Marianne Lydén höperehtii

Hufvudstadsbladetin poliittinen toimittaja Marianne Lydén on antanut oman panoksensa vihapuhekeskusteluun. Hän on julkaissut kirjan suomalaisesta rasismista ja on eilen sen julkistamistilaisuudessa Uuden Suomen uutisen mukaan nimitellyt minua rasistiksi. Sitä en ole, joten Lydén pyytäköön anteeksi.

Presidenttiehdokas Paavo Lipponen on antanut omilla puheillaan mallia toimittaja Lydénin kaltaisille höperehtijöille. Netti tulvii vastaavaa löpinää. Tämä on tietysti ymmärrettävissä osaksi negatiivista vaalikampanjointia, joka halutaan kohdistaa presidenttiehdokas Timo Soinia vastaan – olenhan Soinin vaalipäällikkö.

Lipponen ja Lydén eivät tietenkään löysiä heittojaan anteeksi pyytele. Mahdollisesti he kokevat olevansa ns. suvaitsevaistoa ja siten tavallisen rahvaan yläpuolella. Lipposen ja Lydénin tie on kuitenkin vaarallinen kansanvallan ja sananvapauden kannalta, kun Suomen kansan vaaleissa valitsemia kansanedustajia – muitakin kuin vaatimatonta persoonaani – pyritään leimaamaan katteettomilla heitoilla. Ja siten härskisti pelottelemaan äänestäjiä. (Mahdollisesti kielteinen kantani pakkoruotsiin on L & L:n aggression taustalla, mutta siitäkin kysymyksestä voitaisiin asiallisesti keskustella.)

Mutta näinhän parjaajat aina toimivat, kun ei ole kestäviä argumentteja, kun ollaan heikoilla jäillä eikä ole sisäistetty sivistynyttä keskustelukulttuuria. Väitteen pitää olla tarpeeksi härski, niin kyllä se aina johonkin uppoaa – tuttu taktiikka erilaisista vähemmän demokraattisista valtiollisista järjestelmistä.

Kansalaisilla on kuitenkin tulevana sunnuntaina kaikki valta vaaliuurnilla päättää minkälaisen tasavallan presidentin he haluavat. Vihapuheista ei kannata pelästyä, vaan valita ehdokas, joka aidosti ajaa Suomen ja suomalaisten etua. Sehän se presidentin tehtävä valtiomme päämiehenä on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *