Työpaikkana Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on ollut työnantajani syksystä 2004. Olin jo edeltävänä keväänä tullut puolueen palkkalistoille, kun puheenjohtaja Timo Soini oli pyytänyt minut Perussuomalaisten vaalikoordinaattoriksi EU-vaaleihin.

Eduskuntaryhmän pääsihteerinä olen toiminut pian kuusi vuotta. Se on ollut mielenkiintoinen näköalapaikka oppia, miten politiikkaa tehdään ja miten kansanedustuslaitoksemme toimii. Eduskunnassa tehdään paljon hyvää työtä, mutta paljon olisi toki korjattavaakin.

Pääsihteerin työhön kuuluu toimiminen jokatorstaisten ryhmäkokousten sihteerinä. Kuvassa vasemmalta Antti Valpas, Jussi Niinistö, Raimo Vistbacka, Marjo Pihlman, Timo Soini ja Pentti Oinonen. Kuva: Toni Kokko.

Historiantutkijan tausta

Koulutukseltani olen historiantutkija. Väittelin filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1998. Väitöskirjani käsitteli everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen elämää aktivistina, sotilaana, poliitikkona ja kirjailijana.

Väitöksen jälkeen kertyi sen verran muutakin tuotantoa, että olen Maanpuolustuskorkeakoulun Suomen sotahistorian ja Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti. Kirjoittamani kirjat käsittelevät lähinnä kotimaamme uudempaa poliittista historiaa ja sotahistoriaa.

Mukana vaaleissa

Ensimmäinen koetukseni – työ vaalimenestyksen eteen EU-vaaleissa 2004 – oli opettavainen kokemus, jos kohta puolueemme menestys silloin jäikin lievästi sanottuna vaatimattomaksi. Sitäkin mukavampaa oli hakea toissavuotisissa EU-vaaleissa revanssi. Itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan, kuten vaalien äänikuningas Timo Soini totesi tuloksen ratkettua.

Olin Soinin vaalipäällikkönä presidentinvaaleissa 2006 ja puolueemme valtakunnallisena vaalipäällikkönä eduskuntavaaleissa 2007. Näissä vaaleissa luotiin vankka pohja PerusS:n nykyiselle kannatukselle.

Vuosien varrella olen ottanut osaa puolueen eri työryhmiin ja päässyt osaltani vaikuttamaan eduskuntaryhmän ja puolueen linjauksiin. Etenkin vaaliohjelmatyöryhmien työtä pidän perustavaa laatua olevana ja arvostan varapuheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkalan vahvaa sitoutumista asialle.

Työ ryhmäkansliassa

Pääsihteerin työ Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäkansliassa on monipuolista, kuten politiikassa yleensä. Työ on opettanut tekijäänsä. Enenevässä määrin aikaani vie ryhmän edustaminen eduskunnan sisäisissä ja talon ulkopuolisissa, parlamentaarisesti kootuissa työryhmissä.

Toimenkuvaani kuuluu kanslian normaalirutiinien lisäksi asiantuntijatehtäviä, joissa yritän hyödyntää saamaani teoreettista koulutusta. ”Politrukin” työ eroaa kuitenkin huomattavasti tutkijan työstä: politiikassa pitää pystyä nopeaan tietojen tiivistämiseen mitä erilaisimmista asioista, esimerkiksi kannanottojen tai ryhmäpuheiden laadinnassa.

Jokaisella eduskuntaryhmällä sen koosta riippumatta on eduskunnan täysistunnossa sama virallinen, yleensä viiden, seitsemän tai kymmenen minuutin pituinen puheenvuoro hallituksen selontekojen, tiedonantojen ja budjettiesitysten lähetekeskusteluissa sekä välikysymys-, ilmoitus- ja ajankohtaiskeskusteluissa.

Ryhmäpuheiden merkitys

Poliittisesti merkittävimpänä pidetyt eduskuntakeskustelut televisioidaan suorina lähetyksinä. Niiden lisäksihän kaikki suulliset kyselytunnit televisioidaan torstaisin. Nyttemmin täysistunnot ovat nähtävissä myös suorina verkkolähetyksinä ja niiden istuntotallenteet ovat myöhemminkin katsottavissa verkossa.

Eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorot ovat siten merkittävä asia koko puolueelle. Ne ovat hyvä keino saattaa puolueen kanta eri asioihin kansalaisten tietoon. Usein linja joudutaan luomaan varta vasten näitä puheita valmistellessa, ja linjanvedolla on merkityksensä esimerkiksi puolueen ohjelmatyölle. Ryhmäpuheiden pitää olla linjassa puolueen murtumattoman peruslinjan kanssa.

Muutoksia edessä

Kuluneen seitsemän vuoden aikana olen saanut nähdä ja kokea Perussuomalaisten huikean nousun. Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen nousu tulee väistämättä heijastumaan myös eduskuntaryhmäämme ja epäilemättä myös sen ryhmäkanslian työntekijöiden määrään; olen ollut ainoa kokopäiväinen työntekijä.

Apunani on toki ollut osa-aikainen eduskuntasihteeri Toni Kokko, joka on toiminut osa-aikaisesti myös eduskuntaryhmämme vuodesta 1995 alkavan historian ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan puheenjohtajan Raimo Vistbackan eduskunta-avustajana.

Koska Vistbacka ei enää asetu ehdolle, on seuraavan vaalikauden alkaessa Perussuomalaisten eduskuntaryhmälle valittava uusi puheenjohtaja. Viime kädessä puheenjohtaja määrittelee pääsihteerin ja muun ryhmäkanslian henkilökunnan toimenkuvat, jotta kansanedustajamme saavat tarvitsemansa avun valtiopäivätyössään.

Kirjoitus julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 1/2011. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *