Keski-Uudenmaan kuntaliitosselvitys

Keski-Uudenmaan kunnanjohtajat tarjoilivat pääsiäisen alla valtakunnallisen uutispommin ehdottamalla selvityksen tekemistä Suomen suurimmasta kuntaliitoksesta. Jos se toteutuisi, muodostaisivat Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Pornainen ja Sipoo yli 240 000 asukkaallaan maan kolmanneksi suurimman kaupungin.

Pääministeri Jyrki Katainen ja kuntaministeri Henna Virkkunen iloitsivat uutisesta. Sekin osaltaan kertoi, että heille kuntauudistuksessa mahdollisimman suuret kuntaliitokset ovat itseisarvo – lähipalveluista ja lähidemokratiasta viis, puhumattakaan kustannustehokkuudesta ihmisen kokoisissa kunnissa.

Uutisoinnissa oli erikoista se, että eräät johtavat keskiuusmaalaiset kunnallispoliitikot tuntuivat innostuvan kahdeksan Kuuma-kunnan liitosselvityksestä niin, että alettiin jopa leikillisesti ideoida uuden suurkaupungin nimeksi Ainolaa, Kuusimaata tai Impivaaraa. Puuttui vain, ettei alettu saman tien luonnostella jättikunnalle vaakunaa.

Nyt kuitenkin kuntapäättäjien kannattaa pitää jalat lämpimänä ja päät kylmänä. Vaikka Kataisen hallitus luo maahan ilmapiiriä, että jopa keskimääräisen keskiuusmaalaisen kunnan kokoiset yksiköt ovat muka liian pieniä pärjätäkseen, ei kannata antautua virran vietäväksi. Niin tekevät kuolleet kalat. Meidän ei ole pakko tehdä tyhmyyksiä.

Kunnanjohtajien ulostulon tavoitteena oli selvittää mahdollisen kuntaliitoksen hyötyjä ja haittoja, ei ajaa sen syntymistä. Mihinkään ei olla vielä sitouduttu, eikä kunnanjohtajilla olisi siihen edes valtuuksia.

Jos selvitykseen päätetään ryhtyä, olkoon sen perimmäisenä tavoitteena voittaa aikaa. Eduskuntavaalit ovat keväällä 2015, ja tätä menoa hallitukselta loppuu vielä aika harvinaisen huonosti valmistellun, sekavasti mutta jääräpäisesti ajetun ja epäsuositun kuntauudistuksensa kanssa.

Jättikuntien ajaminen Uudellemaalle on monessakin mielessä terveen järjen vastaista – unohtamatta alueellemme kaavailtua vahvaa metropolihallintoa, joka veisi kunnilta päätösvallan muun muassa kaavoituksessa ja asuntotuotannossa. Eikö paremminkin voitaisi tarkistaa jo olemassa olevan Uudenmaan liiton tehtäväkenttää kuin luoda uutta väliportaan byrokratiaa?

Keski-Uudenmaan kuntien selvän enemmistön päätavoitteena uudistusmyräkässä on itsenäisenä säilyminen ja hyvä yhteistyö naapurien kesken. Se on pidettävä kirkkaana mielessä.

Epäilen, että suurkaupungissa ei riittäisi ymmärrystä alueemme eri osien tasapuoliselle kehittämiselle. Osa nykykunnista olisi kaupungissa reuna-aluetta, jolta karsittaisiin muun muassa kouluverkkoa ja terveysasemia. Siksi sanon ei kiitos keskittävälle
jättikuntapolitiikalle ja byrokratian paisuttamiselle!

Kolumni Keski-Uusimaassa 3.4.2013

2 thoughts on “Keski-Uudenmaan kuntaliitosselvitys”

  1. Mitä nopeammin Klaukkala liitetään Espooseen sitä pikemmin saamme toimivan joukkoliikenteen. Nykyinen tilanne, jossa Nurmijärvellä ei ole mitään intressiä järjestää toimivaa joukkoliikennettä Klaukkalasta Helsinkiin on kestämätön.

  2. Kiitos mielipiteestä, Pertti Suominen. Nurmijärven joukkoliikennettä on viime vuosina yhteisvoimin edistetty, mutta haasteita on vielä edessä. En usko, että Espooseen liittymällä klaukkalaisten joukkoliikennemahdollisuudet erityisemmin paranisivat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *