Euron murenemiseen varauduttava

Eduskunta kokoontui poikkeuksellisesti kesken kesätaukonsa keskustelemaan Espanjan pankkien avustamisesta. Pitkän keskustelun jälkeen äänestettiin. Hallituksen linja voitti äänin 109–73, ja näin lähtee taas sievoinen summa suomalaisten veronmaksajien rahaa kohti Etelä-Euroopan aurinkoa.

Korostin puheenvuoroissani, että pankkien tukeminen on jälleen yksi virheliike jatkuvasti pahenevan eurokriisin historiassa. Vastatessaan Perussuomalaisten kesäkuiseen välikysymykseen hallituksesta vakuutettiin, että ongelmamaiden pankeille ei aleta maksaa suoraa pankkitukea. Vain reilun kahden viikon päästä tästä pääministeri Katainen oli euromaiden huippukokouksessa päättämässä, että pankkien suora pääomittaminen sittenkin sallitaan.

En parhaalla tahdollanikaan kykene näkemään veronmaksajiemme etua siinä, että pienen Suomen rahoilla yritetään pelastaa niinkin suuren kansantalouden kuin Espanjan pankkeja.

Kyseenalaistin myös hallituksen vakuusteatterin. Vakuuksia haettiin kissojen ja koirien kanssa. Uskottavia, täysiä vakuuksia ei kuitenkaan saatu – niin kuin niitä ei saatu Kreikastakaan. Tästä huolimatta hallitus jatkaa valitsemallaan linjalla, aivan kuin meillä ei olisi muita mahdollisuuksia kuin tämä Saksan peesaaminen.

Vakuuspuheilla sumutetaan hyväuskoisia. Toki on todettava, että ilman Perussuomalaisia ja viime eduskuntavaalien historiallista Jytkyä ei hallitus olisi mistään vakuuksista edes alkanut puhua, vaan se noudattaisi epäilemättä ns. vapaavuorelaista linjaa.

Eurokriisiä on hoidettu väärällä politiikalla. Rahaa on jo ennen Espanjaa lapioitu miljardikaupalla niin Kreikkaan, Irlantiin kuin Portugaliinkin. Ja mikä on tulos? Kriisi on vain pahentunut. Lainoittamalla ylivelkaantuneita maita ja niiden pankkeja emme kriisiä pysty ratkaisemaan.

Ongelmamaat tuskin irtautuvat eurosta niin kauan kun muut maat ovat valmiit pumppaamaan niille rahaa. Siksi paine euroeroon kasvaa Suomen kaltaisilla, taloutensa verraten hyvin hoitaneilla mailla. Ja siksi meidän tulee varautua euroalueen murenemiseen. Tälle kannalle ovat päätyneet myös monet asiantuntijat.

Toivonkin, että virkamiehemme tekevät jo vakavaa selvitystyötä talousliitosta irtautumisen seurauksista, sillä kansakunnan etu vaatii sitä.

Eurokriisin takia hallituspaikat jäivät Perussuomalaisilta väliin. Vastuuta emme pelänneet, mutta Kokoomuksen vastuuton linja eurokriisin hoidossa ei meille kelvannut. Kriisin kehittyminen on ollut hitaampaa kuin hallitusneuvotteluiden aikaan arvelimme, mutta olemme joka tapauksessa ymmärtäneet kriisin kehityslinjat hallitusta paremmin.

Toivoa sopii, että terve järki pian voittaa ja piikki laitetaan kiinni. Euron pelastaminen edellyttää EU-liittovaltiota, ja sitä Suomen kansa ei halua.

Kolumni julkaistu Aamupostissa 21.7.2012.

2 thoughts on “Euron murenemiseen varauduttava”

  1. Kuinka on mahdollista että Katainen saa toistuvasti valehdella ilman että joutuu siitä vastuuseen?
    Eikö välikysymyksillä ole enää mitään merkitystä, eikö niihin tarvitse vastata totuudenmukaisesti?
    Onko mahdollista että Katainen ei tiennyt mitä oli sopimassa euromaiden huippukokouksessa.
    Vaikuttaa siltä että tässä viedään Suomi nyt niin syvällä että sieltä ei ole paluuta. Tuhannet miehet ja naiset taisteli meille itsenäisyyden ja oman päätäntä vallan, terveytensä ja henkensä uhraten, nyt kourallinen ihmisiä tuhoaa tämän kunnioitettavan saavutuksen. Minä ainakin pelkään tätä meidän nykyistä hallitusta joka ei kuuntele edes itseään viisaampia vaan jääräpäisesti vievät omaa tahtoaan läpi.

