Suomi mukaan Islannin ilmavalvontaan?

Helsingin Sanomat uutisoi tänään Suomen mahdollisesta osallistumisesta Islannin ilmatilan valvontaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Hiljaisuudessa valmisteltu asia oli tänään esillä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli UTVA:ssa, joka päätti käynnistää asiasta selvityksen. UTVA:n kokouksessa oli mukana myös tasavallan presidentti.

Pohjoismainen yhteistyö on hyvästä. Ilmeisesti kaikki Suomen puolueet kannattavat sitä, mukaan lukien Perussuomalaiset. Nähtävästi hallitus haluaa vauhdittaa pohjoismaista puolustusalan yhteistyötä toden teolla tällä Islannin ilmatilan valvontaoperaatiolla, joka ainakin äkkiseltään herättää useita kysymyksiä. Annoin Yleisradion TV-uutisille asiasta haastattelun ja olin varauksellinen. Ohessa perusteitani “duubioille”.

Ensinnäkin kustannukset. Puolustusvoimat on tunnetusti tällä hetkellä erittäin ahtaassa taloudellisessa raossa. Kansainvälisen kriisinhallinnan momentiltakaan ei varoja voi irrottaa Islannin ilmatilan valvontaan. Maa kun ei ole kriisikohde, vaikka taloudessa ongelmia on ollutkin. Menisivätkö varat oman maan puolustamisesta eli puolustusvoimien (ilmavoimien) toimintamenoista? Siltä valitettavasti näyttää.

Lentotunteja piloteillemme tulisi, mutta ne kustannukset – eikä pidä unohtaa maahenkilökunnan tarvetta! Pohjoismailla on erilaiset hävittäjätyypit käytössään. Nato-yhteensopivuutta löytyy, etenkin Suomesta, mutta koneet ovat erilaisia. Hornetista Gripeniin ja siltä väliltä. Helsingin Sanomien mukaan Suomi olisi mukana operaatiossa neljällä hävittäjällä kolme viikkoa vuodessa. Koneet olisivat pois kotimaan tehtävistä.

Toiseksi logiikka. Miksi osallistuisimme Islannin ilmavalvontaan, kun sanoimme ei Baltian ilmavalvonnalle? Ja mikä on operaation laillinen perusta? Kyse ei ole kriisinhallinnasta. Suomi ei ole Nato-maa (Ruotsi varmaankin vetoaa solidaarisuusjulistukseensa tässä yhteydessä). Islanti puolestaan on Nato- muttei EU-maa.

Kolmanneksi kesto. Hallitus ilmeisesti kaavailee lyhytaikaista operaatiota. Mutta käytännössä tämänkaltaisesta operaatiosta on vaikea irtautua, kun siihen kerran on sitoutunut – vertailukohteena vaikka Baltian ilmavalvonta. Ja lopulta mitä konkreettista hyötyä Islannille saati sitten pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle olisi lyhytkestoisesta hankkeesta?

Eli hankkeessa on vielä toistaiseksi runsaasti avoimia kysymyksiä, joihin eduskunnan on saatava vastauksia. Vankkoja sotilaallisia perusteita osallistumiselle on ainakin näillä tiedoin vaikea hankkeessa nähdä. Ensi keskiviikkona kuulemme puolustusvaliokunnassa ulkoministeri Tuomiojaa, ehkä tämä vyyhti lähtee siitä purkautumaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *