Aikalisä kuntaremontille

Välikysymyksessä tivataan, mikä on hallituksen linja kuntien pakkoliitosten suhteen. Kysymys on aiheellinen. Syksyllä luvattiin, että pakkoliitoksia ei tule. Jo kuntauudistukselle asetetun aikataulunkin puitteissa tätä on vaikea uskoa.

Valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmän karttaharjoitus on kuin huutokaupan avaushuuto. Selvitys säilyttäisi vain joka neljännen Suomen kunnista. Jäljelle jäisi seitsemisenkymmentä kuntaa. Osa ehdotetuista selvitysalueista on hallitusohjelman tavoitteen eli työssäkäynti- ja asioimisalueiden mukaisen yhdistelyn vastaisia. Laskelmat eivät vakuuta, mutta kustannustehokkuus ei olekaan tämän remontin perimmäinen tavoite.

Kuten eturivin oikeusoppineet ovat julkisuudessa todenneet, on hallituksen syytä laittaa jäitä hattuun. Aikalisä on välttämätön.

Kuntakentän suurin ongelma on lakisääteisten velvoitteiden ja taloudellisten voimavarojen epätasapaino. Jättikunnat eivät ole ratkaisu tähän ongelmaan. Väestön huoltosuhde ei muutu rajoja siirtelemällä. Järkevintä on ensin selvittää sitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään. Yksi tutkimisen arvoinen malli on erikoissairaanhoidon siirtäminen kunnilta valtion hoidettavaksi.

Perustuslain mukaan “Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Perustuslaissa myös turvataan yksilön mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Perussuomalaiset nojaavat perustuslakiin. Näemme kuntademokratian kansanvallan henkivakuutuksena. Jos hallituksen ajama kuntauudistus toteutuu likipitäenkään virkamiesraportin mukaisena, merkitsee se tietoista lähidemokratian kuihduttamista kautta maan.

Jättikunnissa palvelut karkaavat kauas reuna-alueilta ja ihmiset vieraantuvat päätöksenteosta. Erilliset kunnanosavaltuustot olisivat silmänlumetta. Uudistuksia tarvitaan peruspalveluiden turvaamiseksi, se on selvä, se on perussuomalaistenkin näkemys, mutta hintana ei voi olla kansanvallan kaventuminen.

Hallituksen hellimä jättikuntaideologia on epä-älyllinen, sillä kunnan koko ei automaattisesti paranna sen tuottavuutta. Pikemminkin voisi todeta, että mitä suurempi kunta, sitä enemmän byrokratiaa ja että köyhiä kuntia yhdistämällä ei synny uutta rikkautta.

Lopuksi käytännön esimerkki. – Hienoa nähdä, että ministeri Virkkunenkin on vielä kuulemassa. – Uusmaalainen kotikuntani Nurmijärvi on 40 000 asukkaallaan ideaalikokoinen pitäjä, joka täyttää vahvan peruskunnan vaatimukset.

Virkamiesselvityksessä Nurmijärvelle heitettiin kaksi kuolleena syntynyttä vaihtoehtoa. Ensisijainen vaihtoehto on keskiuusmaalainen liitos Keravan, Järvenpään ja Tuusulan kanssa. Se ei perustu työssäkäynti- ja asiointialueisiin. Nurmijärvi on sijainniltaan erillinen mainitusta kolmikosta. Nurmijärven yhdistäminen onkin herättänyt vilpitöntä kummastusta Keravalla, Järvenpäässä ja Tuusulassa yli puoluerajojen. Liitos on vailla perusteita, sillä esimerkiksi liikkuminen kuntien välillä on etäisyyksien, tiestön laadun ja olemattoman joukkoliikenteen vuoksi hankalaa. Selvityksessä neuvotaan kehittämään tiestöä, mutta ne rahat voi kyllä järkevämminkin käyttää, sillä Nurmijärven luontainen toiminnallinen suuntautuminen on valtatie 3:een tukeutuen pääosin etelään.

Nurmijärvelle esitetty toinen vaihtoehto on kunnan pilkkominen osiin siten, että kunnan taajamista Rajamäki ja Kirkonkylä liitettäisiin osaksi Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen muodostamaa hämäläiskuntaa ja Klaukkalan taajama osaksi Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon muodostamaa jättikuntaa. Tämä vaihtoehto on, jos mahdollista, vielä vähemmän harkittu. Se on suoraan sanoen loukkaava, sillä kansalliskirjailija Aleksis Kiven perinteikkäällä ja elinvoimaisella pitäjällä on kaikki edellytykset jatkaa itsenäisenä, toki tarpeen mukaan muiden kuntien kanssa yhteistyötä vapaaehtoiselta pohjalta tehden. Paikallisidentiteetti on arvokas asia, sitä ei sovi uudistusinnossa unohtaa.

Nurmijärvellä on kohtalotovereita eri puolilla Suomea. On vaikea ymmärtää, miksi hallitus haikailee Nurmijärven kaltaisten hyvin toimivien, ihmisen kokoisten kuntien hävittämistä. Siksi kannatan edustaja Mattilan hallitukselle esittämää epäluottamuslausetta.

Puhe eduskunnan välikysymyskeskustelussa keskiviikkona 7.3.2012.