  2. SE MIKÄ KOSKEE KREIKKAA ALLA KOSKEE MYÖS PORTUGALIA JA OSIN MYÖS
    ESPANJAA JA ITALIAA JA TULEVAISUUDESSA JOPA RANSKAA

    Katainen on ensinnäkin pelkää Merkeliä ja on jonkin verran asiantuntematon globalisaatiosta, mistä johtuen hän ei pysty
    panemaan vastaan keskusteluissa Saksan kanssa. Kataisen on helpompi puhua tarinoita vastuunkannosta (Ruotsi, Tanska, Englanti … eivät
    maksa tukipaketteja mutta kyllä nekin vastuuta kantavat ja mahdollisista ongelmista kärsivät)

    ja pelotella omasta valuutasta milloin Kreikassa milloin Suomessa.

    Katainen ei sanallakaan kerro tai arvioi MITÄ VIENTITUOTETTA KREIKKA ALKAA KEHITTÄÄ JOTTA SEN TALOUS KASVAA ja MIKÄ esim. Euroopan MAA SUOSTUU SIJOITTAMAAN KREIKKAAN VIENTITUOTTEIDEN LUOMISEKSI, kun Kreikka on laskenut palkkoja ja eläkkeitä.

    Vastaus on: ei tuotteita ei kukaan suostu.

    Vientituotteen (esim. auto, kännykkä …) kehittäminen vie ainakin
    50 vuotta ja vaatii teknillisen yliopistojärjestelmän luonnin.

    Peugeot tai Daimler ei ole investoimassa autoteollisuutta Kreikkaan
    eikä Nokia ja Apple kännykkäteoillisuutta.

    Tarinat kasvusta, viennistä ja omien tuotteiden kehittämisestä tai investoinneista ovat haihattelua. Vaikka Kreikka laskisi palkkoja miten tahansa, se ei pysty alittamaan Vietnamin ja Kiinan kustannustasoa. Joten jos yritykset investoivat, ne investoivat jonnekin muualle,

    sellaiseen maahan jossa on oma valuutta eikä Saksa-sidonnainen euro.

    KREIKAN KUSTANNUSTASO ON NIIN KORKEA (EURON TAKIA) JA LAINAT OLLEET NIIN HALPOJA (EUROKORON TAKIA) ETTEI SIELLÄ OLE KANNATTANUT VILJELLÄ
    EDES TOMAATTEJA turisteille, vaan tomaatit on ostettu Saksasta (ja muualta lähinnä pohjois-Euroopasta).

    Ps. Jussi, nyt pitäisi aktivoida kansanedustajat ja muut perussuomen
    linjalla olevat kirjoittamaan päivänpolttavista asioista, blogeihin ja lehtiin, kesällä ei ole paljon uutisia, uutiskynnys ylittyy eikä Soinin tarvitse olla sitten aina yksin joka paikassa vastaamassa.

    Konkurssissa oleva Kreikka ei pysty tuottamaan edes vihanneksia
    http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite6_1_14/03/2012_432978

    In 2011, Greece paid 11.7 million euros to import 15,550 tons of fresh tomatoes from the Former Yugoslav Republic of Macedonia, Germany, Italy and the Benelux countries. Greeks did just as everyone in Northern Europe does, which is eat foreign tomatoes

    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/citigroup+kreikan+ero+lahes+satavarma/201207222341

    Citigroup korjasi ennustettaan 50–75 prosentin todennäköisyydestä. Pankki uskoo, että Kreikka eroaa euroalueen 17 maan joukosta seuraavan kahden tai kolmen vuosineljänneksen sisällä. Vaikka Citigroup painottaa ettei ennuste ole päiväntarkka, arviossa mainitaan todennäköisimpänä eropäivänä 1. tammikuuta 2013.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *