Jatkokysymys itsenäisen Suomen satavuotismuistojuhlasta

KIRJALLINEN KYSYMYS

Jatkokysymys itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien 1917–1920 satavuotismuiston valmistelusta

Eduskunnan puhemiehelle

Vuosina 2017–2020 vietämme itsenäisen Suomen valtion syntyyn vaikuttaneiden tapahtumien satavuotismuistoa. Suomen itsenäistymiseen johtaneen kehityksen lisäksi tulee kuluneeksi sata vuotta vuoden 1918 vapaussodasta, vallankumouksesta ja sisällissodasta, hallitusmuodon hyväksymisestä vuonna 1919 sekä Tarton rauhasta vuonna 1920.

Valtioneuvoston kanslia on vastannut aiemmin muun muassa Suomen itsenäisyyden 80-vuotis- ja 90-vuotisjuhlavuosihankkeista sekä viimeksi Merkkivuoden 1809 valmisteluista ja toteuttamisesta.

Käypä toimintatapa voisi olla vastaava, jota käytettiin vuosien 1808–1809 muistamisen yhteydessä. Tuolloin valtiovalta järjesti muutamia suurtapahtumia, joiden lisäksi kansalaisyhteiskunta järjesti eri puolilla maata lähes 300 tapahtumaa. Kokonaisuuden koordinoinnista vastasi valtioneuvoston kanslia.

Itsenäistymisvaiheen satavuotismuisto on kansakunnalle hyvin tärkeä, minkä vuoksi merkkivuosiin valmistautuminen on aloitettava hyvissä ajoin. Tapahtumien muistaminen ja niiden merkityksen pohtiminen olisi tarkoituksenmukaista koota useamman vuoden tapahtumakokonaisuudeksi. Tällöin eri koti- ja ulkomaisia näkökulmia voitaisiin valaista riittävän monipuolisesti.

Allekirjoittanut tiedusteli viime keväänä (KK 7/2011 vp) miten valtioneuvosto aikoo valmistella itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien satavuotismuistojuhlan viettoa. Vastauksessaan silloisen toimitusministeristön pääministeri Kiviniemi totesi, että seuraavan hallituksen on varauduttava esittämään eduskunnalle hankkeeseen riittävät määrärahat ja samalla määrättävä, mikä ministeriö hoitaisi Suomi 100 -juhlavuoden järjestelyjä.

Vastauksessa kerrottiin myös, että Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlakauden valtuuskunnan loppumuistiossa esitettiin tavoitteita tulevia juhlavuosia ajatellen. Tuon ehdotuksen mukaan Suomi 100 -juhlavuoden toiminnalle tulisi luoda hyvissä ajoin selkeä projektiorganisaatio, jossa toiminta ja rahoitus olisivat samassa paikassa ja päätoimisen pääsihteerin apuna olisi tarpeellinen määrä projektityöntekijöitä. Tavoitteeksi esitettiin myös, että toimintalinjaukset ja keskeiset päätökset tekisi vain yksi toimielin: laaja-alainen tehtävään sitoutunut toimikunta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus aikeissa ryhtyä toimiin itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien 1917–1920 satavuotismuistojuhlallisuuksien järjestämiseksi ja jos on, miten ja millä aikataululla?

Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2011

Jussi Niinistö /ps