Lönnrotin synnyinkodin tulevaisuus turvattava

KIRJALLINEN KYSYMYS

Elias Lönnrotin synnyinkodin Paikkarin torpan tulevaisuus

Eduskunnan puhemiehelle

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen johdolla opetus- ja kulttuuriministeriö on leikannut Museoviraston määrärahoista kuluvalta vuodelta kolme miljoonaa euroa. Leikkausten johdosta Kotkaniemi, Kuusiston kartano, Paikkarin torppa, Pukkilan kartano ja Yli-Lauroselan talomuseo suljetaan. Osa museoista pystyy kuitenkin avaamaan ovensa ensi kesäksi kunnallisen rahoituksen turvin.

Museoviraston tehtävänä on toimia kulttuuriperinnön asiantuntijana, palvelujen tuottajana, toimialansa kehittäjänä ja viranomaisena. Museovirasto vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön ja rakennusperinnön sekä kulttuuriomaisuuden suojelusta. Se myös kartuttaa ja esittelee kulttuurihistoriallista kansalliskokoelmaa, tutkii aineellista kulttuuriperintöä sekä tukee ja kehittää museoalaa valtakunnallisesti.

Elias Lönnrot (1802–1884) tunnetaan parhaiten suomalaisen kansanrunouden kerääjänä ja kansalliseepoksemme Kalevalan ja sen sisarteoksen Kantelettaren kokoajana. Vähemmän tunnettua on hänen ansiokas työnsä sanakirjojen toimittajana sekä ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden Mehiläisen kustantajana ja toimittajana. Lönnrotia pidetään suomen kirjakielen toisena isänä Mikael Agricolan jälkeen.

Lönnrotin synnyinkoti Paikkarin torppa Sammatissa Länsi-Uudellamaalla kuuluu Museoviraston suljettuna pidettävien museoiden listalle. Tulevana kesänä Lohjan kaupunki on luvannut vastata sen supistetusta aukiolosta. Kiinteistöjen ja kokoelmien ylläpito säilyy edelleen Museovirastolla.

Paikkarin torpan esineistö on pääosin alkuperäistä. Esillä on muun muassa Elias Lönnrotin kehto, kirjoitusteline ja kantele. Paikkarin torppa on Suomen vanhimpia museoita. Senaatti päätti ottaa sen haltuunsa vuonna 1889.

Elias Lönnrot oli ja on suomalainen suurmies, itse asiassa suurmiehistä suomalaisin. Lönnrotilla oli merkittävä osuus kansallisen itsetunnon lujittajana Suomessa. Kiistatonta on, että Lönnrotin synnyinkoti, Paikkarin torppa, on kulttuurihistoriallisesti korvaamaton eikä sen ylläpitoa voida sälyttää yhden kunnan harteille, jolla ei voida olettaa olevan tarvittavaa tietotaitoa itse torpan ja sen esineiden säilyttämisestä. Kyseessä on suorastaan kansallinen skandaali, varsinkin kun Paikkarin torpasta säästyvä summa on ainoastaan 30 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että suomalaisen suurmiehen, Kalevalan kokoajan ja kirjakielemme kehittäjän Elias Lönnrotin synnyinkodin, Paikkarin torpan, ylläpito turvataan tulevaisuudessa Museoviraston toimesta?

Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012

Jussi Niinistö /ps

2 thoughts on “Lönnrotin synnyinkodin tulevaisuus turvattava”

  1. Terve,

    Hieno juttu että sait kysymyksen aikaiseksi tästäkin. Paikkarin torpan kaltaisista kohteista säästäminen kuvaa hyvin hallituksen edustamia kulttuuriarvoja, valitettavasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *