeakulkuisissa maastoissa Pohjois-Atlantilta Itämerelle. Tämä on tärkeää paitsi siksi, että opimme puolustamaan itseämme paremmin myös siksi, että yhteistyö vahvistaa maittemme välisiä siteitä ja lähettää vahvan signaalin sellaisille tahoille, jotka saattaisivat käyttää sotilaallista voimaa meitä vastaan.

Pohjoismaihin ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa. Elämme kuitenkin aiempaa ennaltaarvaamattomammassa ja epävarmemmassa maailmassa.

Entistä määrätietoisempi Venäjä on osoittanut tahtoa ja kykyä sotilaallisen voiman käyttöön strategisten päämääriensä saavuttamiseksi. Kyberhyökkäykset ja disinformaation levittäminen lietsovat poliittista vastakkainasettelua sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa haastaen demokraattisia instituutioita ja kykyä kompromisseihin.

Kansainvälinen terrorismi, kasvava muuttoliike ja ilmastonmuutos vaikuttavat nekin tavalla, jota emme kykene täysin ennustamaan.

Meitä Pohjoismaita yhdistää maantiede, historia, kulttuuri ja arvot, ja jaamme yhteisen vastuun alueemme rauhan ja vakauden ylläpitämisestä. Uskomme vahvasti vuoropuheluun, läpinäkyvyyteen ja kansainväliseen oikeuteen sekä sitoviin sopimuksiin perustuvaan ennakoitavaan maailmanjärjestykseen.

Valitettavasti kaikki maat eivät jaa näkemyksiämme. Siksi on tärkeä ylläpitää uskottava sotilaallinen suorituskyky. Tanska, Norja ja Islanti ovat Naton jäsenvaltioita, kun taas Ruotsi ja Suomi ovat liittouman kumppaneita. Harjoittelemalla sekä yhdessä että Naton kanssa parannamme ja täydennämme kaikkien osapuolten yhteistyökykyä kriisin sattuessa.

Pohjoismaat panostavat merkittävästi Trident Juncture-harjoitukseen: mukana on yli 13000 sotilasta ja siviilihenkilöstöä. Hyvänä esimerkkinä pohjoismaisesta yhteistyöstä on suomalaisten joukkojen toimiminen osana ruotsalaista prikaatia. Tanskalaiset helikopterit puolestaan tukevat norjalaista prikaatia.

Naton ja kumppanimaiden Suomen ja Ruotsin joukot käyttävät sotilastukikohtia ja -kenttiä kaikkien Pohjoismaiden alueella. Strategisesti tärkeä Islanti toimii porttina ja kokoontumispaikkana Pohjois-Atlantin yli saapuville liittouman joukoille.

Merkittävä pohjoismainen osallistuminen harjoitukseen on selvä ja tietoinen tulos yhteisistä ponnistuksistamme pohjoismaisen yhteistyön parantamiseksi. Meillä on enemmän yhteisiä koulutuksia ja harjoituksia kuin ennen. Kehitämme myös ilmatilannekuvan vaihtoa.

Pohjoismaat ovat niin ikään olleet aloitteellisia sotilaallisen liikkuvuuden suunnannäyttäjinä ja nyt myös Nato ja EU ovat nostaneet kysymyksen agendalleen. Sotilaallisen liikkuvuuden hallinnollisten esteiden purkaminen mahdollistaa joukkojen ja kaluston nopean siirtämisen maiden välillä.

Puolustusratkaisumme saattavat olla erilaisia, mutta olemme pohjoisia naapureita. Näin ollen turvallisuuskriisi yhden naapurin alueella vaikuttaisi haitallisesti meihin kaikkiin. Kriisinratkaisukykymme on juuri niin hyvä kuin kykymme tehdä yhteistyötä keskenämme ja kumppaneiden sekä liittolaisten kanssa. Juuri siksi Trident Juncture on niin tärkeä – ja siksi meidän tulee pitää huolta pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Frank Bakke-Jensen, Norjan puolustusministeri
Claus Hjort Frederiksen, Tanskan puolustusministeri
Peter Hultqvist, Ruotsin puolustusministeri
Jussi Niinistö, Suomen puolustusministeri
Gudlaugur Thor Thordarson, Islannin puolustusministeri

Ruotsin ja Tanskan puolustusyhteistyö ei yllätä

Ruotsi ja Tanska allekirjoittavat tällä viikolla sopimuksen puolustusyhteistyöstä. Maiden puolustusvoimat voivat jatkossa käyttää toistensa lentotukikohtia ja satamia sekä vaihtaa tietoja rauhan aikana. Sopimus ei tullut yllätyksenä. Jokainen, joka katsoo karttaa, ymmärtää, että Ruotsilla ja Tanskalla löytyy yhteneviä intressejä.

Suomella ei ole Tanskan kanssa lähiaikojen tarvetta vastaavalle yhteistyölle. Suomella ja Ruotsilla sen sijaan on pidemmällekin meneviä yhteisiä tavoitteita: Suomen ja Ruotsin pääministerit linjasivat sunnuntaina yhteisartikkelissaan, että maat voivat tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä rauhan ajan lisäksi myös kriiseissä ja konflikteissa, jos niin päätetään. Satamien ja lentotukikohtien käytön sekä tiedonvaihdon lisäksi on suunniteltu esimerkiksi eri puolustushaarojen yhteisiä osastoja.

Aiheesta lisää Iltalehden haastattelussa.