Avainsana-arkisto: Suomalaisuuden Liitto

Suomalaisuuden Liitto 110 vuotta

Yli kymmenen vuotta ennen Suomen itsenäistymistä syntynyt Suomalaisuuden Liitto juhli 14.5.2016 Ostrobotniassa 110-vuotista taivaltaan. Liiton historian ensimmäisten sääntöjen ensimmäinen pykälä on yhä voimassa: sen mukaisesti liiton tarkoituksena on ”herättää ja vahvistaa suomalaista kansallistuntoa, luoda suomalaista henkeä sivistykseemme ja elämäntoimintaamme sekä edistää suomen kielen viljelystä”.  Aikain saatossa suomalaisuustyön muodot ja painopisteet ovat luonnollisesti vaihdelleet, mutta pysyneet sääntöjen ensipykälän puitteissa. Liiton toimintaan ovat aina liittyneet vilpittömät tavoitteet edistää kansallista sivistystä ja vahvistaa kansallista itsetuntoa sekä suomalaista isänmaanrakkautta. Ne ovat tarpeellisia tavoitteita tänäkin päivänä.

Suomalaisuuden Liitto on alusta lähtien tukeutunut itsenäisen Suomen mahdollistaneen fennomanian aatteelliseen perinteeseen. Liiton perustamispäivänä 12. toukokuuta 1906 oli kulunut sata vuotta kansallisen herättäjän J.V. Snellmanin syntymästä. Liiton tavoitteena oli Snellmanin aloittaman suomalaistamisohjelman vieminen lopulliseen voittoon: suomenkielisen väestön oli päästävä kaikissa kielellisissä suhteissa täydellisesti samanarvoisiksi ruotsinkielisten kanssa. Suomalaisuuden Liitto onkin historiansa aikana painottanut olemustaan suomalaisuuden edistämisliikkeenä – ei ruotsin kielen, ruotsalaisuuden saati suomenruotsalaisuuden vastustamisliikkeenä, vaikka sellaiseksi sen vastustajat ovat sen joskus halunneet leimata.

Perustamisvuonnaan 1906 ja Kalevalan riemuvuoden 1935 yhteydessä liitto oli johtavassa roolissa suuressa nimenmuuttoliikkeessä, jonka seurauksena sadat tuhannet suomalaiset ottivat suomenkielisen sukunimen. Suomeen syntyi rikas omakielinen sukunimistö – huikea saavutus vapaaehtoiselta kansalaisjärjestöltä. Nimivalistus samoin kuin jo itsenäisyyden alkuvuosina alkanut lippukulttuurin vaaliminen ja kehittäminen ovat kuuluneet Suomalaisuuden Liiton perustoimintaan meidän päiviimme saakka.

Liiton perustajan, kirjailija Johannes Linnankosken kantavana ajatuksena oli suomalaisuuden, suomalaisen sivistyksen asian ajaminen. Puoluepolitikointi on liitossa ollut alusta alkaen pannaan julistettu. Tunnetuin esimerkki on liiton ensimmäinen hallitus, johon kuului edustajia kaikista suomenkielisistä puolueista. Siihen kuuluivat rinta rinnan niin Juhani Aho, Yrjö Sirola, J.K. Paasikivi, Eero Erkko kuin Otto Wille Kuusinenkin.

On ilo todeta, että Suomalaisuuden Liitto on vuosien saatossa pitänyt kurssinsa fennomanian historiallisen jatkumon edustajana ja taistelevan suomalaisuuden lippulaivana. Liiton toiminnan lähtökohta on koko sen satakymmenvuotisen toiminnan ajan ollut, ettei Suomessa sorreta suomen- eikä ruotsinkielisiä, ei hyväksytä etuoikeuksia historiallisista tai poliittisista syistä vaan tavoitellaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Olkoon niin jatkossakin.

Nykyisenä valtioneuvoston jäsenenä ja entisenä liiton toiminnanjohtajana sekä hallituksen jäsenenä onnittelen 110 vuotta täyttävää Suomalaisuuden Liittoa ja toivotan sille ja kaikille sen jäsenille menestystä suomalaisuuden asialla!