Maalaiskunta metropolin paineessa

Viisas vihreä mies Osmo Soininvaara Helsingistä oli tänään kertomassa meille nurmijärveläisille luottamushenkilöille miten maalaiskuntaamme tulisi kehittää osana metropolia. Soininvaaran tyyli oli provokatiivinen, minkä hän itsekin myönsi. Tarkoituksena oli herätellä uusia ajatuksia, ja sen tylsää nimeä Maankäytön kehityskuvatyö kantavan seminaarin avauspuheenvuoro tekikin.

Soininvaara totesi, että Nurmijärven suurin taajama Klaukkala on samalla kunnan heikkous. Sillä on hyvä sijainti lähellä Helsinkiä, mutta toteutus on jäänyt kesken. Klaukkalaa pitäisi kuulemma eheyttää: esimerkiksi parkkipaikat pitäisi sijoittaa talojen alle, taakse tai päälle.

Kieltämättä kiinteämpi keskusta-alue voisi tehdä Klaukkalasta viihtyisämmän. Sanojensa vakuudeksi polkupyöräilyä harrastava matkasaarnaajamme esitteli Klaukkalan betoniarkkitehtuurista ottamaansa kuvaa, jonka kuvakulma ei ollut taajamalle erityisen mairitteleva.

Soininvaara latasi myös, ettei kuntaa pidä kehittää tasapuolisesti. Nurmijärven ei hänen mielestään yksinkertaisesti kannata ylläpitää kolmea elinvoimaista keskusta: Klaukkalaa, kirkonkylää ja Rajamäkeä. Meidän tulisi panostaa yksinomaan Klaukkalaan, ja ottaa sen asukastavoitteeksi 30 000. Tästä olen vahvasti eri mieltä.

Kun puhe eteni Klaukkalan kauan kaivattuun junarataan, joka on suunnitteilla vasta vuoden 2035 jälkeen, jäi ainakin allekirjoittaneelle Soininvaaran alustuksesta sellainen kuva, ettei edes 30 000 asukkaan Klaukkala riittäisi tuomaan rataa Nurmijärvelle.

Aika paljon asukkaita siis saisi olla, että junarata tulisi Nurmijärvelle. Ja jos rata ei tule, ei asukkaitakaan kuntaan muuta riittävästi. Suo siellä, vetelä täällä.

Olisiko siksi järkevintä tässä vaiheessa panostaa yhteistyössä Vantaan kanssa kunnolliseen liityntäpysäköintimahdollisuuteen Kivistön tai muun vastaavan tulevan uuden junaaseman yhteydessä?

Yhdestä asiasta olin Osmo Soininvaaran kanssa vahvasti samaa mieltä: Nurmijärven maaseutumaisemaa on vaalittava. Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan ei taloa saa pystyttää, vaan annettakoon tilaa ja arvoa myös esi-isien vuosisataiselle uurastukselle, nurmijärveläiselle kulttuurimaisemalle. Se on kuntamme todellinen valttikortti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *