Asevelvollisuuden puolesta

Asevelvollisuudessa on kyse siitä, miten tehokkaimmin ja edullisimmin järjestämme oman maamme puolustuksen. Suomen kokoisen maan uskottava puolustaminen edellyttää kohtuullisen suuria joukkoja, joiden hankkiminen on käytännössä mahdotonta ilman yleistä asevelvollisuutta. Suurta, hajautettua sodan ajan reserviä ei lamauteta täsmäiskuin, ja sillä viestitetään ulospäin, että täällä asuu puolustustahtoinen kansa.

Asevelvollisuuden vastustajat keräävät parhaillaan nimiä kansalaisaloitteeseen. He perustelevat kantaansa tasa-arvolla – unohtaen, että yleinen asevelvollisuus on nimenomaan tasa-arvoinen tapa toteuttaa maanpuolustusvelvollisuus. Se on tasa-arvoinen kaikille miehille ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneille naisille. Asevelvollisessa armeijassa yhteiskuntaluokasta, varallisuudesta, etnisestä taustasta, uskonnosta tai koulutustaustasta riippumatta kuka tahansa voi edetä upseeriksi. Näin ei ole ammattiarmeijoissa.

En kannata niin sanottua sukupuolineutraalia asevelvollisuutta. Sille ei yksinkertaisesti ole Suomessa maanpuolustuksellista tarvetta eikä taloudellisia edellytyksiä. Kannatan kuitenkin naisten osallistumista kutsuntoihin. Maanpuolustustietoutta emme saa evätä naisilta, sillä kaikilla Suomen kansalaisilla on perustuslaillinen velvollisuus osallistua isänmaan puolustamiseen.

Puolustusvoimat on parhaillaan rajun säästökuurin kohteena. Näinä aikoina on hyvä muistaa, että asevelvollisuus on kustannustehokas ratkaisu. Yleinen asevelvollisuus vie vain 15 prosenttia, eli noin 330 miljoonaa euroa koko 2,2 miljardin euron puolustusbudjetista.

Puolustusvoimiin kohdistuvien säästöjen vuoksi asevelvollisuudessa tulee valitettavasti jatkossa valikoivampi. Puhutaan niin sanotusta palveluskelpoisesta ikäluokasta: kaikkia nuoria miehiä ei oteta armeijaan psyykkisen tai fyysisen syyn, esimerkiksi ylipainon, takia. Arviolta kolmasosa palvelusvelvollisista miehistä syrjäytetään, osin pikkuvaivojen takia.

Valikoivassa asevelvollisuudessa on se riski, että luiskahdamme ammattiarmeijaan. Näin on käynyt useimmissa Länsi-Euroopan maissa, viimeksi Ruotsissa.

Ruotsin tietä seuratessa vaarana on maanpuolustustahdon romahdus. Pian ajattelemme, että maanpuolustus on vain palkkasotilaiden hommaa: ”Hoitakoon ne sen, kun siitä heille maksetaan”. Ilman maanpuolustustahtoa ei ole uskottavaa puolustusta, ei vaikka liittoutuisimme sotilaallisesti tai alkaisimme toden teolla paisuttaa puolustusbudjettiamme.

Suomi on hyvä maa, se on puolustamisen arvoinen, eikä sitä kukaan muu puolusta kuin me suomalaiset asevelvolliset.

Kolumni julkaistu Aamupostissa 13.9.2013.

2 thoughts on “Asevelvollisuuden puolesta”

  1. Terve.

    Olen itsekin huomannut paljon keskustelua yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisesta. Esimerkiksi katsoin juuri A-studion keskustelun “Isänmaa ilman inttiä”, jossa Fatbardhe Hetemaj hyökkäsi yleistä asevelvollisuutta vastaan. Se mikä minut herätti tässä keskustelussa oli se, että tuntui kun ei enää oikeasti puhuttu Suomen puolutuskyvystä vaan joistain aivan muista kuten esimerkiksi juurikin tasa-arvosta. En ole koskaan ymmärtänyt mitä tekemistä tasa-arvolla ja puolustuskyvyllä on keskenään. Tasa-arvolla ei mahdollista vihollista pysäytetä.

    Tälläinen kansalaisaloite kertoo myös jostain aivan muustakin kuin yleisestä asevelvollisuudesta. Se kertoo joidenkin suomalaisten asenteista hienoa isänmaatamme kohtaan. Sellainenkin asia kuin itsenäisyys tuntuu olevan aliarvostettua näinä päivinä mikä on erityisen surullista koska se on ostettu suomalaisella verellä. Nykyään keskitytään mielestäni aivan liikaa yksilöllisyyteen ja ihmiset kysyvät mitä valtio voi tehdä minulle eivätkä mitä minä voin tehdä valtiolle. Huvittavaa miten paljon tämä yksilöllisyys muistuttaa kapitalismia. Minä, minä, minä.

    Tekisi mieli kirjoittaa asiasta enemmän ja huolellisemmin, mutta päätän mietelmäni siihen että näitä asioita pohdittaessa täytyy ajatella tulevaisuutta. Minkälaisen perinnön jätämme tuleville sukupolville? Suojaamattoman Suomen? Jotenkin tuntuu, että jos siirrymme ammattiarmeijaan niin emme voi siirtyä takaisin yleisen asevelvollisuuteen.

  2. Kiitos kommentista. Hyvä kiteytys: tasa-arvolla ei vihulaista pysäytetä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *