Hallitus nostaa polttoaineen hintaa

Uusi hallitus on ohjelmassaan linjannut, että kansalaisten jokapäiväinen elämä kallistukoon edelleen. Väistyvän hallituksen energiaveropaketti ja muut korotukset iskivät lovea etenkin pienituloisten kukkaroon, ja jälleen on luvassa uusi kurimus.

Kataisen hallitus on päättänyt nostaa polttoaineista, alkoholista, savukkeista sekä virvoitusjuomista, makeisista ja jäätelöstä perittäviä valmisteveroja. Kotitalouksien sähkön hintakin tulee nousemaan.

Viinan, tupakan, limsan, karkin ja jätskin verotuksen kiristämistä voidaan tietenkin perustella terveyden edistämiseen vedoten. Sen sijaan bensan ja dieselin ylikireän verotuksen entisestään kiristämistä ei voi hyväksyä, puhumattakaan hallituksen suunnittelemasta autoveron korotuksesta, sillä Suomi on harvaan asuttu, pitkien etäisyyksien maa. Arjen välttämättömiä liikkumistarpeita riittää. Sähkön hintakin alkaa lähestyä kohtuuttomuutta: näillä leveysasteilla se nyt vaan on niin, että asuntoja pitää lämmittää.

On arvioitu, että tulonjaon kannalta valmisteverot ovat arvonlisäveroakin epäoikeudenmukaisempia, sillä niiden korotus rokottaa pienituloista arvonlisäveron korotusta enemmän. Jälleen siis ollaan ottamassa Kokoomuksen johdolla uutta askelta tasaveroa kohti.

Perussuomalaisen mielestä verotusta tulisi ohjata suuntaan, jossa verot määräytyvät maksukyvyn mukaan. Se tarkoittaa, että suurituloiset maksavat tuloistaan enemmän veroa kuin pienituloiset. Hallitus on kuitenkin päättänyt, että tuloverotusta ei kiristetä. Ainoa verotuksen osalta näkyvissä oleva valonpilkahdus on se, että pääomatuloverotus nousee 28 prosentista 30 prosenttiin ja muuttuu samalla lievästi progressiiviseksi. Siitä tunnustus uudelle hallitukselle.

Etuisuuksiin kaavaillut korotukset olisivat tuomassa hieman helpotusta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien talouteen. Toivon, että ne myös toteutuvat. On kuitenkin huomattava, että korotuksesta ei ole pienituloiselle mitään iloa, jos osa siitä hupenee kohonneisiin välillisiin veroihin ja loput vähennetään toimeentulotuesta.

Myös opintotuen sitomista indeksiin on saatu odottaa kauan. Elinkustannusten kallistuessa opiskelijoiden ostovoima on jatkuvasti heikentynyt. Tosin indeksiin sitominen tapahtuu vasta vaalikauden lopulla.

Köyhän asiasta on muistettava huolehtia myös muin keinoin kuin pelkillä etuisuuksien korotuksilla. Eritoten peruspalveluiden säilyminen ja niiden kehittäminen on turvattava. Julkisten palveluiden on oltava laadultaan ja saatavuudeltaan kilpailukykyisiä yksityisten palveluiden kanssa. Kuntatalouden kuristaminen ei tässä suhteessa lupaa hyvää.

Kolumni Aamupostissa 27.6.2011