Nurmijärvi on vahva peruskunta

Presidentinvaalien jälkeen kuuma puheenaihe on hallituksen suuri kuntauudistus. Sen tavoitteena on yhdistää kuntia asioimisalueiden mukaan vuoteen 2015 mennessä. Johtavana ajatuksena hallituksella on, että jättikunnissa palvelut on mahdollista järjestää järkevämmin. Näin pyritään löytämään ratkaisu muun muassa haasteelliseksi muuttuvaan huoltosuhteeseen. Kuntaministeri Virkkusen asettaman työryhmän tuloksia on tarkoitus julkaista helmikuussa.

Hiljattain julkisuuteen ponnahti kuitenkin luonnos uudeksi kuntakartaksi. Suomen Kuvalehdelle vuodetun ehdotuksen mukaan kuntarakenne leikattaisiin viidennekseen nykyisestä. Jäljelle jäisi vain 70 kuntaa. Valtiovarainministeriön mukaan kyseessä ei ole työryhmän lopullinen esitys vaan työ on vielä kesken.

Nyt julkaistussa esityksessä Nurmijärvi liitettäisiin yhteen Tuusulan, Järvenpään, Keravan, Pornaisten, Mäntsälän ja Pukkilan kanssa. Ehdotus on työssäkäynti- ja asioimisalueet huomioon ottaen käsittämätön.

Nurmijärvi on 40 000 asukkaallaan ideaalikokoinen kunta, jossa palvelut on järjestetty kustannustehokkaasti ja lähidemokratia toimii. Nurmijärveläiset saavat erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta kaikki peruspalvelut oman kunnan sisältä. Kunta kasvaa vuoteen 2040 mennessä 60 000 asukkaaseen. Tuolloin huoltosuhde heikkenee, mutta säilyy silti muuhun maahan verrattuna hyvänä.

Nurmijärvi pystyy nyt ja jatkossakin täyttämään kuntauudistuksen itsenäisen ja vahvan peruskunnan kriteerit. On vaikea ymmärtää miksi hallitus aikoo hävittää hyvin toimivan kuntamme.

Kunnanhallitus on kannanotossaan aivan oikein todennut, ettei Nurmijärven liittämisellä Keski-Uudenmaan suuntaan ole työssäkäyntiin, asiointiin, palveluihin tai sujuviin yhteyksiin perustuvaa pohjaa. Toteutuessaan liitos jättäisi Nurmijärven reuna-alueeksi ja romuttaisi lähidemokratian. Samalla palvelut huonontuisivat, kun kunnan keskus sijoittuisi todennäköisesti Järvenpäähän.

Esityksen toteutuminen merkitsisi lähidemokratiamme kuihduttamista kautta maan. Suomessa olisi tuolloin asukasluvultaan suurimmat kunnat koko EU:n alueella, vaikka olemme harvaanasutuin maa.

Toimivassa lähidemokratiassa kunnan päättäjät on mahdollista tuntea ja yhteydenotto on helppoa. Kuntademokratia on kansanvallan henkivakuutus. Peruspalvelut on turvattava, mutta se ei saa tapahtua kansanvaltaa kaventamalla.

Ei ole järkeä hävittää elinkelpoisia, ihmisen kokoisia kuntia ja pakolla runnoa kuntarajoja suuremmiksi. Kunnan koko ja kustannustehokkuus eivät yleensä korreloi palvelujen tuottamisessa. Pikemminkin voisi sanoa, että mitä suurempi kunta, sitä enemmän byrokratiaa. Kuntauudistuksessa on syytä ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet ja hallituksen on kuunneltava kuntakenttää sekä kuntalaisia.

Kolumni Nurmijärven Uutisissa 29.1.2012.