Lähidemokratia karkaa

Presidentinvaalien jälkeen kuumaksi puheenaiheeksi palannee hallituksen suuri kuntauudistus. Sen tavoitteena on yhdistää kuntia asioimisalueiden mukaan vuoteen 2015 mennessä.

Uudistuksen johtavana ajatuksena on, että palvelut on mahdollista järjestää järkevimmin jättikunnissa. Näin pyritään löytämään ratkaisu muun muassa Suomen tulevaisuudessa haasteelliseksi muuttuvaan huoltosuhteeseen. Kuntaministeri Henna Virkkusen asettaman työryhmän tuloksia on tarkoitus julkaista helmikuussa.

Hiljattain julkisuuteen ponnahti kuitenkin luonnos uudeksi kuntakartaksi. Suomen Kuvalehdelle vuodetun ehdotuksen mukaan maamme kuntarakenne supistuisi viidennekseen nykyisestä. Jäljelle jäisi vain 70 kuntaa. Valtiovarainministeriön mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole työryhmän lopullinen esitys, vaan työ on vielä kesken.

Nyt julkisuudessa olleessa ehdotuksessa Keski-Uudellamaalla kaavaillaan yhdistettäväksi peräti seitsemän kuntaa: Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Pornainen, Mäntsälä ja Pukkila niputettaisiin yhteen. Kuntakeskukseksi muodostuisi tällöin mahdollisesti Järvenpää.

Keski-Uudenmaan jättikunnan pohjoiseksi naapuriksi syntyisi Hyvinkään, Hausjärven, Riihimäen ja Lopen muodostama kunta.

Ehdotetut jättikunnat ovat työssäkäynti- ja asioimisalueet huomioon ottaen pitkälti luonnottomia, eivätkä ne noudata sairaanhoitopiirien rajoja. On myös syytä huomata, että jättikunnissa lähidemokratia tulee karkamaan kauas kuntalaisista.

Itse asiassa kuntauudistuksen toteutuminen tässä muodossa merkitsisi lähidemokratiamme kuihduttamista kautta maan. Suomessa olisi tuolloin asukasluvultaan suurimmat kunnat koko Euroopan unionin alueella, vaikka olemme EU:n harvaanasutuin maa.

Toimivassa lähidemokratiassa kunnan päättäjät on mahdollista tuntea ja yhteydenotto on helppoa. Näinhän meillä Keski-Uudellamaalla pitkälti on tällä hetkellä. Peruspalvelut kunnissa on turvattava, mutta se ei saa tapahtua kunnallista kansanvaltaa romuttamalla. Kuntademokratia on kansanvallan henkivakuutus.

Sitä paitsi kuntakoon kasvattaminen ei automaattisesti paranna tuottavuutta ja tehokkuutta. Esimerkiksi reilun 34 000 asukkaan Kerava on varsin tehokas kunta. Mitä suurempi kunta, sitä enemmän byrokratiaa.

En näe järkeä hävittää elinkelpoisia, ihmisen kokoisia kuntia ja runnoa pakolla kuntarajoja suuremmiksi. Toimivia vanhoja rakenteita hävittämällä kansalaisia vain vieraannutetaan päätöksenteosta, kuntien keskinäinen kilpailu vähenee ja lopulta palvelut heikkenevät reuna-alueilta alkaen.

Kuntauudistuksessa on syytä ottaa huomioon myös alueelliset erityispiirteet ja hallituksen on tarkoin kuunneltava kuntakenttää sekä kuntalaisia. Ei kiitos jättikuntaideologialle!

Kolumni Keski-Uusimaassa 26.1.2012

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *