Vielä energiatodistuksesta

Kirjoitin taannoin blogiini asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen vastauksesta energiatodistusta koskevaan kirjalliseen kysymykseeni. Kirjoitukseni herätti paljon keskustelua. Monet olivat kanssani samaa mieltä siitä, että kehnoa energiatodistuslakia on muutettava.

Sain kuitenkin valppailta keskustelijoilta myös ohjeistusta, että maalämmön kohdalla olin ymmärtänyt asian väärin. Ministerin vastauksessa kerrottiin, että maalämpöä painotetaan kertoimella 1,7, eli samalla kuin sähköä. Tästä tein johtopäätöksen, että energiatodistus rankaisee maalämmittäjää vastaavasti kuin sähkölämmittäjää.

Minulta oli jäänyt huomaamatta, että kerrointa käytetään tietenkin vain maalämpöpumpun tarvitsemaan, ostoenergiana hankittuun sähköön – ei siis maalämpöpumpun tuottamaan energiaan. Näin ollen johtopäätökseni energiatodistuksen rankaisevuudesta maalämmön osalta oli osittain virheellinen.

Täytyy silti todeta, että ei ollut ministerin vastauskaan omiaan auttamaan asian ymmärtämisessä. Asia alkoi valjeta, kun laitoin avustajani soittamaan Motiva Oy:n ylläpitämään energiatodistusneuvontapuhelimeen. (Jotain energiatodistuksen monimutkaisuudesta kertoo sekin, että ympäristöministeriön on pitänyt tällainen neuvontapuhelin järjestää…)

Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että monimutkaista ja byrokraattista energiatodistuslakia on syytä muuttaa. Yksinkertaisinta olisi ollut, jos meilläkin olisi päädytty laatimaan energiatodistus toteutuneen kulutuksen mukaan, kuten naapurissamme Ruotsissa.

One thought on “Vielä energiatodistuksesta”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *