Kodista kaikki lähtee

Hallitus päättää joulukuussa seuraavasta lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta. Siksi onkin sopiva hetki pohtia, miten lasten ja nuorten oloja maassamme tulevaisuudessa kehitetään.

Suomalaisten lasten ja nuorten elämä sujuu valtaosin melko hyvin. Heidän maailmaansa sisältyy kuitenkin paljon paineita, joista johtuvaan pahoinvointiin ei pystytä reagoimaan riittävän hyvin. Huono-osaisuus vaikuttaa kasaantuvan ja syvenevän.

Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen koulu tuottaa hyviä oppimistuloksia. Kuitenkaan koulussa ei viihdytä. Korjauskeinot ovat monet: Kouluihin on taattava riittävän pienet opetusryhmät ja kouluterveydenhuoltoon on panostettava. Oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea, on sitä tarjottava ja ongelmiin on puututtava ajoissa.

Lasten ja nuorten hyvinvointi ei kuitenkaan voi olla yksinomaan koulun harteilla, vaan ensisijaisesti siitä ovat aina vastuussa omat vanhemmat. Kun viidesosa nuorista voi entistä huonommin ja huono-osaisuus kasautuu ja jopa periytyy, on syytä todeta, että myös muutosta asenteisiin tarvitaan. Lapsi on lapsi, joka tarvitsee rakkautta ja rajoja, lämmintä kodin ja perheen turvaa. Lopulta kaikki lähtee kodista.

Suomessa vallitsee suorittamisen ja yksinpärjäämisen ihannointikulttuuri. Se saa monet lapset voimaan huonosti. Vanhempien kiireinen elämäntahti, uraorientoituneisuus ja perheiden vähäinen yhteinen aika voi saada lapsen tuntemaan itsensä yksinäiseksi ja turvattomaksi.

Lapsia ei voi kasvattaa etätyönä. Vanhemmilla on oltava riittävästi aikaa lapsilleen. Tämä pitäisi ymmärtää ja siksi parantaa muun muassa osa-aikatyön mahdollisuuksia sekä etsiä myös muunlaisia työn ja perheen yhteensovittamisen malleja.

Myös vanhempainvapaata on kehitettävä. Sen päättymisen jälkeen vanhemmilla tulee olla mahdollisuus valita lapselleen paras hoitomuoto. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että etenkin pienimmille lapsille sopiva ja usein yhteiskunnankin kannalta kustannustehokas kotihoito olisi taloudellisesti kaikille mahdollista. Myös kodinomainen perhepäivähoito on tärkeää säilyttää elinvoimaisena hoitomuotona.

Suomalaisnuorten terveyserot alkavat kasvaa jyrkästi peruskoulun loppupuolelta alkaen, ja vuosien kuluessa hyvin ja huonosti voivien välinen kuilu vain levenee. Kansalaisten terveyseroja voidaan pienentää kiinnittämällä entistä enemmän huomiota peruskoululaisten elintapoihin ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.

Tutkimusten mukaan monet terveysongelmat kasautuvat niiden perheiden lapsiin ja nuoriin, jotka ovat sosiaalisesti ja taloudellisesti heikoimmassa asemassa. Terveyserojen kaventamiseksi näihin ryhmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kolumni Aamupostissa 27.10.2011.