Sanomalehdet ja äänestysprosentit

Kävin tänään Tuusulan Hyrylässä Suomen Lehtiyhtymän järjestämässä tiedotustilaisuudessa Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajille. Meitä oli seitsemän edustajaa paikalla. Aiheena oli tilattuja sanoma- ja aikakauslehtiä koskeva arvonlisäverotuksen muutos nollaverokannasta yhdeksään prosenttiin.

Hallitusohjelmaan kirjattu korotus on kieltämättä ongelmallinen. Se on iso korotus, sillä EU ei tunne tässä asiassa välimuotoja. Sillä tulee toteutuessaan olemaan vaikutuksensa lehtien talouteen mutta myös yhteiskuntaamme, suomalaiseen lukemisen kautta rakentuvaan sivistykseen ja kulttuuriin. Kun lehtien kannattavuus heikkenee, kutistuu myös netissä oleva kansallinen tarjonta.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli tilaisuudessa selostettu tutkimus. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 70,5. Niiden, jotka lukevat painettuja sanomalehtiä päivittäin, äänestysprosentti olikin 79,1.

Nuorten aikuisten (18-30 -vuotiaat) keskuudessa ero oli vielä suurempi. Heidän äänestysprosenttinsa oli 57,2, kun lehtiä lukevien nuorten äänestäjien prosentti oli peräti 76,1!

Lehtien lukemisella näyttäisi olevan edistävä vaikutuksensa suomalaiseen demokratiaan, siksi verouudistuksen yhteiskunnalliset vaikutukset tulisi ensin selvittää. Nythän sitä ei ole lainkaan tehty – verouudistuksen keksineille valtionvarainministeriön virkamiehille tai Kokoomuksen Kimmo Sasille ei sellainen kai tullut mieleenkään.